tag:blogger.com,1999:blog-5387116506329258673.post984288199166539600..comments2022-12-10T10:25:30.042+02:00Comments on Asiaton lehdistökatsaus: Miksi tiedämme niin vähän asuinalueiden eriytymisen vaikutuksista?Katsastaja Hhttp://www.blogger.com/profile/06463792996933622617noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-5387116506329258673.post-80294091835011393462016-01-05T15:37:22.611+02:002016-01-05T15:37:22.611+02:00Mutta eihän tuo sinun tarinasi kerro mitään ihmisi...Mutta eihän tuo sinun tarinasi kerro mitään ihmisistä, vaan naapurustoista. Kuvaat naapurustojen muutoksia. Kuvaamasi kehitys voi tapahtua ihan hyvin vaikkapa siten, että tuloerot väestössä kasvavat, mikä johtaa asuinaluiden aiempaa vahvempaan eriytymiseen. Ei toisinpäin.Katsastaja Thttps://www.blogger.com/profile/11803745904492231570noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5387116506329258673.post-55249752506024987192016-01-05T09:42:04.089+02:002016-01-05T09:42:04.089+02:00"Jutut olivat kummallisia, koska niissä ei pu..."Jutut olivat kummallisia, koska niissä ei puhuttu oikeastaan lainkaan siitä, onko asuinalueella jokin vaikutus siellä asuviin ihmisiin. Tämä on outoa, koska vain ihmiset voivat voida huonosti, olla onnellisia tai menestyneitä elämässään, eivät asuinalueet. Kummassakaan jutussa ei kuitenkaan siteerata yhtään tutkimustulosta liittyen siihen, miten asuinalue vaikuttaa asukkaisiin."<br /><br />Monet suurelle yleisölle kirjoitetut tutkimuksia käsittelevät jutut ovat kummallisia, ja harvemmin sanomalehdissä ylipäätään edes siteerataan varsinaisia tutkimustuloksia. Mutta kyllähän tuo tutkimus käsitteli osin myös sitä, miten asuinalue vaikuttaa asukkaisiin. Mutta varsin erilaisesta positiosta kuin mistä yllä oleva blogi puhuu. Tutkimuksen keskeinen tulos oli se, että huono-osaisten (katsottuna tulotasoilla yms. indikaattoreilla) asuinympäristöt tällä hetkellä ovat ihan samoja kohtia kartoissa kuin mitä ne olivat pari vuosikymmentä sitten - mutta nämä alueet ovat laajentuneet. Tulos oli se, että huono-osaisimpien asuinalueita ei ole syntynyt uusiin paikkoihin, vaan niitä muodostuu paikkoihin, joiden lähialueilla on jo entuudestaan ollut erityisen paljon huono-osaisia. Tulos kertoo siitä, että vaikka Helsingissä on pitkään pyritty harjoittamaan sekoittamispolitiikkaa, ja aiemmin myös onnistuttu sekoittamisessa (siinä merkityksessä, että asukaskunta on tavoitteiden mukaisesti myös sekoittunut), tällä hetkellä Helsingissä sekoittamispolitiikka ei enää toteudu käytännössä. Jos sekoittamispolitiikka toteutuisi nykyäänkin, huono-osaisten alueita pitäisi ilmaantua pitkin kaupunkia, eikä vanhojen huono-osaisten alueiden kylkeen. Tuon tutkimuksen tulos oli siis se, että tällä hetkellä Helsingissä ajettava politiikka ei tuota enää sekoittumista, vaikka aiemmin näin on ollut.<br /><br />Mitä lakien vaikutusanalyyseihin tulee, niin sellaisia nykyään tosiaan usein vaaditaan. Joissain tapauksissa niitä tilataan sekä ennen lain voimaan saattamista että sen jälkeen. Harvassa vain ovat ne yhtään merkittävämpien poliittisten linjausten vaikutusanalyysit, jotka kestävät kriittistä tarkastelua. Vaikutusten arviointi on hankalaa, ja vaikutusten arvoijat harvoin tuntevat arviointikohdettaan niin hyvin, että osaisivat edes arvata, mihin kaikkeen jokin esitys voi vaikuttaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5387116506329258673.post-83206449847158387942015-12-24T11:04:05.003+02:002015-12-24T11:04:05.003+02:00Sikäli juuri nyt olisi otollinen hetki segregaatio...Sikäli juuri nyt olisi otollinen hetki segregaation hyötyjä ja haittoja selvittävälle tutkimukselle, kun meillä on olemassa sekä sekoittuneita että eriytyneitä alueita.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5387116506329258673.post-63045131473608005402015-12-23T15:19:11.862+02:002015-12-23T15:19:11.862+02:00Yhteiskuntarauhalle hintalapun laskeminen on vähän...Yhteiskuntarauhalle hintalapun laskeminen on vähän pöhköä, koska rauhaisat olosuhteet ovat edellytys markkinoiden olemassaololle. Kun arvioidaan yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi tarkoitettuja toimia olisi tämä syytä pitää mielessä.<br /><br />Sekoittamispolitiikan perusteiluissa annetaan usein ymmärtää, kuinka sekoittaminen johtaa homogeenisiin asuinaluisiin, joka puolestaan estää sosiaalista segregaatiota. Uskon, että Asiattomatkin viihtyvät paremmin esimerkiksi Helsingissä kuin vaikkapa Pohjois-Irlannin gated communityissä.<br /><br />Nämä tutkimukset, tai niihin liittyvä uutisointi, ei ainakaan minun lukemani perusteella ole pyrkinyt etsimään syy-yhteyksiä huono-osaisuuden ja asuinpaikan välillä. Sen sijaan ihmetystä näyttäisi aiheuttavan se, että kaupungin harjoittamasta sekoittamispolitiikasta huolimatta asuinalueissa on tapahtunut erojen kärjistymistä. Minä ainakin näen tämän huolestuttavan kehityksenä, tosin olenhan ilkeämielinen ja kateellinen sosiaalidemokraatti, joka kuvittelee, että hänellä on päätäntävaltaa asioista myös kotinsa ja omistamisensa tavaroiden ulkopuolella.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5387116506329258673.post-3552602755778130952015-12-23T11:08:13.475+02:002015-12-23T11:08:13.475+02:00Mä luulen, että tuossa haetaan sitä, että asuinalu...Mä luulen, että tuossa haetaan sitä, että asuinalueet ovat tietyssä mielessä kulutushyödykkeitä. Ja että kun sekoitetaan, niin luodaan samanlaisia naapurustoja eli vähennetään ihmisten valintamahdollisuuksia. Tämä on tietysti huono asia ihan samalla tavalla kuin jos valtio sallisi vain yhdenlaisten talojen rakentamisen. Tämä on yksi sekoittamisen kustannus ja se täytyy kattaa sekoittamisen hyödyillä (joista ei ole Suomessa tutkimustuloksia).Katsastaja Thttps://www.blogger.com/profile/11803745904492231570noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5387116506329258673.post-47822941823346183372015-12-23T10:43:44.203+02:002015-12-23T10:43:44.203+02:00Lainaus Kortteisen ja Vaattovaaran artikkelista: &...Lainaus Kortteisen ja Vaattovaaran artikkelista: "...Tulokseksi on syntynyt kaupunkiseutu, jonka alueellinen rakenne on kansainvälisesti erikoinen: eri asuinalueet ovat sisäisesti hyvin heterogeenisiä ja tällaisina hyvin samanlaisia."<br /><br />Kun ilmeisesti ei ole ongelmaa, niin poliitikon pitää se siis keksiä.Markushttps://www.blogger.com/profile/12965001158485036737noreply@blogger.com