tiistai 8. joulukuuta 2015

Pitääkö pysäköinnin olla ilmaista?

Helsingin kaupunki on viime aikoina nostanut asukaspysäköinnin hintaa. Joillekin hinnan korotus on tullut järkytyksenä ja he näkevät kaupungin toimet pelkkänä rahastuksena.

Usein parkkimaksuja perustellaan sillä, että maksullisuus vähentää autoilua ja siten ruuhkia. Toinen usein esiin nostettu ongelma on se, että parkkipaikkojen määrä ei määräydy markkinoilla vaan esimerkiksi pysäkointinormien kautta, mikä johtaa tehottomaan maankäyttöön. Molemmat näistä ovat aitoja ongelmia ja aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.

Haluamme nyt kuitenkin tarkastella parkkimaksuja ainoastaan autoilijoiden näkökulmasta. Eivät kai autoilijat sentään itse hyödy parkkimaksuista?

Asiattomalan kunnassa Asfalttikankaan asuinalueella asuu 200 autoilijaa. Autoilijoiden arvostus tai maksuhalukkuus parkkipaikkoja kohtaan vaihtelee. 50 autoilijaa on valmis maksamaan parkkipaikasta 10 euroa päivässä ja loput 150 vain 5 euroa.

Jos pysäköintipaikkoja olisi yhtä paljon kuin autoilijoita, ilmainen pysäköinti maksimoisi Asfalttikankaan autoilijoiden hyvinvoinnin. Eniten ilmaisuudesta hyötyisivät ne autoilijat, jotka olisivat valmiita maksamaan paikasta 10 euroa, mutta saisivat ne nyt ilmaiseksi. Kokonaisuudessaan autoilijat hyötyisivät ilmaisista parkkipaikoista 1250 euroa (50x10 + 150x5).

Asfalttikankaalla on kuitenkin vain 50 pysäköintipaikkaa. Koska paikat ovat ilmaisia eikä autoilijoilla ole mitään keinoa ilmaista arvostustaan, yksittäinen paikka päätyy vain 25 % todennäköisyydellä sitä eniten arvostavalle. Paikoista koituva kokonaishyöty on nyt 312,50 euroa. Paikoista voitaisiin saada hyötyä 500 euroa, jos ne voitaisiin jakaa niitä eniten arvostaville.

Asfalttikankaan autoilijoiden yhdistyksen puheenjohtajaa tilanne sapettaa, koska hän arvostaa parkkipaikkaa 10 euron edestä, mutta saa parkkipaikan käyttöönsä vain joka neljäs päivä. Hän on kuitenkin talousviisas ja ehdottaa Asiattomalan valtuustolle, että Asfalttikankaalle on asetettava 6 euron parkkimaksu. Muiden autoilijoiden pöyristyksestä ja vastustuksesta huolimatta valtuusto hyväksyy esityksen.

Mitä vaikutuksia parkkimaksulla on? Vain 50 autoilijaa on valmis maksamaan parkkipaikasta näin paljon, joten  paikat päätyvät niitä eniten arvostaville. Paikan saavat autoilijat joutuvat maksamaan kunnalle yhteensä 300 euroa parkkimaksuina, mutta saavat parkkipaikan joka päivä. Parkkimaksut eivät ole kokonaishyvinvoinnin kannalta kustannus, vaan ainoastaan tulonsiirto autoilijoilta kunnalle. Parkkimaksut voitaisiin jakaa Asfalttikankaan autoilijoille takaisin vaikkapa alempina veroina, kunhan pidetään huolta siitä, että veronalennuksen peruste ei riipu pysäköinnistä.

Paikan saaneiden autoilijoiden maksuhalukkuus ylittää parkkimaksun ja yhteensä tästä autoilijoille jäävä hyöty on 200 euroa. Parkkimaksujen myötä hyvinvointia saavutettiin siis 500 euroa eli enemmän kuin ilmaisten paikkojen tapauksessa. Maksullisuus lisää hyvinvointia, koska parkkipaikkat päätyvät niitä eniten arvostaville.

Tällainen teoreettinen viisastelu ei välttämättä lepytä kaikkia autoilijoita. He eivät millään usko, että kunnanvaltuusto alentaa veroja tai käyttää rahat autoilijoiden hyödyksi. Huomionarvoista on kuitenkin se, että parkkipaikkoja eniten arvostavien autoilijoiden hyvinvointi kasvaa parkkimaksujen myötä, vaikka maksurahat käytettäisiin esimerkiksi viereisen Kukkaisniityn asuinalueen joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen. Näin käy, koska ilmaisen parkkeerauksen aikana nämä autoilijat saivat 10 euroa hyötyä joka neljäs päivä, mutta maksun myötä 4 euroa joka päivä.

Jos parkkipaikkojen vähäisyys kismittää, autoilua ja sujuvaa pysäköintiä rakastavien tulisikin ottaa oppia Asfalttikankaan autoilijoiden yhdistyksen visionäärisestä puheenjohtajasta ja vaatia korkeampia parkkimaksuja.



48 kommenttia:

  1. Markkinat ovat siis hyvästä ja ei-markkinat paholaisesta.

    klaus kultti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Paikan saaneiden autoilijoiden maksuhalukkuus ylittää parkkimaksun ja yhteensä tästä autoilijoille jäävä hyöty on 200 euroa. Parkkimaksujen myötä hyvinvointia saavutettiin siis 500 euroa eli enemmän kuin ilmaisten paikkojen tapauksessa. Maksullisuus lisää hyvinvointia, koska parkkipaikkat päätyvät niitä eniten arvostaville."

