Kun kapitalistit puolalaiset orjiksi myivät

Helsingin Sanomat raportoi sunnuntaina 5.10. nykyaikaisesta orjuudesta.  Orjuuden olemassaolo nykyaikana on tietenkin järkyttävää. Kertomukset orjien elämästä ovat todella karuja. HS:n artikkelin lisäksi näitä kertomuksia voi lukea esimerkiksi New Yorkerissa hiljattain ilmestyneestä artikkelista. 

Koska kysymyksessä on niin vakava asia, orjuuden syiden etsintään on syytä suhtautua vakavasti.    Samoin orjuuteen liittyviin lukuihin ja tilastoihin. Tässä HS:n journalismi epäonnistuu täydellisesti. 

Breaking bad vs. runonlaulanta

Kielentutkija Janne Saarikivi on Helsingin Sanomien tiedekolumnissaan huolissaan suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista globalisaation puristuksessa. Kirjoitus sisältää mielenkiintoisia oivalluksia kielen ja kulttuurin kehityksestä mutta myös kohtia, joita taloustieteilijän on vaikea ymmärtää. Köyhtyykö kulttuuri globalisaation myötä?

Pormestarin farmarihousut

HS:n pääkirjoituksessa siteerataan Jussi Pajusta, joka kertoo ettei Helsinki nosta veroja uuden budjetin yhteydessä vaan ottaa mieluummin lisää velkaa. Pormestari Pajunen kertoo syynkin, vieläpä kuninkaallisessa me-muodossa:

 "Mielestämme ei ole hyvä asia, että lähtisimme leikkaamaan kuluttajien ostovoimaa tässä, yleisesti varsin negatiivisessa taloustilanteessa".

Voiko velkaantumalla lisätä kuluttajien ostovoimaa? Lukijalle pitäisi nyt jo olla selvää, että Asiattoman väki on yksinkertaista, joten ajatellaan asiaa yksinkertaisesti.

KELAa sitä, mitä kansanedustajat keksikään

Kansanedustajat ovat raivoissaan. Viha kohdistuu Kelaan. Kela on antanut lausunnon. joka "ei vastaa puolueiden yhteistä näkemystä". Tämä on "ennenkuulumatonta".

Kelan lausunnon sisältö ei sinänsä Asiattoman väkeä hetkauta. Kiinnostavaa on se, että kansanedustajien mielestä valtion viranomaisten pitää antaa vain lausuntoja, joiden sisällöstä eduskunnan enemmistö on samaa mieltä. Millainen maailma on parlamentaarikoiden saatua tahtonsa läpi? Ennustamme:

Geologian tutkimuskeskus: "Peruskallion alueellinen paksuus suosii kasvukeskuksia maaseutualueiden kustannuksella".

Tilastokeskus: "Kansanedustajien palkkataso jäänyt huolestuttavasti jälkeen yleisestä tulokehityksestä".

THL: "Syöpä suuryritysten ja globalisaation aiheuttamaa."

Säteilyturvakeskus: "Radioaktiivinen säteily - tuloerojen kasvun sivutuote".

Se on työ joka lämmittää

Helsingin Sanomat uutisoi eduskunnassa käydystä energiapoliittisesta keskustelusta. Hallitus oli ilmeisesti päättänyt jotain hakkeesta ja turpeesta ja siitä, miten näiden hintoja tulee manipuloida, jotta energiantuotanto on optimaalista. Asiattoman kirjoittajat voivat vain haaveilla tällaisista optimointikyvyistä, mutta tästä ehkä lisää myöhemmin.

Jutun mielenkiintoisin kohta liittyy nimittäin vasemmistopuolueiden kiistaan, joka meni Hesarin mukaan näin:

Sirpa Paatero Strategic Investment Fund

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron haastattelun.  Haastattelu pusersi hikikarpaloita paatuneenkin lehdistökatsastajan huolten rypistämälle otsalle.  Lyhyessä blogikirjoituksessa on mahdotonta tehdä oikeutta sille sankarilliselle taloudelliselle lukutaidottomuudelle, jota ministeri haastattelussa osoittaa. Seuraavassa joitakin pikku makupaloja.

