tiistai 11. marraskuuta 2014

Lukukausimaksut - hampaat irvessä ja haudanvakavana

Ulkomaalaisten lukukausimaksukeskustelu on kiihtynyt sellaiseksi, ettei aiempi humoristista sävyä tavoitellut kirjoituksemme enää riitä. Katso esim. tämä, tämä ja tämä. Käydään nyt hampaat irvessä ja haudanvakavana läpi maksujen vastustajien väitteitä.

-Lukukausimaksut vähentävät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.

Hintojen korottaminen vähentää minkä tahansa hyödykkeen kysyntää. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että hyödykkeen "oikea" hinta on nolla. Kukaan ei ole sitä mieltä että autoja pitäisi antaa ilmaiseksi vaikka tämä lisäisi niiden kysyntää.

- Lukukausimaksu vaarantaa korkeakoulujen “kansainvälistymistä”.

Kenties tällä hyvin epämääräisellä käsitteellä tarkoitetaan verkostoitumisesta, kielten oppimisesta ja muihin kulttuureihin tutustumisesta seuraavia hyötyjä. Nämä ovat myönteisiä ulkoisvaikutuksia, joita ulkomaalaisilla on suomalaisille opiskelijoille. Vaikutukset kelpaavat ehkä perusteluksi opintojen tukemiselle, mutta tuskin kokonaan ja kaikille maksuttomalle koulutukselle.

-Opiskelijoita hakeutuisi vähemmän huonoihin korkeakouluihin.

On epäselvää miksi tämä olisi huono asia. Joka tapauksessa se korjaantuu sopivalla hinnoittelulla. Fiatillekin löytyy ostajia, vaikka Mersuja on olemassa.

-Maahan jäävien opiskelijoiden maksamat verot kattavat opiskelukustannukset, joten ilmainen opiskelu hyödyttää suomalaisia.

Saadut hyödyt riippuvat varmasti opiskelijan lahjoista, alasta ja koulusta. Tukea kannattaa antaa vain niille aloille ja kouluille, joista valmistuneista hyötyjä saadaan. Lahjakkaille tuottavia aloja opiskeleville suunnattu stipendijärjestelmä, joka rahoitetaan muiden maksamilla maksuilla on aika paljon tehokkaampi tapa saada näitä hyötyjä kuin täysin maksuton järjestelmä. Lisäksi hyödyt saadaan kaikista yhtä tuottavista ulkomaalaisista, jotka tulevat Suomeen töihin. Jos tukea kannattaa ylipäänsä maksaa, sitä kannattaa siis maksaa kaikille Suomeen tuleville riippumatta siitä missä he ovat tutkintonsa suorittaneet. Tuetaan maahanmuuttoa, ei opiskelua, jos kerran hyödyt saadaan siitä.

-Mutta Suomessa opiskelevat ulkomaalaisetkin ovat ihmisiä. Eikö koulutuksen vaikutus heidänkin  hyvinvointiinsa pitäisi ottaa huomioon?

Ai niin, tästä ei oikeastaan kukaan Suomessa ole puhunutkaan. Ulkomailta tulevan ihmisen arvoksi lasketaan yleensä vain tämän nykyisille suomalaisille tuottama hyvinvointi. Hänen kulutuksensa on laskelmissa pelkkä kustannus. Tämä on epämiellyttävä asenne. Jos siitä luovutaan, koko laskelma muuttuu. Havaitaan, että suurimmat hyvinvointihyödyt saavutetaan tukemalla niiden koulutusta, jotka hyötyvät itse siitä eniten. Tähän joukkoon kuulunee esimerkiksi opiskelijoita, jotka Suomessa saatava koulutus nostaa köyhyydestä. Tässäkin tapauksessa järjestelmä, jossa muiden maksuilla tuetaan köyhien mutta lahjakkaiden stipendejä tai opintolainoja kuulostaa luontevimmalta lähtökohdalta.

