Asiattoman normitalkoot: hyödyllisiä normeja vastaan!

Sääntelyn purkamista eli ns. normitalkoita koskeva julkinen keskustelu on ollut vilkasta, mutta ei aina korkeatasoista. Sääntelyn purkamista kannattavat puhuvat enimmäkseen "turhista" normeista, joiden purkamista on vaikea järkiperäisesti vastustaa. Esimerkiksi kokoomuksen Lasse Männistön ja Sanni Grahn-Laaksosen luettelossa anniskeluun liittyvien pikkumaisten määräysten osuus on aika suuri. Vastustajat puolestaan pitävät normitalkoita tekosyynä hyödyllisen työmarkkinoita ja ympäristöä koskevan sääntelyn purkamiselle. Yksi kolumnisti pitää normitalkoita jopa uhkana demokratialle.

Asiaton maahanmuuttokeskustelu

Pääministeri ennusti Huomenta Suomen haastattelussa maahanmuutosta tulevan eduskuntavaaliteeman. Maahanmuutosta ovat toivoneet vaaliteemaa myös ns. maahanmuuttokriitikot. Jos eduskunnassa käyty keskustelu paperittomien terveydenhuollosta oli esimerkki tulevasta vaalidebatista, odotettavissa on selkäpiitä karmiva kevät. Keskustelu maahanmuutosta ei aina ole ollut ihan noin kolkkoa, mutta aika yksipuolista se on silti Suomessa ollut.

Kaiken maailmanpolitiikan professori

Ei enempää eikä vähempää kuin maailmanpolitiikan (kyllä, ihan koko maailman) professori Heikki Patomäki on julkaissut uuden kirjan, jota hän kuluneella viikolla ylpeänä esitteli Huomenta Suomessa.

Haastattelussa Patomäki kritisoi muun muassa bruttokansantuotteen (BKT) ja kestävyysvajeen mittaamista. Onhan näiden mittaaminen eittämättä maailmanpolitiikan keskiössä.

Keenpä tietäis sen?

Helsingin Sanomien talouskriisejä käsittelevä juttu alkaa kuninkaallisissa merkeissä. Kuningatar parahtaa: "Tämä on hirveää. Miten kukaan ei nähnyt kriisin tulevan?” Kuten Asiattomassa jo aiemmin yritettiin selittää, ehkäpä siksi että kukaan ei osaa ennustaa kriisejä.

Annettakoon tämä kummallinen totetamus kuitenkin anteeksi kuningatterelle, jolla on varmasti kiireellisempiäkin asioita hoidettavanaan kuin taloustieteellisen tutkimuksen seuraaminen tai Asiattoman lukeminen.

Sen sijaan Hesarin toiminta on jossain määrin kyseenalaista. Asiallinen kritiikki Hesarin juttuun löytyy täältä. Täällä Asiattomassa silmäämme pistivät Hesarin haastattelemat asiantuntijat. Erityisen mielenkiintoinen haastateltava on Steve Keen.

Ketkä puuttuvat pöydästä?

Kolmikantainen tupo-järjestelmä ja konsensus laajemminkin ovat olleet julkisen keskustelun aiheena viime viikkoina. Keskustelua kuvataan laajasti Helsingin Sanomien pitkässä artikkelissa. Asiasta on käyty keskustelua myös lehden pääkirjoitussivuilla.

Keskusteluun osallistui myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, joka sanoi nykyisen kolmikantaisen tupo-järjestelmän olevan tiensä päässä. HS:n pääkirjoituksessa epäiltiin yhdeksi syyksi toimitusjohtajan happamuuteen sitä, ettei Suomen Yrittäjiä ole koskaan kutsuttu tupo-pöytään. On tosiaan syytä epäillä, ettei neuvottelutulos yleensä ottaen ole hyvä niille, jotka eivät ole mukana neuvottelupöydässä. Muistellaanpa siksi hetkisen verran ketkä kaikki eivät saa ääntään kuuluviin tupo-neuvotteluissa.

Asiattoman vuosi: Top 5

Blogeissa juhlitaan parhaillaan uutta vuotta. Useimmiten tämä tarkoittaa blogistien kuluneen vuoden aikana saavuttaman menestyksen vuolasta kuvailua. Yleinen tapa juhlia itseään ja blogiaan näyttää olevan lista vuoden parhaista kirjoituksista. Muunkinlaisia lähestymistapoja toki on, kuten esimerkiksi tekaistu vaivaannuttava dialogi kirjoittajien välillä.

Kokeiltuamme epäonnistuneesti dialogivaihtoehtoa (Katsastaja H: Hei, Katsastaja T, mikä on ollut merkittävin saavutuksemme vuoden 2014 aikana? Katsastaja T: Lopeta.)  päädyimme listaamaan vuoden parhaat kirjoitukset. Valintakriteerinä on Asiattomassa kehitetty algoritmi, joka ottaa huomioon niin lukukertojen, jakamisten kuin kommenttienkin määrän.

Tässä se on, Asiattoman Vuoden 2014 Top 5:

Tiedekolumnisti haaskaa elämäämme

Asiattoman toimituksessa oli jo tehty vakaa päätös olla enää kirjoittamatta Helsingin Sanomien tiedekolumneista. Ajatus kulki jokseenkin niin, että ei niitä kuitenkaan kukaan lue. Kolumni Haaskaamme elämää satumaisen rikkauden keskellä pakotti kuitenkin meidät muuttamaan mielemme.