      Ei maksuvalmius kerro mitään hyvinvoinnista. Olkoot kunnassa yksi eläkeläismiljardööri, joka on valmis maksamaan pysäköintipaikastaan 10 010 euroa. Pysäköintimaksu olkoot se 10 euroa. Hyvinvointia syntyy siis 10000 euroa, jos tämä saa maksullisen paikan. Olkoot tällä eläkeläismiljardöörillä 49 muutakin autoa, joiden parkkipaikkaa hän arvostaa 1010 eurolla. Nyt "hyvinvointia" syntyy lisää 49 000 euroa. Yhteensä hyvinvointia syntyy 59 000 euron edestä, jos tämä miljardööri saa nämä paikat sen sijaan, että 10 euroa paikoista valmiina maksamaan olevat saisivat nämä paikat.

      Asfalttikankaan asuinalueen 200 asukasta jäivät nyt ilman paikkoja, mutta mitäpä siitä. Hyvinvointiahan syntyi lisää. Tosin joku toinen olisi ehkä sitä mieltä, että maksuvalmius ei kerro hyvinvoinnin määrää, vaan se kertoo ihmisten varallisuustilanteesta. Rikkaammat ovat yleensä valmiita maksamaan enemmän. Se, että vähävarainen ei saa pysäköintipaikkaa, voi johtaa siihen, että tämä ei voi käydä töissä. Ja siitä voi tosiasiassa tulla yhteiskunnalle hyvinvointitappiota, jota tällaiset maksuvalmiuslaskelmat (joilla ei tosiasiassa ole tekemistä hyvinvoinnin määrän kanssa) eivät huomioi.

      Poista
  2. Miten analyysi muuttuu, jos autopaikkoja voidaan rakentaa rajattomasti lisää hintaan 50.000 euroa, kuten Helsingissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun otetaan huomioon, että keskimäärin pysäköintipaikasta Helsingissä ei saada perittyä tuon 50k€ + ylläpidon mukaista hintaa, voidaan sanoa, että pysäköinnin lisärakentaminen tuhoaa aiheuttaa hyvinvointitappioita. Oikea määrä pysäköintiä tietenkin määräytyy aluekohtaisesti, kuten parkkipaikan vaihtoehtoiskustannuskin.

      Poista
    2. Jätimme tahallaan maankäyttö- yms. asiat blogin ulkopuolelle, jotta pystyimme keskittymään autoilijoiden näkökulmaan. Eiköhän maankäyttöön palata vielä.

      Poista
  3. Säädetään siis kaikki tila niukaksi niin hyvinvointi lisääntyy? Entäs byrokratia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarinassa ei säädetty mitään niukaksi, vaan se oli niukkaa. 50 paikkaa ja 200 autoilijaa.

      Poista
  4. "Säädetään tila niukaksi"? -> Tila on niukkaa, säädit tai et.

    VastaaPoista
  5. Vaadin myös pyöräparkkeja yltiökalliiksi!

    VastaaPoista
  6. Asiattomat jättivät ilmeisesti seuraavan tehtävän lukijan ratkaistavaksi:
    Hyötyvätkö myös nyt ilman parkkipaikkaa jääneet uudesta tilanteesta, jos rahat käytetään veronalennuksiin?

    Vastaus on kyllä. 300€ jaetaan 200 autoilijalle, jolloin jokainen saa 1,5€. Aikaisemmassa tilanteessa he hyötyivät 5€ 0,25 todennäköisyydellä, eli 1,25€. He hyötyivät siis uudesta tilanteesta 0,25€.

    VastaaPoista
  7. Miksei maksu ole 9,99 euroa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisihan se toki olla tehokkuuden näkökulmasta. Nyt se oli 6, jotta pystyttiin näyttämään mahdollisuus, että eniten paikkoja arvostavien kannattaa vaatia maksua ilmaisuuden sijaan, vaikka kerätyt rahat päätyisivät ihan muiden ihmisten hyödyksi.

      Poista
  8. Hetkinen. Miten ja mitä tarkalleen yhden joukon valinnat voivat kertoa toisen joukon arvostuksesta jotain asiaa kohti?

    Esimerkiksi mainitsitte, että Asfalttikankaalla on 200 autoilijaa. Mutta jostain syystä oletitte, että parkkipaikat menivät näille autoilijoille. Entäpä jos parkkipaikat menivät 50 hipille joilla ei ole autoa ja jotka eivät pidä autoilijoista sen vertaa, että he ovat jopa valmiita viemään niiltä parkkipaikat yhteisvoimin kukkaroillansa.

    Tai entäpä tilanne, jossa minä olen Asfalttikankaan asukas ja minulla on sattumoisin 50 auton kokoelma jonka tahtoisin parkkeerata asfalttikankaalle.

    Jos vain yksi käyttää niitä kaikkia, niin 199 eivät tule ilahtumaan. Jos kukaan ei käytä niitä eikä kukaan saa käyttää niitä, niin silloin 200 autoilijaa eivät tule ilahtumaan. Tosin ainakin 50 ituhippiä tulevat, mutta teidän piti keskittyä vain autoilijoiden näkökulmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa. Jos esimerkin kaikkia oletuksia muuttaa, voi hyvin olla, että myös lopputulema muuttuu. Kommenttisi olisi ollut hyödyllinen, jos olisit vienyt ajatuksesi loppuun joillakin oletuksilla. Olisimme saattaneet oppia jotakin.