Myös suomalaisille yliopisto-opiskelijoille pitäisi asettaa lukukausimaksut. Mutta tästä lisää myöhemmin.

31 kommenttia:

  1. Katsastaja H., olet lukenut sinun taloustiedetekstit hyvin. Niin hyvin että olet unohtanut että talouteen liittyvät kysymykset ovat lopulta AINA poliittisiä. Odota, selitän.

    Ei lukukausimaksut joista on puhe kata läheskää ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelun. Keskustelu ei ole taloudellisistä hyödyistä tai haitoista. Niistä puhutaan siksi kuin nyky-Suomen poliittinen ympäristö on semmoinen joka on tullut pelkäämään ulkomaalaisia (esim. Perus-Suomalaisten nousu).

    Jenkeissä (ja Briteissäkin jatko-opiskelu) voi helposti maksaa yli $30,000. Vaikka maksut ovatkin niin korkeita, ei maksu kata LÄHESKÄÄN kaikkien huippu yliopistojen tuloja. Alumneitten lahjotukset, ja yliopistojen suuret "endowment";it kattaa loput. Jos puhutaan markkinan optimoinnista niin ylipostejen hintalaput nousisivat, ja nousisivat, yli $30,000.

    JA, jos halutaan puhuu realistisemmin yliopiston taloudesta - löytyy paljoin tehokaampia keinoja miten säästää.
    Jos ei haluta tukee ulkomaalaisia opiskelijoita muista syistä - ne ovat filosofisii, poliittisii, etc...

    VastaaPoista
  2. Anonyymi, et vastannut yhteenkään edellä esitettyyn väitteeseen. Voisi jopa sanoa, että puhuit täysin sen ohi, asioista jotka eivät niihin liity. Johtuuko tämä siitä ettet osaa vai et halua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen opiskellut taloustiedetta samalla laitoksella kuin HT itsekin. En puhu KT;n vaitteista siks kun asia ei liity nyt naissa poliittisissa keskusteluissa taloustieteeseen. Taloustieteellinen vastaus tahan kysymykseen olisi niinkuin jos potilas pyytaa laakarilta apuu koska ne ei saa unta ja laakari antaa unilaaketta vaikka syy olisikin se etta potilas juo kahvia joka ilta ko 23:00 ennenkuin nukkumaan menoo.

      Poista
    2. Viestiesi perusteella päättelen, että vaikka olet opiskellut samalla laitoksella kuin HT (hetken kuluttua KT) et kenties ole oppinut yhtä paljon.

      Poista
  3. Moi, teillä on hauska blogi, toivottavasti jaksatte vouhottaa aktiivisesti vielä pitkään!

    Musta on hyvä muistaa että keskustelu koulutuksen maksullisuudesta on _keskustelu_, jossa väitteillä on kontekstinsa. Esimerkiksi väite "Lukukausimaksut vähentävät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää." tuntuu itsestäänselvyydeltä ja sellaisenaan huonolta perustelulta nollahinnan puolesta, mutta se on luonteva osa lukukausimaksuista käytävää keskustelua, koska vastakkaisiakin näkemyksiä esiintyy. Esimerkiksi Sanni Grahn-Laasonen kirjoittaa (http://blogit.iltalehti.fi/sanni-grahn-laasonen/2013/01/08/lukukausimaksut-tasta-syysta-kylla/) seuraavasti:

    "Suomalaista koulutusta maailmalla markkinoineet kertovat, että maksuttomuus herättää myös epäluuloja. Voiko maksuton olla laadukasta? Koulutuksen maksullisuus voisi siis jopa lisätä houkuttelevuutta, vaikka ajatusta on vaikea hahmottaa täällä, missä meidät on maksuttomaan luksukseen opetettu."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parahin Allan,
      Kiitos kannustavista sanoistasi. Ja kiitos erityisesti Grahn-Laasosen sitaatista. Sen luettuani tajusin, että kun me täällä Asiattomassa ajattelemme asioita naurettavan yksinkertaisessa kysyntä-tarjontakehikossa niin ministeri Grahn-Laasonen ajattelee asiaa huomattavasti kehittyneemmän signalointimallin avulla. Ei ihme, että hän on ministeri ja me vain bloggaajia.

