keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Asiattoman vuosi: Top 5

Blogeissa juhlitaan parhaillaan uutta vuotta. Useimmiten tämä tarkoittaa blogistien kuluneen vuoden aikana saavuttaman menestyksen vuolasta kuvailua. Yleinen tapa juhlia itseään ja blogiaan näyttää olevan lista vuoden parhaista kirjoituksista. Muunkinlaisia lähestymistapoja toki on, kuten esimerkiksi tekaistu vaivaannuttava dialogi kirjoittajien välillä.

Kokeiltuamme epäonnistuneesti dialogivaihtoehtoa (Katsastaja H: Hei, Katsastaja T, mikä on ollut merkittävin saavutuksemme vuoden 2014 aikana? Katsastaja T: Lopeta.)  päädyimme listaamaan vuoden parhaat kirjoitukset. Valintakriteerinä on Asiattomassa kehitetty algoritmi, joka ottaa huomioon niin lukukertojen, jakamisten kuin kommenttienkin määrän.

Tässä se on, Asiattoman Vuoden 2014 Top 5:

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Tiedekolumnisti haaskaa elämäämme

Asiattoman toimituksessa oli jo tehty vakaa päätös olla enää kirjoittamatta Helsingin Sanomien tiedekolumneista. Ajatus kulki jokseenkin niin, että ei niitä kuitenkaan kukaan lue. Kolumni Haaskaamme elämää satumaisen rikkauden keskellä pakotti kuitenkin meidät muuttamaan mielemme.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulupukille kannattaa kirjoittaa

Hesarin mukaan tänään on jouluaatto. Asiattomassa jo taannoin pohdittiin, kannattaako joululahjat ostaa ulkomaisesta nettikaupasta vai Prismasta. Nyt on aika pohtia vieläkin tärkeämpää asiaa. Nimittäin sitä, kannattaako joululahjoja ostaa olleenkaan.

Olet hankkimassa ystävällesi joululahjaa mutta et tiedä, mitä hän haluaa. Mikä neuvoksi?

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Äidin hommat on niin kiireiset

Ministerit Laura Räty ja Susanna Huovinen ovat käyneet julkista keskustelua lasten kotihoidontuen sääntöjen muuttamisesta. Ministerien välillä on kiistaa vain siitä, onko tukea muuttavaa lakia edistetty nopeasti vai hitaasti. Lain sisällön edistyksellisyydestä vallitsee yksimielisyys. Perusteluna lakimuutokselle on Rädyn mukaan huoli naisten palkoista ja urasta. Naiset ovat ministerin mukaan liian pitkään kotona ja saavat (osittain siksi) huonompaa palkkaa kuin miehet.

Tasoltaan verrattain alhainen kotihoidontuki ei kuitenkaan ole ainoa merkittävä äitiystukiin sisältyvä naisten palkkoja alentava ja kotona olemista lisäävä tekijä.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Verotetaan ihmisiä, ei yrityksiä

Vero-oikeuden professori avasi Hesarin vieraskynässä ajatuksiaan yhteisöverosta. Professorin mukaan yhteisöveron poisto johtaisi merkittäviin haittoihin. Poisto loisi kannustimia verosuunnitteluun holdingyhtiöjärjestelyiden avulla, kun tuloja ohjattasiin verovapaasti yhtiöihin, jolloin staattiset verotuottolaskelmat... Zzzz.

Verojuridiikan sijaan pohditaanpas jotakin mielenkiintoista eli sitä, miksi yhteisövero on ylipäänsä olemassa.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Veikkaus on erilainen asiattomin silmin

Kun kolme oman alansa lähes monopoliyritystä suunnittelee yhdistymistä, kilpailuviranomaiset yleensä kiinnostuvat asiasta. Saattaa olla, että jopa lehdistö huolestuu siitä, mitä yhdistetyn firman asiakkaille tapahtuu yhdistämisen jälkeen. Toisin on suunnitellun Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämisen laita. Ketään ei kiinnosta mitä pelaajille tapahtuu, kaikki ovat huolissaan vain edunsaajista. Onkin ehkä sopiva hetki muistuttaa, miksi rahapelimonopolit ovat niin huono asia.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Vertailussa Asiattoman ja Hesarin hintavertailut