      Poista
    2. Ajatusleikissä esitettiin, että hyvinvoinnin lisäystä tulisi 500€ jos parkkipaikat voitaisiin jakaa niitä eniten arvostaville. Tämä pitää sinänsä paikkansa kuten esimerkkinne osoittaa. Mutta ongelmana on, että esimerkissänne myös oletatte parkkipaikkojen päätyvän niitä eniten arvostaville. Todellisuudessa voimme kuitenkin saada varsin värikkäitä tilanteita aikaan ja silti saavuttaa saman hyvinvoinnin lisäyksen—ellemme vain oleta, että parkkipaikat menivät niille jotka arvostavat niitä eniten.

      Yritän siis hakea tällä sitä, että ei välttämättä tarvitse noin paljon kirjoittaa jos haluaa sanoa, että parkkimaksujen avulla parkkipaikat päätyvät niitä eniten arvostaville jos ne päätyvät niitä eniten arvostaville. Sen voi sanoa suoraan noin.

      Toivottavasti opimme tästä kuitenkin jotain.

      Poista
    3. "Mutta ongelmana on, että esimerkissänne myös oletatte parkkipaikkojen päätyvän niitä eniten arvostaville."

      Tällaiselle oletuksellehan on ihan hyvät perustelut. Vähemmän parkkipaikkoja arvostavat eivät nimittäin ole valmiita maksamaan niistä, kunhan hinta on tarpeeksi korkea. Kuka maksaisi parkkipaikasta, jos arvostaa sitä vähemmän, kuin sen hinta on?

      Se, että suostuu tai ei suostu maksamaan parkkipaikasta, paljastaa kuinka paljon sitä arvostaa. Ehkä yksi ihminen arvostaa 50 parkkipaikkaa niin paljon, että on valmis maksamaan kaikista. Tai ehkä 50 ituhippiä arvostavat parkkipaikkojen käyttämättömyyttä niin paljon, että ovat valmiita maksamaan niiden hinnnan siitä, ettei kukaan pääse käyttämään niitä. Kummassakaan tapauksessa Katsastajien saama tulos ei muutu (ellet tuo kuvaan jotain lisäoletuksia).

      Poista
    4. Kirjoituksessa käytettiin näkökulmana ainoastan autoilijoita. Jos nuo autottomat ituhipit ostavat parkkipaikat itselleen, silloin kukaan autoilija ei saa ainuttakaan parkkipaikkaa. Parkkipaikat eivät siis mene niille, jotka arvostavat niitä eniten parkkipaikkoina ja kaikkia autoilijoita harmittaa.

      Ellei tuota parkkipaikkojen käyttöarvoa parkkipaikkoina hyväksytä lähtökohdaksi hyötyfunktiolle, voisi koko ajatusleikkia laajentaa vaikka siihen että naapurikylän sosiopaattinen miljardiperijä haluaa vain nähdä maailman palavan, ja siksi ostaa kaikki mainitut parkkipaikat ja istuttaa niihin lihansyöjäkasveja. Silloinkihan parkkipaikkojen tuotto on esimerkin mukainen "maksimi" ja ne menivät annettujen oletusten valossa eniten niitä "arvostavalle". Oliko siitä hyötyä autoilijoiden kannalta? Entä asfalttikankaan asukkaiden kannalta? Entä parkkipaikkojen käyttöfunktion kannalta?

      Lisäksi tuo olettamus todellakin on täysin päätön johtuen eriarvoisista lähtökohdista. Eikö esimerkiksi nälkäänäkevä varaton Kenialainen arvosta leipää lainkaan kun ei ole valmis siitä maksamaan? Entä arvostaako Dubailainen öljysheikki vaatteita automaattisesti tuhat kertaa enemmän kuin Puolalainen minimipalkkaduunari, jos heidän käyttämiensä vaatekauppojen välillä on tuollainen hintaero? Arvostaako opiskelijoiden enemmistö kaljaa vähemmän kuin muut, koska etsivät käsiinsä aina halvinta kuraa?

      Poista
    5. Taidat olla niitä poikia, jotka eivät arvosta lainkaan 10tuhannen kilon kultakasoja, joiden huipulla istuu halukkaita neitsyitä, koska et ole niistä valmis maksamaan. Ei se mitään monet pojat ovat sellaisia.

      Poista
    6. "Jos nuo autottomat ituhipit ostavat parkkipaikat itselleen, silloin kukaan autoilija ei saa ainuttakaan parkkipaikkaa. Parkkipaikat eivät siis mene niille, jotka arvostavat niitä eniten parkkipaikkoina ja kaikkia autoilijoita harmittaa."

      Siis, jos yhteiskunnan tulisi pitää ituhippien halua pitää parkkipaikat tyhjinä, niin sillon on tosiaan teoriassa tuolta kannalta epätehokas tilanne mahdollinen. Sen sijaan käytännössä on hyvin epätodennäköistä, että parkkipaikoista haluaisi maksaa kovinkaan moni, joka ei niitä oikeasti käytä.

      Se tilanne, että parkkipaikat menevät onnekkaille tai nopeimmille ei (lähes varmasti) ainakaan ole tehokas. Paikat eivät mene niille, jotka siitä eniten hyötyvät. Jos ihmiset vielä lisäksi ajelevat ympäriinsä ilmaista paikkaa etsien, niin siitä tulee vielä lisää turhaa tappiota yhteiskunnalle.

      "Lisäksi tuo olettamus todellakin on täysin päätön johtuen eriarvoisista lähtökohdista."