      Poista
    2. Hintojen korottaminen ei todellakaan aina vähennä kysyntää. Tässä esimerkki siitä, miten lukukausimaksun korotus toimii juuri päinvastaiseen suuntaan: http://www.pollitasta.fi/2008/01/hintasi-on-viesti/

      Toinen hyvä esimerkki "väärin" toimivasta hintajoustosta liittyy Toyotan hybridiauto Priukseen. Yhdysvalloissa Priuksen ostajat saivat muikean veroedun vuoteen 2006 saakka. Kun verotus kiristyi, moni kuvitteli, että auton suosio romahtaisi. Useimpien hämmästykseksi myyntikäyrät kääntyivät entistä jyrkempään nousuun. Kasvua kertyi seuraavana vuonna peräti 68,9 prosenttia.

      Poista
    3. Parahin Jari,
      Olet aivan oikeassa. Korkealla hinnalla voi tietyissä olosuhteissa viestittää korkeasta laadusta. Meidän ajattelumme perustui yksinkertaisimpaan mahdolliseen kysyntämalliin, joka tietenkään ei sovi suoraan kaikkeen. Ymmärtääksemme kuitenkin mahdollisuus viestittää hinnalla korkeasta laadusta edellyttää yleensä sitä, että laatu todella on korkea. Tämä pätee toisiin korkeakouluihin enemmän kuin toisiin.
      On vähän epäselvää, onko Priuksen kohdalla kysymys tästä. Kalliiden autojen tapauksessa viestittäminen voi enemmänkin liittyä siihen, mitä ostaja viestittää itsestään maksamalla kalliin hinnan. Tietysti sama ilmiö voi periaatteessa esiintyä koulutuspaikan valinnassakin.
      Joka tapauksessa kommenttisi oli osuva.

      Poista
    4. Juu, Priuksen omistajien motiivi on ilmeisesti juuri se, että he haluavat lähettää muille "olen hyvä ihminen" -viestin. Siksi auton muotoilukin on pidettävä tuotesukupolvesta toiseen ennallaan (eli helvetin rumana). Muuten naapurit eivät ehkä hoksaisi, millainen hyväntekijä sen ratissa istuu.

      Mutta siitähän olemme kaikki varmasti samaa mieltä, että suomalainen koulutus on ehdotonta maailman huippua – olemmehan? Tosin sitä on hiukan vaikea varmasti tietää, koska kukaan ei uskalla myydä tuota uskomattoman loistavaa palvelua edes puoli-ilmaiseksi. Jokin outo ristiriita tässä tuntuu piilevän.

      Poista
  4. Parahin Anonyymi (ensimmäinen teistä),
    Olet oikeassa, kysymys lukukausimaksuista on poliittinen ja siihen liittyy varmaankin ulkomaalaisia koskevia epäluuloja. Olet oikeassa myös siitä, etteivät amerikkalaiset yliopistot kata kustannuksia pelkästään lukukausimaksuilla. Tämä on karkeasti idea myös tässä kirjoituksessa. Tuetaan ihmeessä opiskelua, niin suomalaisten kuin ulkomaisten, mutta valikoidusti eikä kokonaan.

    VastaaPoista
  5. Tietämäni mukaan Suomessa on 20'000 opiskelijaa, Noin yhden yliopiston verran.

    Jonkin näköinen maksu on kyllä perusteltu.


    terv. Ville Vipunen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitan, että 20'000 ulkomaalaista opiskelijaa

      Terv VV

      Poista
  6. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä analyysiä, ei vain argumentteja siitä, onko opintojen maksuttomuus Suomelle kokonaisuudessaan hyödyllistä vai ei.