Joulupukille kannattaa kirjoittaa

Hesarin mukaan tänään on jouluaatto. Asiattomassa jo taannoin pohdittiin, kannattaako joululahjat ostaa ulkomaisesta nettikaupasta vai Prismasta. Nyt on aika pohtia vieläkin tärkeämpää asiaa. Nimittäin sitä, kannattaako joululahjoja ostaa olleenkaan.

Olet hankkimassa ystävällesi joululahjaa mutta et tiedä, mitä hän haluaa. Mikä neuvoksi?

Äidin hommat on niin kiireiset

Ministerit Laura Räty ja Susanna Huovinen ovat käyneet julkista keskustelua lasten kotihoidontuen sääntöjen muuttamisesta. Ministerien välillä on kiistaa vain siitä, onko tukea muuttavaa lakia edistetty nopeasti vai hitaasti. Lain sisällön edistyksellisyydestä vallitsee yksimielisyys. Perusteluna lakimuutokselle on Rädyn mukaan huoli naisten palkoista ja urasta. Naiset ovat ministerin mukaan liian pitkään kotona ja saavat (osittain siksi) huonompaa palkkaa kuin miehet.

Tasoltaan verrattain alhainen kotihoidontuki ei kuitenkaan ole ainoa merkittävä äitiystukiin sisältyvä naisten palkkoja alentava ja kotona olemista lisäävä tekijä.

Verotetaan ihmisiä, ei yrityksiä

Vero-oikeuden professori avasi Hesarin vieraskynässä ajatuksiaan yhteisöverosta. Professorin mukaan yhteisöveron poisto johtaisi merkittäviin haittoihin. Poisto loisi kannustimia verosuunnitteluun holdingyhtiöjärjestelyiden avulla, kun tuloja ohjattasiin verovapaasti yhtiöihin, jolloin staattiset verotuottolaskelmat... Zzzz.

Verojuridiikan sijaan pohditaanpas jotakin mielenkiintoista eli sitä, miksi yhteisövero on ylipäänsä olemassa.

Veikkaus on erilainen asiattomin silmin

Kun kolme oman alansa lähes monopoliyritystä suunnittelee yhdistymistä, kilpailuviranomaiset yleensä kiinnostuvat asiasta. Saattaa olla, että jopa lehdistö huolestuu siitä, mitä yhdistetyn firman asiakkaille tapahtuu yhdistämisen jälkeen. Toisin on suunnitellun Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämisen laita. Ketään ei kiinnosta mitä pelaajille tapahtuu, kaikki ovat huolissaan vain edunsaajista. Onkin ehkä sopiva hetki muistuttaa, miksi rahapelimonopolit ovat niin huono asia.

Vertailussa Asiattoman ja Hesarin hintavertailut

Sunnuntain HS varoittaa, että verkkokauppa ei ole aina kivijalkakauppaa halvempi joululahjojen ostopaikka.  Lehti väittää tekemäänsä hintavertailuun perustuen, että ulkomaisista verkkokaupoista ostettu elektroniikka on kalliimpaa ja että toimitusajat ovat pitemmät kuin suomalaisista. Mutta edes kotimainen verkkokauppa ei HS:n mukaan pärjää ostopaikkana Itäkeskuksen Prismalle. Tämä on myös haastatellun asiantuntijan, HOK-Elannon aluejohtajan mielipide. Hänestä HOK-Elannon omistama Prisma on luonteva ostospaikka, eikä tarvitse jännittää kerkeääkö lahja kotiin jouluksi.

Alaston Lounasseteli

Lounassetelistä on käyty vilkasta keskustelua lehdistössä sen jälkeen kun verohallinnon pääjohtaja sanoi sen olevan aikansa elänyt. Kauppalehden mukaan veroedun poistamiselle annettiin täystyrmäys. Asiaton paljastaa miksi lounasseteli tuhoaa hyvinvointia.

Epistä

Taloussanomat uutisoi, että Huvudstadsbladet on tehnyt jutun Helsingin kaupungin perimistä tonttivuokrista. On pakko myöntää, että me täällä Asiattomassa emme muistaneet ennen erästä puhelua, että Taloussanomat on yhä olemassa, mutta täytyypä lisätä lukulistalle.

Juttu onkin erittäin mielenkiintoinen, koska se käsittelee yhtä Asiattoman mieliaihetta eli maapolitiikkaa. Tonttivuokrien tuleva korotus on aiheuttanut ymmärrettävästi asukkaissa mielipahaa ja he kokevat korotukset epäreiluiksi. Ennen kuin korotusten reiluudesta voi puhua, on tiedettävä, kenen kannettavaksi korotukset koituvat.

Avioliittolaista Asiattoman tapaan

Eduskunta äänestää tänään tasa-arvoisesta avioliittolaista. Avioliittolaki on ollut kuumin keskustelunaihe niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa tällä viikolla. Keskustelua on käyty pääosin ideologiselta pohjalta. Lakiuudistuksen yhteiskunnallisia hyötyjä voidaan kuitenkin arvioida myös ihan samalla tavalla kuin muidenkin uudistusten.