      Eriarvoiset lähtökohdat eivät muuta sitä tosiasiaa, että sopivan hinnan asettaminen on (yleensä) tehokas tapa jakaa resursseja. Ilmaiset parkkipaikat olisivat tosi huono tapa tasoittaa eriarvoisia lähtökohtia. (Jos lähtökohtia halutaan tasoittaa, on parempi tapa antaa köyhemmälle vain rahaa ja antaa hänen päättää käyttääkö sen parkkipaikkaan vai johonkin muuhun.)

      Poista
    7. Tuli virhe tuohon kommentin alkuun. Sen piti olla: "Siis, jos yhteiskunnan tulisi pitää ituhippien halua pitää parkkipaikat tyhjinä nollan arvoisena, niin silloin..."

      Poista
    8. "Se tilanne, että parkkipaikat menevät onnekkaille tai nopeimmille ei (lähes varmasti) ainakaan ole tehokas."

      Kyllä, aivan kuten toinen kommentoija jo aikaisemmin tokaisikin:
      "Yritän siis hakea tällä sitä, että ei välttämättä tarvitse noin paljon kirjoittaa jos haluaa sanoa, että parkkimaksujen avulla parkkipaikat päätyvät niitä eniten arvostaville jos ne päätyvät niitä eniten arvostaville."

      "Eriarvoiset lähtökohdat eivät muuta sitä tosiasiaa, että sopivan hinnan asettaminen on (yleensä) tehokas tapa jakaa resursseja."

      Kyllä, mutta maksuhalun käyttäminen "arvostuksen" synonyymina on varsin lennokas lähtökohta. Siitä kun seuraisi väistämättä että esimerkiksi täysin varaton Kenialainen ei arvosta ravintoa lainkaan.

      Voimme olla yhtä mieltä että hintamekanismi on yleisesti ottaen varsin tehokas tapa allokoida resursseja, etenkin jos lähtökohtia joillain keinoilla tasoitetaan tai ne ovat lähtökohtaisesti jossain määrin tasaiset.

      Poista
    9. Jaha, vastaukseni vahingossa tuonne alemmas eikä tähän väliin.

      Poista
    10. "Ellei tuota parkkipaikkojen käyttöarvoa parkkipaikkoina hyväksytä lähtökohdaksi hyötyfunktiolle, voisi koko ajatusleikkia laajentaa vaikka siihen että naapurikylän sosiopaattinen miljardiperijä haluaa vain nähdä maailman palavan, ja siksi ostaa kaikki mainitut parkkipaikat ja istuttaa niihin lihansyöjäkasveja. Silloinkihan parkkipaikkojen tuotto on esimerkin mukainen "maksimi" ja ne menivät annettujen oletusten valossa eniten niitä "arvostavalle". Oliko siitä hyötyä autoilijoiden kannalta? Entä asfalttikankaan asukkaiden kannalta? Entä parkkipaikkojen käyttöfunktion kannalta?"

      Kaiken järjen mukaan Asiattomalan valtuustoa ei tuossa tapauksessa ole kovinkaan vaikeata suostutella nostamaan ympäristölleen haittaa aiheuttavien parkkipaikkojen hintaa reippaasti ylöspäin ongelmien komensoimiseksi. Esimerkiksi miljoonaan euroon / kpl tai vaikkapa miljardiin euroon, niin että sosiopaatti miljardiperijä köyhtyy keppikerjäläiseksi. Perijä sai määritelmän mukaan miljardin euron hyödyn ja Asiattomalan asukkaat vastaavasti yhtä aljon ylimääräistä fyrkkaa julkiseen talouteensa. Kaikki voittivat, jälleen kerran.

      - Syltty

      Poista
    11. OS kirjoitti:

      "Tällaiselle oletuksellehan on ihan hyvät perustelut. Vähemmän parkkipaikkoja arvostavat eivät nimittäin ole valmiita maksamaan niistä, kunhan hinta on tarpeeksi korkea. Kuka maksaisi parkkipaikasta, jos arvostaa sitä vähemmän, kuin sen hinta on?
      Se, että suostuu tai ei suostu maksamaan parkkipaikasta, paljastaa kuinka paljon sitä arvostaa."

      Ei maksukyky kerro siitä, paljonko jotain arvostaa. Köyhä voi arvostaa parkkipaikkaa vaikka miljoonan euron edestä, mutta jos hänellä ei ole rahaa parkkipaikan lunastamiseen, hän ei sitä voi sellaista summaa tarjota, kun hänellä ei sitä ole, eikä hän voi kovin kallista parkkipaikkaa siksi itselleen saada.

      Se on totta, että parkkipaikkoja vähän arvostavat eivät ole valmiita maksamaan niistä kovin paljoa. Mutta ei ole mitään syytä olettaa, että kaikki voisivat tarjota parkkipaikasta sellaisen summan, minkä arvoisena he parkkipaikkaa pitävät. Tuo on aivan perusasioita, että markkinat ovat käytännössä epätäydelliset moneltakin osin sekä kysyntä- että tarjontarajoitteiden seurauksena.

      Poista
  9. Viimeisin Anonyymi, koska olemme olennaisimmasta asiasta (hintamekanismin tehokkuus) samaa mieltä, ei siitä varmaan ole kauheasti tarvetta.

    Haluan kuitenkin kommentoida vielä tuota aiemman Anonyymin tokaisua. Saatan tulkita häntä väärin, mutta tuo kohta "parkkimaksujen avulla parkkipaikat päätyvät niitä eniten arvostaville jos ne päätyvät niitä eniten arvostaville" näyttäisi sanovan, että Katsastajien väite on yksikertainen (ja hyödytön) looginen tautologia tyyliin "jos A niin A". Mutta Katsastajat kyllä tekivät ihan oikean väitteen "A", eli "parkkimaksujen avulla parkkipaikat päätyvät niitä eniten arvostaville".