    Apusen hehkutuksen jälkeen olin pettynyt lukemaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parahin Anonyymi,
      Olemme pahoillamme että tuotimme pettymyksen. Itse luulimme että kirjoituksessa olisi ollut rahtunen myös analyysiä.

      Poista
  7. Ulkomaisten opiskelijoiden maksu olisi niin pieni osa yliopistojen kokonaisbudjettia, ettei se riittäisi tekemään kaikista Suomen Fiat yliopistoista Mersuja. Ainoa mihin se vaikuttaisi olisi ulkomaisten opiskelijamäärien lasku, joka taas johtaisi mahdollisuuteen Suomalaisten opiskelijoiden päästä ulkomaille (koska vaihtosopimukset ovat yleensä vastavuoroisia sopimuksia)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parahin TheDude,
      En usko, että sellaisia rahamääriä onkaan, jolla kaikista Suomen yliopistoista saataisiin Mersuja. Ajatus oli päinvastoin, että Fiat-korkeakoulujen lukukausimaksut olisivat fiat-tasoa, ja Mersukorkeakoulujen mersutasoa. Kun hinta olisi laadun mukainen saataisiin kaikkiin korkeakouluihin opiskelijoita, eikä tuota kuvaamaasi ilmiötä pääsisi tapahtumaan.

      Poista
    2. Dude, voisitko kertoa sellaiset maat, joiden kanssa Suomella on vaihtosopimukset ja joihin pääsyyn suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuudet heikentyidivät. Epäilen nimittäin, että sellaisia ei ole, koska maksu ei koskisi EU ja ETA alueiden opiskelijoita. Jos tällaisia maita kuitenkin on, voidaan tietysti tehdä kahdenvälisiä sopimuksia maksuttomuudesta.

      Asian ydin lienee siinä, että jokainen opiskelupaikka kuitenkin maksaa. Jos ulkomaalaisen opiskelija ainoa motiivi on sen paikan maksuttomuus, kyse on tarpeettomasta opiskelupaikasta ja turhasta kuluerästä. Jos taas paikalle on kysyntää myös maksullisena, se kertoo hakijoiden motivaatiosta ja tulot voidaan käyttää koulutuksen laadun hyväksi.

      Poista
  8. "Kenties tällä hyvin epämääräisellä käsitteellä tarkoitetaan verkostoitumisesta, kielten oppimisesta ja muihin kulttuureihin tutustumisesta seuraavia hyötyjä. Nämä ovat myönteisiä ulkoisvaikutuksia, joita ulkomaalaisilla on suomalaisille opiskelijoille. Vaikutukset kelpaavat ehkä perusteluksi opintojen tukemiselle, mutta tuskin kokonaan ja kaikille maksuttomalle koulutukselle."

    "Korkeakoulujen kansainvälistyminen" lienee epämääräinen käsite ainoastaan sellaiselle joka ei ole seurannut korkeakoulupoliittista keskustelua. Tai sitten turhaa saivartelua.

    Oli miten oli, epäonnistuneet lukukausimaksukokeilut ja muiden maksutonta koulutusta ulkomaalaisille maiden tarjonneiden & siten toimivaa järjestelmää ideologisin perustein sörkkineiden maiden kielteiset kokemukset riittänevät perusteeksi. Jos lukukausimaksuista ulkomaalaisille olisi enemmän hyötyä kuin haittaa, niin mikäpä ettei. Näin ei vain vaikuta olevan.