Sunnuntain HS varoittaa, että verkkokauppa ei ole aina kivijalkakauppaa halvempi joululahjojen ostopaikka.  Lehti väittää tekemäänsä hintavertailuun perustuen, että ulkomaisista verkkokaupoista ostettu elektroniikka on kalliimpaa ja että toimitusajat ovat pitemmät kuin suomalaisista. Mutta edes kotimainen verkkokauppa ei HS:n mukaan pärjää ostopaikkana Itäkeskuksen Prismalle. Tämä on myös haastatellun asiantuntijan, HOK-Elannon aluejohtajan mielipide. Hänestä HOK-Elannon omistama Prisma on luonteva ostospaikka, eikä tarvitse jännittää kerkeääkö lahja kotiin jouluksi.

torstai 4. joulukuuta 2014

Alaston Lounasseteli

Lounassetelistä on käyty vilkasta keskustelua lehdistössä sen jälkeen kun verohallinnon pääjohtaja sanoi sen olevan aikansa elänyt. Kauppalehden mukaan veroedun poistamiselle annettiin täystyrmäys. Asiaton paljastaa miksi lounasseteli tuhoaa hyvinvointia.

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Epistä

Taloussanomat uutisoi, että Huvudstadsbladet on tehnyt jutun Helsingin kaupungin perimistä tonttivuokrista. On pakko myöntää, että me täällä Asiattomassa emme muistaneet ennen erästä puhelua, että Taloussanomat on yhä olemassa, mutta täytyypä lisätä lukulistalle.

Juttu onkin erittäin mielenkiintoinen, koska se käsittelee yhtä Asiattoman mieliaihetta eli maapolitiikkaa. Tonttivuokrien tuleva korotus on aiheuttanut ymmärrettävästi asukkaissa mielipahaa ja he kokevat korotukset epäreiluiksi. Ennen kuin korotusten reiluudesta voi puhua, on tiedettävä, kenen kannettavaksi korotukset koituvat.

perjantai 28. marraskuuta 2014

Avioliittolaista Asiattoman tapaan

Eduskunta äänestää tänään tasa-arvoisesta avioliittolaista. Avioliittolaki on ollut kuumin keskustelunaihe niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa tällä viikolla. Keskustelua on käyty pääosin ideologiselta pohjalta. Lakiuudistuksen yhteiskunnallisia hyötyjä voidaan kuitenkin arvioida myös ihan samalla tavalla kuin muidenkin uudistusten.

torstai 27. marraskuuta 2014

Keppiä ja porkkanaa

Yleisradion mukaan erilaisiin yritystukiin menee vuosittain lähes miljardi euroa. Kuten jutussa haastateltu ekonomisti ansiokkaasti selventää, yritystuet hyvin harvoin, jos koskaan onnistuvat tavoitteissaan. Me Asiattomassa olemme olleet siinä käsityksessä, että esimerkiksi lastensairaaloihin tai vanhustenhoitoon ei oikein riitä rahaa, mutta YLE:n listaa katsoessa valtiolla näyttää olevan rahaa yllin kyllin.

Sen sijaan, että pöyristyisimme tästä jokseenkin holtittomasta rahankäytöstä sen enempää, on hyödyllisempää pohtia, miksi yritysten tukeminen menee niin helposti mönkään.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Dr. Evil vastaan Kansanpankkiiri

Kepun Juha Sipilä ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kiistelevät julkisuudessa siitä, pitäisikö valtion myydä omaisuuttaan velan ottamisen sijasta. Sipilä on sitä mieltä, että velkaa ei pitäisi enää ottaa, vaan pitäisi myydä valtion omaisuutta ja lisätä tällä tavalla "kasvua ja tuottavuutta". Arhinmäki puolestaan sanoo, että Sipilän myyntiehdotus on järjetön. Valtionyhtiöistä saadaan enemmän tuottoa kuin valtion velasta maksettava korko eikä niitä pidä myydä. Kumpi on oikeassa? Kuten joskus politiikassa käy, ei kumpikaan.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Enpä ajatellut tänäänkään

Maamme johtava taloustiedekriitikko Lauri Holappa iskee jälleen. Kohteena ei tällä kertaa ole ainoastaan tavanomainen taloustieteilijoiden ja kapitalistien salaliitto vaan järjen käyttö yleensä. Holappa esittää Nyt-liitteen kolumnissaan, etteivät ihmiset saisi uskoa tieteellistä konsensusta vaan kaikkien pitäisi itse arvioida mikä argumentti kulloinkin on vakuuttavin.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Asiattomasta asiallisesti

Kun on muutaman kuukauden ajan lukenut Hesaria tavallista tarkemmalla silmällä Asiatonta lehdistökatsausta varten, sitä suorastaan hämmästyy avatessaan pääkirjoitussivun, jossa kirjoitetaan Asiattomasta lehdistökatsauksesta.