    Ehkäpä jatka vielä tästä arvostusaiheesta sen verran, että arvostuksen mittaaminen maksuhalukkuudella on mielestäni vähintään suuntaa-antavaa. On totta, että jos vertaat tällä tavalla mitattua ja euroissa ilmaistua leivän arvostusta vaikka suomalaisen ja kenialaisen tapauksessa, niin ero kertoo siinä tapauksessa kertoo enemmän siitä, että kenialaisellä on vähemmän rahaa käytettävissä ja vähemmän esim siitä, kuinka paljon suomalaista enemmän tai vähemmän kenialainen pitää leivästä. En kuitenkaan näe, että tämä olisi juurikaan ongelma parkkimaksujen tapauksessa (mutta, jos sitä mieltä on, saa toki perustella).

    VastaaPoista
  10. OS, nyt puhuu alkuperäinen anonyymi. En siis väittänyt heidän väitteensä olevan tautologinen, vaan heidän argumenttinsa. Tällä halusin tuoda sen tosiasian esille, että sen ymmärtäminen vaatii muutaman seikan ymmärtämisen jotka liittyvät hyvinvointitaloustieteeseen joita ei myöskään esitetty. Ilman kyseisiä oletuksia ei tämän päättelytavan rakenne voi olla looginen.

    "En kuitenkaan näe, että tämä olisi juurikaan ongelma parkkimaksujen tapauksessa "

    Olen samaa mieltä. En vain näe tätä ajatusleikkiä informatiivisena. Tuo 300€ osuus voidaan unohtaa käytännössä kokonaan ellei katsastajat halua mallintaa tuota stokastiseksi, jolloin se periaatteessa kykenisi siirtymään deduktiivisessa järjestelmässä ilman, että tarvitsee turvautua abstraktiin matematiikkaan. Ja tuo 200€ on "suuntaa antava". Jos haluaa tehdä matematiikkaa matematiikan vuoksi niin kiinnostavempia & haastavampiakin osa-alueita löytyisi.

    Itsekin siis allekirjoitan sen, että hintamekanismi on tehokkain tapa allokoida resursseja. Ongelmat alkaa siitä kun yritetään sanoa, että tästä hintamekanismista voidaan formuloida luonnollinen muunnos (hyvinvointifunktio).

    Jos riisutaan koko keskustelu tästä tyhjästä retoriikasta ja keskitymme olennaiseen, että tuottaako parkkisakot rajoitteiden puitteissa paremman huomisen vaiko eivät, niin enpä osaa sanoa koska ei ole erityistä asiantuntemusta pulmasta. Ja mitä tulee näihin yhteismaan tragedian skenaarioihin, niin niiden tutkimuksista en ole oikein kyennyt muodostamaan konkluusiota johtuen tutkimushaaran loputtomista tulkinnanvaraisista seikoista ja sillä keskustelulla on harvoin mitään muuta kuin ideologista substanssia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta.

      Minusta esimerkki on kyllä informatiivinen. (Disclaimer: En ole mikään taloustieteijä, vaan ainoastaan asiasta kiinnostunut maallikko.)

      Esimerkkihän osoittaa selvästi, että (ainakin tuossa tapauksessa) parkkimaksut lisäävät kuluttajan ylijäämää. Ehkä tarvitset ylimääräisiä oletuksia perustelemaan, että ylijäämän kasvu on (yleensä ottaen) hyvä asia, mutta ainakin minusta se on varsin intuitiivinen ajatus.

      Poista
    2. Vielä voisin lisätä vielä sen verran, että yksi Katsastajien väitehän oli, että parkkimaksut voivat olla niitä maksaville hyödyksi, jos parkkipaikan löytymisen helpottaminen merkitsee enemmän kuin maksun määrä. Sehän osa tuosta päättelystä ei kärsi tuosta kritisoimastasi asiasta ollenkaan. Sen perustelemiseen ei ehkä tarvitse lukuja, mutta teksti on ehkä esimerkin kanssa vähemmän kuiva.

      Poista
  11. "mutta ainakin minusta se on varsin intuitiivinen ajatus."

    Intuitiivinen kenties siinä mielessä missä Marxin retoriikkakin. Valtavasti selitysvoimaa mutta vähän mitään sellaista teoriaa mistä seuraisi mitään itsessään. Tosin mielenkiintoista miten eräässä tiedekunnassa näin arvotonta teoriaa sovelletaan niinkin paljon. Kertoo jotain sen laadusta (tai laaduttomuudesta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, tuo retoriikka ei ainakaan vakuuta.

      Poista
    2. Anteeksi, mutta "vähän mitään sellaista teoriaa mistä seuraisi mitään itsessään" ei ollut retoriikkaa, vaan kovaa faktaa mikä seuraa tälläisten ajatusleikkien loogista rakennetta. Se Kenialainen lapsi oli oiva esimerkki siitä, että miksi. Tälläisten esimerkkien ylitse pääsee ainoastaan teoreettisen (puhtaan) matematiikan avulla.

      Poista
    3. En näe, miten tuo kenialais-esimerkki mitenkään kumoasi tätä parkkimaksuihin liittyvää päättelyä.

      Poista
  12. Olen seurannut kommentointia sivusta ja voisin heittää omat kaksi senttiäni mukaan.