    Jää odottamaan bloggarien lupaamia perusteita lukukausimaksujen hyödyistä suomalaisopiskelijoille, tosin en pidätä hengitystäni sillä aiheesta on väännetty kättä jo niin pitkään että on vaikeaa kuvitella jonkin oikeasti mielekkään argumentin lipsahtaneen silmieni ohitse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parahin Anonyymi,
      Ilmaisin itseäni liian huonosti. Kansainvälistyminen voi olla käsitteenä ei-epämääräinen, mutta kansainvälistyminen ei ole sinänsä hyöty. Yritin sanoa, että tavoitteena ei voi olla kansainvälistyminen sinänsä vaan siitä täytyy seurata jollekin jotakin hyvää.
      Tuskin kokemukset maksullisesta yliopistokoulutuksesta sentään kaikki ovat kielteisiä. Suurin osa maailman parhaista yliopistoista tarjoaa maksullista koulutusta. Kaikki maksujärjestelmät eivät tietenkään ole hyviä, ja riski on aina että poliittinen päätöksenteko johtaa huonoon järjestelmään.
      Kenties palaamme tosiaan myöhemmin suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin, mikäli aihe ajankohtaistuu tavalla tai toisella.

      Poista
    2. Kysehän ei ole maksullisen yliopistokoulutuksen huonoudesta, vaan siitä että Suomen tilanteessa sille ei löydy (tai en ainakaan ole niihin sitkeästä lukemisesta huolimatta löytänyt) mielekkäitä perusteluita.

      Kansainvälistyminen ei tietenkään ole itseisarvo, totta. Tätä en esittänytkään eikä nähdäkseni kukaan muukaan maksutonta koulutusta ulkomaalaisille opiskelijoille puolustanutkaan.

      Poista
    3. Hei, Anonyymi.
      Mainitset yllä seuraavasti:
      " Oli miten oli, epäonnistuneet lukukausimaksukokeilut ja muiden maksutonta koulutusta ulkomaalaisille maiden tarjonneiden & siten toimivaa järjestelmää ideologisin perustein sörkkineiden maiden kielteiset kokemukset riittänevät perusteeksi. Jos lukukausimaksuista ulkomaalaisille olisi enemmän hyötyä kuin haittaa, niin mikäpä ettei. Näin ei vain vaikuta olevan."

      Voisitko kertoa, että mistä olet lukenyt, että lukukausimaksuista on enemmän haittaa kuin hyötyä? Onko olemassa jotain tilastollista tietoa siitä, että lukukausimaksut ovat jotenkin negatiivinen asia vai arveletko asian vain olevan näin?

      Poista
  9. Kahteen ensimmäiseen väitteeseen kyllä toivoisin suoraa mielipidettä eli vähenisikö mielestänne ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ja kansainvälinen toiminta lukukausimaksujen vai eivät?

    Onko ulkomaalaisten opiskelijoiden ja kansainvälisen toiminnan väheneminen lukukausimaksujen myötä ylipäätään mielestänne hyvä vai huono asia?

    Jos uskotte ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän vähentyvän ja kansainvälisen toiminnan vähentyvän ja pidätte vielä näitä lähtökohtaisesti huonoina asioina, niin tarvitaan vielä kolmas kysymys.

    Mikä olisi se lukukausimaksuista seuraava hyvä (joko ihan rahana tai muuten perustellen), joka kuittaisi sekä mielellään ylittäisi nuo haitat. Tässä tietysti jotain mahdollisimman konkreettista, kiitos.

    Jamppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parahin Jamppa,
      Aiemmissa kommenteissa on esitetty perusteluja sille, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä joissakin korkeakouluissa voisi lisääntyä lukukausimaksujen mukana. Kysymys on tietenkin empiirinen, mutta veikkaisimme silti täällä Asiattomassa, että ulkomaalaisten määrä vähenisi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän väheneminen ei sinänsä ole hyvä eikä huono asia. Ulkomaalaisten kuten muidenkin opiskelusta on sekä hyötyjä että kustannuksia. Kysymys on siitä, ovatko hyödyt suuremmat kuin kustannukset.
      Lukukausimaksuista on periaatteessa samat hyödyt kuin siitä että hyvillä asioilla ylipäänsä on hinta. Jos henkilön ei kannata opiskella ellei koulutus ole ilmaista, ei hänen kouluttamisessaan ole järkeä. Koulutuksesta ei tällaiselle henkilölle ole juurikaan hyötyä, sen sijaan koulutukseen kuluu resursseja, joita voitaisiin käyttää hyödyllisemmin.
      Tämän lisäksi huomauttaisin, että kirjoituksella pyrittiin tuomaan esiin se, että nimenomaan nykyinen kaikille täysin maksuton järjestelmä on huono. Kaikki sen tuottamat hyvät asiat pystyttäisiin saamaan aikaan järkevällä maksullisen järjestelmän ja stipendijärjestelmän yhdistelmällä ilman sitä haaskaamista joka liittyy nykyiseen järjestelmään.

      Poista
    2. "Jos henkilön ei kannata opiskella ellei koulutus ole ilmaista, ei hänen kouluttamisessaan ole järkeä. Koulutuksesta ei tällaiselle henkilölle ole juurikaan hyötyä, sen sijaan koulutukseen kuluu resursseja, joita voitaisiin käyttää hyödyllisemmin."

      Tämän väitteen todenperäisyyttä soisin avattavan paremmin nimenomaan tässä kontekstissa (ulkomaalaiset opiskelijat). Maksuttomuus on eräs kilpailuvaltti tilanteessa jossa suomalaisten yliopistojen kautta haetaan suomalaiseen yhteiskuntaan tulevia ulkomaalaisia työtekijöitä/yrittäjiä. Miksi kilpailuvaltti pitäisi romuttaa vaikka kokeilut muissa vastaavissa tilanteissa (lukukausimaksuttomuudesta lukukausumaksuun) sekä selvitykset hyöty/haitta-suhteesta eivät tätä tue?

      Poista
    3. Kiitos Katsastaja H,

      tähän vain se täsmennys, että tilanne, jossa henkilön ei kannata opiskella lukukausimaksun takia, mutta hänet kannattaisi ehdottomasti kouluttaa "yhteiskunnan ison kuvan takia" on hyvin tavanomainen.

      Tämä tilanne syntyy, kun pitkälle opiskelun kannalta lahjakas ja potentiaalinen henkilö ei mene opiskelemaan lukukausimaksun vuoksi, koska tarjolla on esim. paljon kohtuullisen hyviä työpaikkoja vähän koulutetuille henkilöille.

      Tällaisessa tilanteessa toki maksutonkin koulutus usein aiheuttaa saman efektin, koska koulutus maksuttomanakin todennäköisesti pienentäisi henkilön tuloja.

      Lukukausimaksu tietysti tällaisessa tilanteessa voimistaisi tuota efektiä.

      Vaikea on myös kuvitella, ettei lukukausimaksu tällaisessa tilanteessa vähentäisi yhteiskunnan "luokkaretkeilyä" eli tässä tapauksessa alemman tulo- ja koulutustason perheiden lahjakkaiden lasten hakeutumista pitkälle jatkuvaan opiskeluun.

      Jamppa

      Poista
    4. Parahin Jamppa,
      Jos opiskelu ei kannata, koska se alentaa tuloja, niin sitten se ei kannata. Jos opiskelu ei kannata, niin silloin ei kannata opiskella.
      Mitä tulee alemman tulotason perheistä tulevien opintoja, niin kannattaa muistaa että olipa lääketieteen opiskelijan perhetausta millainen tahansa, valmistuttuaan lääkäriksi hän on hyvätuloinen. Lääkärikoulutuksen antaminen hänelle ilmaiseksi on siis lahja hyvätuloiselle, jolla on kassavirtaongelma.

      Poista
    5. Koulutuksen saaminen ei tee vähävaraisesta vielä kassavirtaongelmaista hyvätuloista, mutta antaa näkymän paremmasta tulevasta, siis potentiaalisesta hyvätuloisesta, jos jaksaa opiskella.

      Poista
  10. Mitkä asiat pitäisi ratkaista markkinamekanismin kautta ja mitkä eivät. Meillä on päädytty edustukselliseen demokratiaan, joka - ainakin teoriassa - pyrkii ottamaan huomioon asioiden ulkoisvaikutukset.