Koska Asiaton kerran herättää kiinnostusta, on ehkä syytä kertoa hieman tarkemmin, mistä on kysymys.

tiistai 18. marraskuuta 2014

von Münchhausenilla, paroni puhelimessa

Kohtuuhintaisuus on nykyään yksi tärkeimmistä, ellei tärkein asuntopolitiikan tavoite. Viime aikoina muotiin on tullut vaatia suurilta rakennusliikkeitä tai vuokranantajilta panostuksia kohtuuhintaiseen eli valtion tai ARA:n tukemaan asuntotuotantoon. Tätä vaadittiin äskettäin Kauppalehdessä ja jopa Hesarin pääkirjoitus moittii ahneita yhtiöitä tilin tekemisestä ja vapaarahoitteisiin kohteisiin keskittymisestä.

Asiaton on myös huolissaan Helsingin vuokrien noususta, mutta syyt vuokrien nousuun ovat mielestämme aivan muualla kuin ahneissa vuokranantajissa.

Keskitytään tässä kirjoituksessa kuitenkin vain tähän kohtuuhintaisuuden vaatimukseen. Onko siinä lopulta mitään järkeä?

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Kansanpankkiiri Arhinmäki

Paavo Arhinmäki esitti Helsingin Sanomissa, että pankkitileillä makaavat rahat pitäisi saada osakemarkkinoiden käyttöön. Hänen ratkaisunsa oli kansanrahasto, jonne kansa voisi sijoittaa rahojaan pienellä mutta valtion takaamalla tuotolla. Rahat valtio sijoittaisi yrityksiin. Asiattoman väkeä hienommat ihmiset ehtivät jo kritisoida ehdotusta. Kritiikki oli kuitenkin melko vaikeaselkoista, joten yritämme kantaa oman kortemme kekoon yksinkertaisella tarinalla.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Lukukausimaksut - hampaat irvessä ja haudanvakavana

Ulkomaalaisten lukukausimaksukeskustelu on kiihtynyt sellaiseksi, ettei aiempi humoristista sävyä tavoitellut kirjoituksemme enää riitä. Katso esim. tämä, tämä ja tämä. Käydään nyt hampaat irvessä ja haudanvakavana läpi maksujen vastustajien väitteitä.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Maailmanlopun pasuunaa ei ole olemassa

On jossain määrin huolestuttavaa, kuinka usein Helsingin Sanomien tiedesivut päätyvät Asiattoman lehdistökatsauksen aiheeksi, mutta ei näitä oikein sivuuttaakaan voi. Vuorossa on tällä kertaa Asiattoman lukijoille jo ennestään tuttu kielentutkija, joka jatkaa valitsemallaan selkeällä linjalla: Maailman kulttuurit ovat häviämässä, maailmanloppu on tulossa ja se johtuu globalisaatiosta.

Hesarin lukijoille on tullut selväksi, että kielentutkija ei oikein diggaile nykymusiikista, mutta epäselvää on, miksi tiedesivujen kolumni kannattaa tuhlata omien mieltymysten esittelylle. Erityisen surullista on, että tämä on kolumnin järjellisintä antia. 


Mitä kielentutkija oikein sanoo?

torstai 6. marraskuuta 2014

Verotus ja katoavat farmarihousut

Lukijamme ihmetteli kommentissa miksi meillä Asiattomassa ollaan veroja vastaan. Luonnehdinta on mielestämme hivenen liioiteltu. Mekään emme sentään vastusta kaikkea verotusta. Mutta miksi verotus on ongelmallista? Veroista on puhuttu lehdistössä paljon tällä viikolla. Silti tätä kysymystä ei ole julkisuudessa käsitelty lainkaan.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Tuhlari ja Säästäjä

Sankaritarinoiden lisäksi viime päivien verouutisoinnissa on noussut esiin ansio- ja pääomatulojen erilainen verokohtelu. Yleisesti on hämmästelty, miten alhainen pääomatuloveroprosentti on ansiotuloveroprosenttiin verrattuna. Jopa kokoomuslainen pääministeri Stubb vaati YLE:n uutisissa, että ansio- ja pääomatuloverojen veroprosenttien tulisi olla lähempänä toisiaan. 