    Minusta on hyvin mielenkiintoinen ajatus redusoida katsastajien kirjoitus eräänlaiseksi tautologiaksi. Ja sitähän se tavallaan onkin. Sen pääargumentti ei ole mitään muuta kuin "Jos vallitsevat olosuhteet mahdollistavat, niin asettamalla pysäköinti maksulliseksi, paikat päätyvät niitä arvostaville". On hyvin tärkeä huomata se, että kirjoituksen ensimmäiset kappaleet eivät ole mitään muuta kuin sellaisten vallitsevien olosuhteiden kuvailua, jossa katsastajia tyydyttävän lopputuloksen muotoutuminen on mahdollista.

    Mikäli lähtökohta on toinen, mikäli esimerkiksi kaikki Asfalttilandian käteinen raha on vain yhden autoilijan hallussa, niin ei muilla autoilijoilla ole mitään kykyä osallistua tähän parkkipaikkojen jakoon, riippumatta siitä, kuinka paljon he arvostavat mitäkin asiaa. Analogia kenialaisiin on ilmeinen - hekään eivät voi kunnolla osallistua ruuan jakoon ja saada markkinoilta omaa osuuttaan, koska heiltä puuttuu maksuvälineitä.

    Kun sanotaan, että taloustiede on todellisuudesta irrallista niin se näyttäytyy toteen kerta toisensa jälkeen näissä esimerkeissä, joidenka lähtökohdilla ei välttämättä ole mitään tekemistäkään oikean elämän kanssa. Poliittiset interventiot eivät elä tyhjiössä, vaan ne vaikuttavat maailmaan sen perusteella, miltä maailma on näyttänyt ennen kyseisiä interventioita. Jos lähtökohdat ovat otolliset, on intervention lopputuloskin otollinen. Sen sijaan jos lähtökohdat ovat toiset, voivat kivet lähteä vierimään ikävään suuntaan.

    Näistä peruskurssitasoisista oppikirjaesimerkeistä ei minun mielestäni ihan hirveästi kannata johtaa kokonaista kaupunkia tai valtiota koskettavia poliittisia suosituksia. Tai voihan sitä yrittää, mutta tilanne on analoginen kirurgille, joka on lukenut kyllä oppikirjat mutta ei ole osallistunut ainoaankaan oikeaan leikkaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tässä pääargumentti on, että hinnoitelu kohentaa tehokkuuta (eli potentiaalisesti kaikki hyötyvät) suhteessa esim. siihen, että hyödykkeet jaetaan sattumman kaupalla tai jonottamalla. On vaikea pitää edes eräänlaisen tautologiana sitä, että tekemällä asiasta kallimpaa kaikki hyötyvät.

      Kyllä, usein myös ongelmien tms. yksityiskohdilla on väliä. Oppikirjan esimerkit perustuvat siihen, ettei mikään perusmallin kriittinen oletus ole liian väärin.

      Poista
    2. Tarkkasilmäiset ymmärtävät, että asiattomien johtopäätelmä ("hinnoittelu lisää todennäköisyyttä, että parkkipaikat päätyvät niitä eniten arvostaville") on totta vain jos sen oletukset ovat totta. Minä en tiedä, että minkälainen rakennelma kelpaa anonyymi klo 23.59 argumentiksi, mutta minun argumenteissani on aina premissit ja johtopäätelmä. Lisäksi argumenttieni pätevyyttä tulee arvioiden myös tutkimalla premissien paikkansapitävyyttä.

      Minun on suht' helppo kuvitella tilanteita, joissa asiattomien kuvailemat ennakko-oletukset eivät täyty. Sellaisia tilanteita, joissa hinnoittelu ei johda välttämättä tehokkaampaa lopputulokseen. Näistä syistä asiattomien argumentti muuttuu omassa ajattelussani loogiseksi tautologiaksi. Markkinat joko tehostavat tai eivät tehosta toimintaa, riippuen ihan lähtökohdista. Asiattomien blogotekstisdä ne tehostavat, koska asiattomat ovat valinneet tähän lopputulokseen johtavat lähtökohdat ajattelunsa lähtökohdiksi. Valitkoot toiset lähtökohdat ja toistakoot tämän tekstimuotoisen tutkimuksensa, katsotaan sitten että kuka tehostaa ja mitä!

      Poista
    3. "Minun on suht' helppo kuvitella tilanteita, joissa asiattomien kuvailemat ennakko-oletukset eivät täyty. Sellaisia tilanteita, joissa hinnoittelu ei johda välttämättä tehokkaampaa lopputulokseen."

      No annapa sitten esimerkki tilanteesta, jossa hinnoittelu ei johda tehokkaampaan lopputulokseen (kuin paikkojen satunnainen jakaminen). Sitten on helpompi jatkaa keskustelua esim miettimällä, ovatko sinun vai asiattomien oletukset tod.näk. lähempänä totuutta.

      Poista
    4. Hei OS,

      miksi erityisesti vaadit "paikkojen satunnaista jakamista"? Tuollaista ratkaisua voi kutsua arbitraariseksi ja sen ideana on käsittääkseni kuvastaa "byrokraattista ratkaisua". Se voisi esimerkiksi kuvastaa julkishallinnointia jne.

      Todella harvoin tuollaisia ratkaisuja käytetään, erityisesti tuollaista tarkoitusta varten. Sen sijaan tuollaiset ratkaisut ovat historiassa olleet läsnä esimerkiksi kun öljyn kulutusta on haluttu vähentää hetkellisesti.

      Jos haluat kuitenkin oivan esimerkin tilanteesta jossa hintamekanismi ei toimi, niin sen sinulle suon ainakin. Perusterveydenhuolto & epidemioiden ehkäisyyn liittyvät terveispalvelut erityisesti ovat sellaisia, missä hinnoittelu ei toimi hirveän hyvin niiden tarkoitusperää varten. Lääkkeet saattavat olla suhteessa niin kalliita, että niihin on vain harvalla varaa, mutta hoitamattomat taudit voivat johtaa suurempiin epidemioihin ja kaikkien kannalta huonompaan lopputulokseen.

      Tuberkuloosi on yksi esimerkki tälläisestä taudista.

      Tosin jopa tuon hinnan sosialisoimisen jälkeen ei ole ongelmat kadonneet. Kun ihmiset syövät antibiootteja "sinneppäin" eivätkä ohjeiden mukaisesti, niin silloin syntyy suurempi riski sille, että tauti kehittyy vastustuskykyisemmäksi. Tietenkin jos lääkkeistä maksaisi useita satoja, niin silloin voisin jopa epäillä, että yksilö syö niitä kunnolla. Mutta jos tilanne olisi tuo, niin silloin ne joita ei hoideta taas saattavat yhä useammin tartuttaa muut.

      Jos pohditaan tarkalleen "paikkojen satunnaista jakamista", niin se on ongelmallista, koska tälläisiä ratkaisuja on lähtökohtaisesti harvassa. Helsingin kaupunki tuskin on ehdottelemassa, että paikkoja jaetaan satunnaisesti, myöskään. Sekin toki kertoo huvittavan tarinan Asiattoman mallista, kun sillä hahmoitetaan tilannetta jota ei tosiasiassa ole täällä.

      Poista
    5. Anonyymi, paikkojen satunnaisesti jakamisella on siis tarkoitus kuvastaa sitä, että ilman hintaa (tai hyvin alhaisella hinnalla) paikat menisivät niille onnekkaille, jotka paikan sattuvat ensimmäisenä löytämään. Tarkoitus ei ole kuvata mitään "byrokraattista ratkaisua", jollaista ei taida Helsingissä olla ollut käytössä (rajoitettujen pysäköintipaikkojen jakamisen osalta).

      Ei satunnaisuus toki ole mitenkään täydellinen kuvaus tilanteesta, jossa pysäköintipaikat ovat ilmaisia (tai hyvin halpoja), mutta jonkinlainen kuvaus siitä täytyy tehdä, jotta vertailu on mahdollinen. Jos keksit paremman kuvauksen maksuttoman pysäköinnin tilanteelle, niin käytä toki sitä esimerkissäsi satunnaisuuden sijaan.

      Asiattomien tekstihän nimenomaan perusteli sitä, miksi pysäköinnille olisi järkevää asettaa hinta. Vaikka esimerkki on vähäisen leluesimerkki, valaisee se yllättävän paljon. Tilannetta, jossa hintamekanismi toimisi (jollakin järkevällä kriteerillä) huonosti pysäköintipaikkojen jakajana, näyttää olevan vaikeampi keksiä. (Terveydenhuoltoesimerkki ei mielestäni kerro pysäköintipaikkojen hinnoittelun järkevyydestä mitään.)

      Poista
    6. Miten ihmeessä terveydenhuolto on mitenkään relevantti esimerkki tässä tapauksessa? Eihän Asiattomien blogiteksti käsittele mitenkään terveydenhuoltoa tai sitä että hintamekanismi antaa universaalisti kaikessa aina hyvän ratkaisun, vaan se käsittelee yksiselitteisesti parkkipaikkojen jakamista.

      Terveydenhuoltoon verrattuna parkkipaikoista maksavien asiakkaiden on varmaankin aika helppo vakuuttua parkkipaikkojen ominaisuuksista ja siitä, tarvitsevatko he itse parkkipaikkaa vai eivät.

      Niinpä vetoamisesi terveydenhuoltoalan ongelmiin on täysin epärelevanttia. Ihan hyvin voisit väittää, ettei markkinaratkaisu ole kovinkaan hyvä ylläpitään armeijaa tai majakkaa. Siitä ei mitenkään seuraa ettei markkinoilla ja hinnoilla voi ratkaista minkään hyödykkeen tuotantoa ja jakamista tehokkaaasti.

      Myöskään kritiikki Asiattomien alkuperäisiä oletuksia vastaan ei ole pätevää koska alkuoletukset ovat riittävän realistiset. Miten varteenotettava on esimerkiksi oma heittosi siitä, että vain yhdellä asukkaalla on käteistä? JOs kaikkien muiden likviditeetti on koko ajan nolla, niin miten heillä on varaa hankkia polttoainetta? Siihenhän tarvitaan likviditeettiä. Vai oliko tarkoitus puhua varallisuudesta tai tuloista? No sama asia, jos ei ole yhtään tuloja eikä varallisuutta, niin miten voi selvitä auton ylläpitokuluista?

      - Syltty

      Poista
    7. Eiköhän jokaiselle pitäisi olla suht. selvää, että mikä Asiattomien päämotiivi on. He saarnaavat tästä samaisesta kehikosta lähes kaikissa julkaisuissaan ja Katsastaja H jopa on TTY:n aikakausikirjassa toivonut, että julkisen päätöksenteon lähtökohtana tulisi olla tälläinen analyysi.

      Ja tässä tapauksessa alkuoletuksia vastaan kritiikkini on myös täysin reilua siinä mielessä, että nuo oletukset eivät ole realistisia varallisuuden suhteen.

      Poista
    8. Sanottakoon vielä sen verran, että kyse on tarkemmin siitä, miksi en itse jaksa nieleä Asiattomien aprioristista päättelyä. Eiköhän tässä tapauksessa olisi syytä arvioida vähän monipuolisemmin parkkimaksujen vaikutusta eikä vain tälläisessä deduktiivisessa kehikossa jonka lähtökohtana on hylätä tosimaailman mekanismit ja korvata ne varsin kummalisella logiikalla jossa eri vaihtoehtojen kustannusten välinen erotus kertoo jotain "hyödystä". Ei, se ei kerro hyödystä paljoa mitään.

      Voidaanhan Asiattomat aina itse haastaa ja antaa heidän selittää yksiselitteisesti mitä hyöty tarkoittaa. He eivät siihen kykene, kuten harva muukaan taloustieteilijä. Mutta toisin kuten muut taloustieteilijät, niin näiden pähkinöihin ei vain mene perille miksi heille tosiasiassa nauretaan kaikkealla kun keskittyvät näin naiiviin analyysiin.

      Kuten on tässä blogissa (ei blogauksessa) sanottu aikaisemminkin: unohtakoomme Pursiaisen kuvitelmat siitä, että hän voisi meitä valistaa modernista rahataloudesta.

      Poista
  13. Anon 23:59 viilaa pilkkua:

    En ole derivoinut Asiattomien mallia, mutta yleensä mallit rakennetaan niin, että laaditaan riittävät ehdot sille, että johtopäätös seuraa oletuksista. Riittävät, ei välttämättömät. Usein ei edes tiedetä, mitä ne välttämättömät ehdot voisivat olla.

    Logiikan perusteita tuntevat ymmärtävät, että teoria "sataa, jos tuulee" tarkoittaa, että voi sataa vaikkei tuulekaan. Sama juttu.

    Esimerkiksi perumikrossa sekä kysyntä- että tarjonapuolella on äärettömän monta agenttia, joista kenelläkään ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa oloihin, vaan kaikki joutuvat sopeutumaan markkinatasapainoon => täydellinen kilpailu, Pareto optimi (kunhan jokin nippu muita oletuksia on voimassa). Mutta esim. ns. Bertrand duopolissa myös päädytään täydelliseen kilpailuun, vaikka tarjoajia on vain kaksi. Lukumäärä ei siis ollut välttämätön ehto.

    Vastaavia on vaikka kuinka paljon. Yhden riittävän ehdon muokkaaminen tai poistaminen ei muuta johtopäätöstä joko lainkaan tai paljoa. Silloin johtopäätös on aika robusti, eikä kummallisen mallin outo oikku.

    Substannssin osalta hintajärjestelmä ja kunnollinen kilpailu on usein hyvä vastaus moniin politiikkakysymyksiin, joihin mikron peruskama tarjoaa hyvää peruslähtökohtaa. Moniin, ei kaikkiin. Lähtökohtaa, mutta ehkei lopullista vastausta. Toisinaan jotkin asian detaljit menevät niin, ettei kilpailu tjms. olekaan hyväksi. On esim. usein parempi, että poliittisesta vallasta kilpailua rajoitetaan, kuin että vapautetaan poliittinen valta täysin järjestäytyneen väkivallan sisällissodaksi.

    VastaaPoista
  14. Lainaus: "...ovat aitoja ongelmia ja aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia"

    Yhteiskunnan, s.o. valtion ja kuntien ja meidän tavallisten ihmisten on hyväksyttävä se, että meistä ihmisistä aiheutuu yhteiskunnallisia kustannuksia.

    Tuskinpa kukaan haluaa elää sellaisessa yhteiskunnassa, joka kaikessa noudattaa kustannusvastaavuuden periaatetta.

    -VV

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Tuskinpa kukaan haluaa elää sellaisessa yhteiskunnassa, joka kaikessa noudattaa kustannusvastaavuuden periaatetta."

      Eihän esimerkissä puhuttu mitään kustannusvastaavuudesta.

      Koska parkkipaikkojen suorista kustannuksista ei puhuta mitään, niiden on oltava nolla.

      Niinpä myös parkkipaikkojen hinta kustannusvastaavuuden perusteella olisi nolla, joka Asiattomien mukaan johtaa tehottomuuteen. Tämän kirjoituksen perusteella Asiattomat eivät kannata yhteiskuntaa, joka noudattaa kaikessa kustannusvastaavuuden periaatetta. Täysin päinvastoin.

      Asiattomat voivat korjata, jos meni väärin.

      - Syltty

      Poista
    2. Lisäys edelliseen:

      Oletin siis että tarkoitit suoria kustannnuksia.

      Ehkä tarkoititkin suorien kustannnusten lisäksi kaikkia kustannuksia eli myös yhteiskunnallisia kustannuksia. Huomautan että edellisesä postauksessani oletin, että kustannusvastaavuudessa sana kustannus tarkoittaa suoria kustannuksia. Saatoin tulkita väärin kirjoituksen näiltä osin.

      - Syltty

      Poista
    3. Syltyn vastauksen jatkeeksi voisin vielä lisätä, että "yhteiskunnallisilla kustannuksilla" tarkoitetaan tietenkin sitä, että yhteiskunta käyttää resurssejaan (kuten maata) jollain mittarilla huonommin/tehottomammin, kuin se voisi.

      Esim ihmisten auttamista voidaan mahdollisesti pitää hintansa arvoisena. Asiattomien mainitsema "yhteiskunnallinen kustannus" taas on puhdasta tappiota meille kaikille.

      Poista