    Koulutuksen osalta selvästi positiiivisia ulkoisvaikutuksia - myös rahassa mitattavia - on ajateltavissa olevan. Pitäköön katsastaja sen mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi.
      Puhut ulkoisvaikutuksista. Ja on totta että koulutuksella on merkittäviä ulkoisvaikutuksia, mutta kirjallisuuden perusteella tämä koskee nimenomaan peruskoulu-ja toisenasteen opintoja (esim. pos. vaikutukset terveyteen ja rikollisuuteen). Korkeakoulutuksen ulkoisvaikutukset ovat vaikeampi kysymys - ja tutkitusti ulkoisvaikutukset ovat huomattavasti alhaisempia. Ja koska nyt puhumme ulkomaisten opiskelijoiden joukosta, niin mahdollisia ulkoisvaikutuksia on todella vaikea käyttää perusteluna sille, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa koulutuksen kustannukset. Vai mitä ulkoisvaikutuksia ajattelit?

      t.Anonyymi_kysyjä

      Poista
  11. Jos Suomessa ravintolat jakaisivat ruoan ilmaiseksi, meille tulisi enemmän turisteja ja he kuluttaisivat muualla enemmän. Koska ei ole todistettu, että ravintolaruoan ja opiskelun hinnan 100 %:n valtiontuki ei ole hyödyllistä, kannatan molempien ilmaisuutta, samoin luksusautojen ilmaisuutta, se vasta turisteja ja maahanmuuttajia houkuttelisikin. Vai olisiko todistustaakka sittenkin sillä, joka haluaa verottaa muita aloja tukeakseen yhtä alaa? Stipendit tai osittaiset tai täydet alennukset lahjakkaimmille voisivat kyllä olla hyvä ajatus, mutta olisi hyvä, että ihmiset joutuisivat vähän miettimään, mitkä opinnot parantavat heidän tuottavuuttaan. Itsekin olen opiskellut siinä sivussa muita asioita.

    VastaaPoista
  12. Yliopisto-opiskelijana osaan kertoa vain ns. perstuntumaa ja puoliasiatonta taustakohinaa aiheeseen. Käyn luennoilla, joilla melkein kaikki osallistujat ovat jostain muualta kotoisin, luentosarjahan on englanniksi. Sieltä puuttuvat rikkaiden kiinalaisten lapset ja amerikkalaistakaan nuorisoa ei aksentista päätellen ole lainkaan. Sensijaan Eestistä, Espanjasta, Romaniasta, Ranskasta ja Saksasta jne on aivan tavallisen näköisiä nuoria. Näistä vain Eestiläiset osaavat paikallista kieltämme, muut ovat enemmän tai vähemmän ulalla sekä suomeksi että englanniksi. Mukava lukea rehtorin tiedotteita joissa mainostetaan yliopiston olevan erittäin kansainvälinen. Onkohan se ongelma käytännön tasolla lähinnä siinä, että kansainvälisyys tarkoittaa vain sitä, että koulussa on ulkomaalaisia? Mielestäni aidompi kansainvälisyys sisältää esim. tutkimusprojekteja ulkomaisten tahojen kanssa, tutkijavaihtoa ja muuta mielekästä ehkä eteenpäinvievääkin tekemistä. Mikään edellämainituista ei edellytä ilmaiseksi annettavaa opetusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten opiskelijoiden määrällä perustellaan/feikataan poliitikoille sitä, että yliopisto on kansainvälistynyt, vaikka se kertoo ainoastaan määrätiedon. Piste.
    Kiitän Grahn-Laasosen sitaatista, oli vilahtanut ohi. Todella ansiokas päätelmä. Minkä ihmeen takia kaikki haluavat kalliisiin Harvardiin tai MIT:iin eikä kukaan kehuskele tavoitteellaan päästä ilmaiseen Joensuun Yliopistoon? Halpaa ja hyvää taitaa saada, ne ovat vain eri paketeissa.

    VastaaPoista