Pitääkö ansio- ja pääomatuloja verottaa samalla tavalla? 

tiistai 4. marraskuuta 2014

Keitä ne on ne sankarit?

Lehdistö otti kaiken irti elisestä verotietojien julkistamisesta. Ainakin Helsingin Sanomien uutisoinnista syntyi käsitys, että jotkut suuret veronmaksajat, kuten Supercellin omistajat ovat suuria suomalaisia sankareita. Asiattomassa ei täysin ymmäretä tätä sankaruuden muotoa. Verojen maksamatta jättäminenhän johtaa siihen, että vouti tulee ovelle ja ottaa rahat väkisin. Mutta asiaan.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Onko Juha Sipilä Dr. Evil?

Tiedotusvälineissä Kepun puheenjohtaja Juha Sipilä on leimattu tyhmyriksi, koska hän ei osaa laskea julkisen sektorin kokoa oikein.  Asiaa on päivitelty esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa. Pääkirjoitussivuakin vähemmän vakavasti otettavat tahot, kuten HS:n Nyt-liite ja nettitv-kanava pilkkaavat Sipilää mm. vertaamalla miesparkaa Mike Myers -hahmoon. Mistä on kysymys?

lauantai 1. marraskuuta 2014

Viedään ruokakin suusta

Kokoomuksen ministerit Petteri Orpo ja Lenita Toivakka kertovat Hesarin vieraskynäkirjoituksessa halustaan tukea elintarvikkeiden vientiä. Kirjoitus sisältää paljon, sanokaamme mielenkiintoisia toteamuksia kuten sen, että ruokasektori nimettiin Kataisen hallituksen toimesta tulevaisuuden kasvualaksi. Asiaton jää odottelemaan opposition vastavetoa, jossa kissat nimetään  koiriksi ja köyhät rikkaiksi.

Mutta mennään kirjoituksen varsinaiseen pihviin. Pitäisikö vientiä tukea ja kuka hyötyy, kun vientiä tuetaan?

perjantai 31. lokakuuta 2014

Lukukausimaksut ja ilmaiset lounaat

Hallitus suunnittelee lukukausimaksujen perimistä ulkomaalaisilta korkeakouluopiskelijoilta. Helsingin Sanomat raportoi 30.10. laajasti maksuihin kohdistuvaa kritiikkiä. Mitä lukukausimaksuista pitäisi ajatella?

Pohditaan asiaa Asiattoman lukijoille tuttuun tapaan yksinkertaisen tarinan avulla. Kaukana, kaukana Asiatonlandia-nimisessä maassa on kehitetty mielenkiintoinen järjestely matkailun edistämiseksi. Asiatonlandian pääkaupungissa turistit saavat kaikissa ravintoloissa ruoat ja juomat ilmaiseksi. Julkinen sektori korvaa ravintoloitsijoille ulkomaalaisten tekemät laskut verovaroista.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Parahin kaavoittaja, saanko esitellä: Ronald Coase

Helsingin Sanomien mukaan Espoon ja Lauttasaaren välissä olevan Koivusaaren rakennussuunnitelmat etenevät. Kaupunkisuunnitteluvirasto rauhoittelee maisemasta huolestuneita kansalaisia ja lupaa "kauttaaltaan matalaa rakennusrintamaa". Asiaton on jo aiemmin hämmästellyt tätä korkeuskammoa ja kirjoitus sai aikaan myös raivokkaan keskustelun.