Ministeri Räty aseistariisuvan rehellisenä eläkkeistä

Helsingin Sanomissa julkaistiin ministeri Laura Rädyn haastattelu eläkeuudistuksesta. Eläkeuudistuksen sisällöstä on muualla kirjoitettu ansiokkaasti. Asiattoman kirjoittajat ovat vaatimattomia ihmisiä, joiden tarkoitusperät ovat vaatimattomia. En siis edes yritä arvioida eläkeuudistuksen sisältöä ja vaikutuksia. Haluan sen sijaan kiinnittää lukijan huomion HS:n artikkelin pohjana olevan ministeri Rädyn haastattelun yhteen kohtaan. Tässä kohdassa Räty nimittäin osoittaa haastattelussaan politiikassa harvinaista rehellisyyttä.

A-talks and bullshit walks

YLE:n A-talk keskittyi torstaina 2.10.2014 asuntomarkkinoihin ja vielä tarkemmin asuntomarkkinoiden krapulaan. Vaikka tämä tila on henkilökohtaisesti hyvinkin tuttu täällä Asiattomassa, emme ole törmänneet markkinoiden krapulaan taloustieteen kursseilla. Ehkäpä juuri tästä syystä markkinoista oli tällä kertaa puhumassa niiden todelliset asiantuntijat eli kaksi juristia, aluetieteilijä ja asuntoaan pitkään myynyt henkilö. Yllättävää kyllä, keskustelu oli sinänsä asiallista, vaikkakaan itsestäänselvyyksiä syvällisempää analyysia ei kuultu.

No entä se bullshit? Siitä vastasi ohjelman lopussa Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki (alkaa kohdasta 45.04). Professori Katajamäki väitti kirkkain silmin, että Suomessa harrastetaan keskittämispolitiikkaa ja että syrjäseudut kyllä menestyisivät, jos sinne vain annettaisiin enemmän resursseja. Kumpikaan väitteistä ei pidä paikkaansa.

Kuinka haitallista yksin asuminen on?

Yksin asuvat voivat huonommin kuin muut, otsikoi Helsingin Sanomat 30.9.2014. Juttu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitykseen Yksin asuvien hyvinvointi - mitä tällä hetkellä tiedetään. Selvityksessä vertaillaan yksin asuvien ja muissa kotitaloustyypeissä asuvien hyvinvointieroja erilaisten mittarien kuten tulotason, työllisyyden, sekä elintapoja ja terveydentilaa kuvaavien muuttujien avulla. Selvityksen keskeisenä tuloksena on, että yksin asuvat ovat köyhempiä, työttömämpiä, sairaampia ja kuolevat nuorempina kuin parisuhteessa tai perheessä elävät.

HS ei problematisoi tuloksia mitenkään, eikä siteeraa yhtään asiantuntijaa. Jutusta syntyy sellainen käsitys, että THL:n selvityksessä on kiistatta osoitettu yksinasumisen olevan merkittävä riskitekijä ihmisen elämässä. Valitettavasti THL:n onnettomasti toteutettu selvitys ei kykene osoittamaan yksin asumisen riskeistä yhtään mitään.

Keskustakirjaston kustannus

Helsingin sanomien mukaan Helsingin kaupunginvaltuusto pohtii, onko Helsingillä varaa keskustakirjastoon. Kirjaston mainostetaan edustavan WOW-arkkitehtuuria. Valitettavasti veronmaksajan näkökulmasta se edustaa myös WTF-kustannuslaskentaa.

Ulkomaiset sijoitukset ja perheen autokaupat

Helsingin Sanomien taloussivut ovat yleensä luotettava disinformaation lähde. Olikin iloinen yllätys nähdä, kuinka yritysten myymistä ulkomaille käsittelevässä artikkelissa 16.9.2014 oli haastateltu asiaan todella perehtynyttä ekonomistia. Tämä totesi, että ulkomaille ostetut yritykset eivät esimerkiksi vähennä työpaikkoja yhtään enempää kuin kotimaisessa omistuksessa olevat. Myös muut kaksi haastateltua ekonomistia olivat yhtä mieltä: yritysten myyminen ulkomaille ei ole haitallista.

Haastateltu ministeri Antti Rinne oli tietenkin toista mieltä kuten ilmeisesti toimittajakin, joka otsikoi jutun jotenkin niin, että ihan sama mitä kaikki asiantuntijat sanovat, pahaa kaikki on silti.