Mutta mennään itse kysymykseen. Ovatko Helsingin nykyiset asukkaat uhreja, joita pitää suojella korkeilta taloilta?

perjantai 24. lokakuuta 2014

Ota sinä Herlinit niin minä otan tehtaat

Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun kolumnissa puhuttiin sitoutuneen omistamisen tärkeydestä. Kolumnissa oli paljon mielenkiintoisia piirteitä. Journalismin etiikasta kiinnostuneet kiinnittivät kenties huomiota siihen, kuinka HS:n pääkirjoitussivulla ylistettiin lehden emoyhtiön merkittävimpiä omistajia ja heidän sukulaisiaan. Kolumnistin arviot Erkkojen ja Herlinien upeudesta olivat nimittäin uskomattoman hunajaista luettavaa.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Pekkarispäivät

Kalevan verkkoversiossa 19.10. ilmestyneessä artikkelissa Mauri Pekkarinen kertoi olevansa huolissaan siitä, että tehtyjen työtuntien määrä on vähentynyt Suomessa. Työtuntien määrä on artikkelin mukaan vähentynyt 554 miljoonalla työtunnilla vuodesta 1989. Artikkelissa todetaan: "Pekkarisen mukaan luvut kuvaavat sitä, kuinka dramaattisesti talouden tuottavuus on työpanoksen osalta vähentynyt."

Asia on tietenkin juuri päinvastoin. Jos vähemmällä työllä saadaan enemmän tuotantoa, tuottavuus kasvaa eikä vähene.  Pekkarisen lukujen mukaan työtuntien määrä on laskenut dramaattisesti samaan aikaan kun bruttokansantuote on kasvanut noin puolella. Työn tuottavuus on siis parantunut merkittävästi.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Rupisia riimejä, karmeita megatarinoita

Helsingin Sanomiin liittyy jännä juttu, jonka olemme huomanneet täällä Asiattomassa. Kun taloustieteilijät puhuvat taloustieteestä, jutut julkaistaan korkeintaan taloussivuilla. Kun harrastelijat kirjoittavat taloustieteestä, jutut julkaistaan tiedesivuilla. Asiattomassa on jo käsitelty sitä mitä eräskin kosmologi ajattelee talouspolitiikasta. Nämä kosmisen höpsöt ajatukset oli julkaistu Helsingin sanomien tiedekolumnissa. Nyt tiedekolumnista kajahtaa taas. Asialla on tällä kertaa tiedetoimittaja, joka on lukenut kirjan.

Asiattoman väelle ennestään tuntematon kirjailija F.S. Michaels on näköjään havainnut, että "ajattelemme kertomalla itsellemme tarinoita". Huono juttu on se, että viime aikoina länsimaissa olemme kertoneet itsellemme pahan tarinan. Tuo paha tarina on vieläpä niin paha, ettei se olekaan mikään tavallinen tarina vaan ihan oikea megatarina.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Matalat talot korkeat hinnat

Helsingin Sanomissa kerrotaan, kuinka Espoon päättäjät kärsivät korkeuskammosta. Tornitalojen rakentaminen pelottaa. Asiattomassa luulimme, että tällainen irrationaalinen pelko koskee vain helsinkiläisiä päättäjiä, mutta valitettavasti se näyttää olevan tarttuvaa.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Kun kapitalistit puolalaiset orjiksi myivät

Helsingin Sanomat raportoi sunnuntaina 5.10. nykyaikaisesta orjuudesta.  Orjuuden olemassaolo nykyaikana on tietenkin järkyttävää. Kertomukset orjien elämästä ovat todella karuja. HS:n artikkelin lisäksi näitä kertomuksia voi lukea esimerkiksi New Yorkerissa hiljattain ilmestyneestä artikkelista

Koska kysymyksessä on niin vakava asia, orjuuden syiden etsintään on syytä suhtautua vakavasti.    Samoin orjuuteen liittyviin lukuihin ja tilastoihin. Tässä HS:n journalismi epäonnistuu täydellisesti. 

lauantai 11. lokakuuta 2014

Breaking bad vs. runonlaulanta

Kielentutkija Janne Saarikivi on Helsingin Sanomien tiedekolumnissaan huolissaan suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista globalisaation puristuksessa. Kirjoitus sisältää mielenkiintoisia oivalluksia kielen ja kulttuurin kehityksestä mutta myös kohtia, joita taloustieteilijän on vaikea ymmärtää. Köyhtyykö kulttuuri globalisaation myötä?

perjantai 10. lokakuuta 2014

Pormestarin farmarihousut

HS:n pääkirjoituksessa siteerataan Jussi Pajusta, joka kertoo ettei Helsinki nosta veroja uuden budjetin yhteydessä vaan ottaa mieluummin lisää velkaa. Pormestari Pajunen kertoo syynkin, vieläpä kuninkaallisessa me-muodossa:

 "Mielestämme ei ole hyvä asia, että lähtisimme leikkaamaan kuluttajien ostovoimaa tässä, yleisesti varsin negatiivisessa taloustilanteessa".

Voiko velkaantumalla lisätä kuluttajien ostovoimaa? Lukijalle pitäisi nyt jo olla selvää, että Asiattoman väki on yksinkertaista, joten ajatellaan asiaa yksinkertaisesti.

torstai 9. lokakuuta 2014

KELAa sitä, mitä kansanedustajat keksikään

Kansanedustajat ovat raivoissaan. Viha kohdistuu Kelaan. Kela on antanut lausunnon. joka "ei vastaa puolueiden yhteistä näkemystä". Tämä on "ennenkuulumatonta".

Kelan lausunnon sisältö ei sinänsä Asiattoman väkeä hetkauta. Kiinnostavaa on se, että kansanedustajien mielestä valtion viranomaisten pitää antaa vain lausuntoja, joiden sisällöstä eduskunnan enemmistö on samaa mieltä. Millainen maailma on parlamentaarikoiden saatua tahtonsa läpi? Ennustamme:

Geologian tutkimuskeskus: "Peruskallion alueellinen paksuus suosii kasvukeskuksia maaseutualueiden kustannuksella".

Tilastokeskus: "Kansanedustajien palkkataso jäänyt huolestuttavasti jälkeen yleisestä tulokehityksestä".

THL: "Syöpä suuryritysten ja globalisaation aiheuttamaa."

Säteilyturvakeskus: "Radioaktiivinen säteily - tuloerojen kasvun sivutuote".

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Se on työ joka lämmittää

Helsingin Sanomat uutisoi eduskunnassa käydystä energiapoliittisesta keskustelusta. Hallitus oli ilmeisesti päättänyt jotain hakkeesta ja turpeesta ja siitä, miten näiden hintoja tulee manipuloida, jotta energiantuotanto on optimaalista. Asiattoman kirjoittajat voivat vain haaveilla tällaisista optimointikyvyistä, mutta tästä ehkä lisää myöhemmin.

Jutun mielenkiintoisin kohta liittyy nimittäin vasemmistopuolueiden kiistaan, joka meni Hesarin mukaan näin:

maanantai 6. lokakuuta 2014

Sirpa Paatero Strategic Investment Fund

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron haastattelun.  Haastattelu pusersi hikikarpaloita paatuneenkin lehdistökatsastajan huolten rypistämälle otsalle.  Lyhyessä blogikirjoituksessa on mahdotonta tehdä oikeutta sille sankarilliselle taloudelliselle lukutaidottomuudelle, jota ministeri haastattelussa osoittaa. Seuraavassa joitakin pikku makupaloja.


lauantai 4. lokakuuta 2014

Ministeri Räty aseistariisuvan rehellisenä eläkkeistä

Helsingin Sanomissa julkaistiin ministeri Laura Rädyn haastattelu eläkeuudistuksesta. Eläkeuudistuksen sisällöstä on muualla kirjoitettu ansiokkaasti. Asiattoman kirjoittajat ovat vaatimattomia ihmisiä, joiden tarkoitusperät ovat vaatimattomia. En siis edes yritä arvioida eläkeuudistuksen sisältöä ja vaikutuksia. Haluan sen sijaan kiinnittää lukijan huomion HS:n artikkelin pohjana olevan ministeri Rädyn haastattelun yhteen kohtaan. Tässä kohdassa Räty nimittäin osoittaa haastattelussaan politiikassa harvinaista rehellisyyttä.

A-talks and bullshit walks

YLE:n A-talk keskittyi torstaina 2.10.2014 asuntomarkkinoihin ja vielä tarkemmin asuntomarkkinoiden krapulaan. Vaikka tämä tila on henkilökohtaisesti hyvinkin tuttu täällä Asiattomassa, emme ole törmänneet markkinoiden krapulaan taloustieteen kursseilla. Ehkäpä juuri tästä syystä markkinoista oli tällä kertaa puhumassa niiden todelliset asiantuntijat eli kaksi juristia, aluetieteilijä ja asuntoaan pitkään myynyt henkilö. Yllättävää kyllä, keskustelu oli sinänsä asiallista, vaikkakaan itsestäänselvyyksiä syvällisempää analyysia ei kuultu.

No entä se bullshit? Siitä vastasi ohjelman lopussa Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki (alkaa kohdasta 45.04). Professori Katajamäki väitti kirkkain silmin, että Suomessa harrastetaan keskittämispolitiikkaa ja että syrjäseudut kyllä menestyisivät, jos sinne vain annettaisiin enemmän resursseja. Kumpikaan väitteistä ei pidä paikkaansa.

torstai 2. lokakuuta 2014

Kuinka haitallista yksin asuminen on?

Yksin asuvat voivat huonommin kuin muut, otsikoi Helsingin Sanomat 30.9.2014. Juttu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitykseen Yksin asuvien hyvinvointi - mitä tällä hetkellä tiedetään. Selvityksessä vertaillaan yksin asuvien ja muissa kotitaloustyypeissä asuvien hyvinvointieroja erilaisten mittarien kuten tulotason, työllisyyden, sekä elintapoja ja terveydentilaa kuvaavien muuttujien avulla. Selvityksen keskeisenä tuloksena on, että yksin asuvat ovat köyhempiä, työttömämpiä, sairaampia ja kuolevat nuorempina kuin parisuhteessa tai perheessä elävät.

HS ei problematisoi tuloksia mitenkään, eikä siteeraa yhtään asiantuntijaa. Jutusta syntyy sellainen käsitys, että THL:n selvityksessä on kiistatta osoitettu yksinasumisen olevan merkittävä riskitekijä ihmisen elämässä. Valitettavasti THL:n onnettomasti toteutettu selvitys ei kykene osoittamaan yksin asumisen riskeistä yhtään mitään.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Keskustakirjaston kustannus

Helsingin sanomien mukaan Helsingin kaupunginvaltuusto pohtii, onko Helsingillä varaa keskustakirjastoon. Kirjaston mainostetaan edustavan WOW-arkkitehtuuria. Valitettavasti veronmaksajan näkökulmasta se edustaa myös WTF-kustannuslaskentaa.

tiistai 30. syyskuuta 2014

Ulkomaiset sijoitukset ja perheen autokaupat


Helsingin Sanomien taloussivut ovat yleensä luotettava disinformaation lähde. Olikin iloinen yllätys nähdä, kuinka yritysten myymistä ulkomaille käsittelevässä artikkelissa 16.9.2014 oli haastateltu asiaan todella perehtynyttä ekonomistia. Tämä totesi, että ulkomaille ostetut yritykset eivät esimerkiksi vähennä työpaikkoja yhtään enempää kuin kotimaisessa omistuksessa olevat. Myös muut kaksi haastateltua ekonomistia olivat yhtä mieltä: yritysten myyminen ulkomaille ei ole haitallista.

Haastateltu ministeri Antti Rinne oli tietenkin toista mieltä kuten ilmeisesti toimittajakin, joka otsikoi jutun jotenkin niin, että ihan sama mitä kaikki asiantuntijat sanovat, pahaa kaikki on silti.

Tästä huolimatta ekonomistien sanomiset olivat viisaita ja on helppoa olla samaa mieltä heidän kamssaan. En kuitenkaan malta olla lisäämättä ekonomistien sanomisiin ja tässä blogissa olevaan toiseen kirjoitukseen paria vaatimatonta ajatusta koskien ulkomaankauppaa ja ulkomaisia investointeja.

Ulkomaiset investoinnit aiheuttavat selvästi päänvaivaa ainakin HS:n toimittajille ja politiikoille. Toisaalta niistä ollaan huolissaan, kuten ministeri aiemmin siteeratussa artikkelissa. Toisaalta taas niitä toivotaan, kuten esim. täällätäällä ja täällä. Kumpi nyt sitten on totta? Ovatko ne investoinnit hyviä vai ei?

Pelkoa ja inhoa vapaakauppaneuvotteluissa

YLE:n ulkomaan uutisten nettisivuilla käsitellään EU:n ja USA:n vapaakauppasopimusta, johon ilmeisesti liittyy suuria pelkoja. Jutun sävy on valitettavan tuttu suomalaisessa vapaakauppaa koskevassa keskustelussa. Vapaakauppa on lähtökohtaisesti pahaa ja erityisen pahaa se näyttää olevan, jos vapaaehtoisen kaupan toinen osapuoli on ulkomaalainen suuryritys. Juttu käsittelee lähes ainoastaan vapaakauppasopimuksen uhkia ja haittoja. Sopimus sisältää varmasti ongelmia, joista on hyvä keskustella, mutta on silti käsittämätöntä, kuinka vähän jutussa ja Suomessa yleensäkin puhutaan vapaaehtoisen kaupan hyödyistä.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Helsingin Sanomat vs. tiede


Ihminen on evoluution tulos, kuten kaikki muutkin elolliset olennot. Siksi ihmisten ja kaiken muunkin elollisen ymmärtämisessä evoluutionäkökulma on aivan keskeinen ja välttämätön. Tällainen on karkeasti nykyinen tieteellinen näkemys, joka on hyväksytty myös laajemmin: vain uskonnolliset kiihkoilijat tai muuten rajoitetusti rationaaliset henkilöt ovat toista mieltä. Helsingin Sanomat kuitenkin pystyy yllättämään jopa tässä suhteessa asettumalla humpuukimaakarien puolelle tiedettä vastaan.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Pitääkö kunnan maksaa siivoojille enemmän kuin yksityisellä sektorilla?


Jos joku puhuu oikeudenmukaisuudesta, lähes aina se tarkoittaa, että mulle ja mun kavereille pitäisi saada enemmän. Siksi oikeudenmukaisuudesta puhumista pyritään periaatteessa välttämään täällä Asiattomassa. Periaatteista lipsuminen on kuitenkin yksi täysillä eletyn elämän tunnusmerkeistä.

Kysytään siis, onko oikeudenmukaista vai epäoikeudenmukaista, että Helsinki aikoo alentaa yhtiöittämisen avulla kaupungin palveluksessa olevien siivoojien palkkoja. Aion muuten käsitellä nimenomaan vain tätä asiaa, en sitä, onko yhtiöittämisessä ylipäänsä järkeä. Se on kysymys, jonka vastaus on kaikkea muuta kuin ilmeinen ja ansaitsee kenties oman kirjoituksensa.

Tutkimus kansakuntien varallisuuden luonteesta ja syistä

Politiikan tutkimuksen jatko-opiskelijan asiantuntimuksella taloustieteestä kirjoittava Lauri Holappa on kehittänyt uuden kasvuteorian. Sysäyksen teorialleen Holappa on saanut suomalaisesta poliittisesta keskustelusta. Siihen on nimittäin pesiytynyt ”tolkuttomuudessaan hämmentävä fraasi”, jonka mukaan valtio ei voi luoda kasvua, vaan se lähtee yrityksistä. Holapan mukaan jopa pääministeri Stubb on hairahtunut ajattelemaan näin. Mutta ei, sanoo Holappa. Yritykset eivät luo kasvua vaan valtio!

No miten valtio sitten luo kasvua? Holapan mukaan se on helppoa:

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Talouspolitiikka ja Syksy kosmoksessa

Helsingin Sanomien tiedesivuilla ilmestyi maanantaina Syksy Räsäsen mielipidekirjoitus "Talouspolitiikkamme perustuu uskomuksille". Kolumnin yhteydessä kommentaattori Räsäsen ammatiksi ilmoitetaan kosmologi. Kosmologi Räsänen on katsonut tähtiin ja löytänyt sieltä vastauksia talouspolitiikan ongelmiin. Tähdet ovat kertoneet seuraavaa: nykyinen finanssikriisi ja sitä koskeva politiikka osoittavat, että talousteoria on väärässä. Vielä pahempaa, finanssikriisin hoito osoittaa, että toisin kuin luonnontieteissä (jossa tietenkin kiihkeät näkemyserot ja väittelyt ovat tuntemattomia) taloustieteessä ei hylätä teorioita, jotka ovat ristiriidassa havaintoaineiston kanssa.

Kosmologi Räsäsen kirjoitus on aika lapsellinen eikä todennäköisesti kovin vaikutusvaltainen. Siinä esiintyvät kuitenkin monet niistä sekoiluista, jotka leimaavat lähes kaikkea kotimaista taloustiedettä koskevaa lehtikirjoittelua. Räsäsen kolumni tarjoaa mainion tilaisuuden käsitellä näitä tulkintoja, joten sille kannattaa kenties uhrata muutama minuutti.