Tästä huolimatta ekonomistien sanomiset olivat viisaita ja on helppoa olla samaa mieltä heidän kamssaan. En kuitenkaan malta olla lisäämättä ekonomistien sanomisiin ja tässä blogissa olevaan toiseen kirjoitukseen paria vaatimatonta ajatusta koskien ulkomaankauppaa ja ulkomaisia investointeja.

Ulkomaiset investoinnit aiheuttavat selvästi päänvaivaa ainakin HS:n toimittajille ja politiikoille. Toisaalta niistä ollaan huolissaan, kuten ministeri aiemmin siteeratussa artikkelissa. Toisaalta taas niitä toivotaan, kuten esim. täällä, täällä ja täällä. Kumpi nyt sitten on totta? Ovatko ne investoinnit hyviä vai ei?

Pelkoa ja inhoa vapaakauppaneuvotteluissa

YLE:n ulkomaan uutisten nettisivuilla käsitellään EU:n ja USA:n vapaakauppasopimusta, johon ilmeisesti liittyy suuria pelkoja. Jutun sävy on valitettavan tuttu suomalaisessa vapaakauppaa koskevassa keskustelussa. Vapaakauppa on lähtökohtaisesti pahaa ja erityisen pahaa se näyttää olevan, jos vapaaehtoisen kaupan toinen osapuoli on ulkomaalainen suuryritys. Juttu käsittelee lähes ainoastaan vapaakauppasopimuksen uhkia ja haittoja. Sopimus sisältää varmasti ongelmia, joista on hyvä keskustella, mutta on silti käsittämätöntä, kuinka vähän jutussa ja Suomessa yleensäkin puhutaan vapaaehtoisen kaupan hyödyistä.

Helsingin Sanomat vs. tiede

Ihminen on evoluution tulos, kuten kaikki muutkin elolliset olennot. Siksi ihmisten ja kaiken muunkin elollisen ymmärtämisessä evoluutionäkökulma on aivan keskeinen ja välttämätön. Tällainen on karkeasti nykyinen tieteellinen näkemys, joka on hyväksytty myös laajemmin: vain uskonnolliset kiihkoilijat tai muuten rajoitetusti rationaaliset henkilöt ovat toista mieltä. Helsingin Sanomat kuitenkin pystyy yllättämään jopa tässä suhteessa asettumalla humpuukimaakarien puolelle tiedettä vastaan.

Pitääkö kunnan maksaa siivoojille enemmän kuin yksityisellä sektorilla?

Jos joku puhuu oikeudenmukaisuudesta, lähes aina se tarkoittaa, että mulle ja mun kavereille pitäisi saada enemmän. Siksi oikeudenmukaisuudesta puhumista pyritään periaatteessa välttämään täällä Asiattomassa. Periaatteista lipsuminen on kuitenkin yksi täysillä eletyn elämän tunnusmerkeistä.

Kysytään siis, onko oikeudenmukaista vai epäoikeudenmukaista, että Helsinki aikoo alentaa yhtiöittämisen avulla kaupungin palveluksessa olevien siivoojien palkkoja. Aion muuten käsitellä nimenomaan vain tätä asiaa, en sitä, onko yhtiöittämisessä ylipäänsä järkeä. Se on kysymys, jonka vastaus on kaikkea muuta kuin ilmeinen ja ansaitsee kenties oman kirjoituksensa.

Tutkimus kansakuntien varallisuuden luonteesta ja syistä

Politiikan tutkimuksen jatko-opiskelijan asiantuntimuksella taloustieteestä kirjoittava Lauri Holappa on kehittänyt uuden kasvuteorian. Sysäyksen teorialleen Holappa on saanut suomalaisesta poliittisesta keskustelusta. Siihen on nimittäin pesiytynyt ”tolkuttomuudessaan hämmentävä fraasi”, jonka mukaan valtio ei voi luoda kasvua, vaan se lähtee yrityksistä. Holapan mukaan jopa pääministeri Stubb on hairahtunut ajattelemaan näin. Mutta ei, sanoo Holappa. Yritykset eivät luo kasvua vaan valtio!

No miten valtio sitten luo kasvua? Holapan mukaan se on helppoa: