Kirjoitus aloittaa Asiattoman pienen vaalisarjan. On vielä epäselvää ehtivätkö sarjan muut osat näihin vaaleihin.
Suomalaiset äänestäjät ovat solidaarista väkeä. Eihän maan korkeaa veroastetta voida demokratiassa muuten selittää. Ihmiset äänestävät verojen ja tulontasauksen puolesta koska rakastavat toisiaan. Suomen veroaste ei ehkä ole korkein Pohjois-Korean jälkeen, mutta aika solidaarisia me silti olemme. Asiattoman väki on kuullut paitsi poliitikkojen, myös vielä hienompien ihmisten, kuten kuuluisien filosofien väittävän samaa.
Väite on tietenkin puppua. Korkea veroaste ei mitenkään välttämättä kerro solidaarisuudesta. Asiaa valaisee tälläkin kertaa matka tarujen Asiatonlandiaan.
Asiatonlandiassa asuu kolme ihmistä, Aku, Touho ja Roope. Akun ja Touhon tulot ovat 100 euroa, Roopen 1000 euroa. Asiatonlandiassa ei tiedetä solidaarisuudesta yhtään mitään. Jokainen kansalainen ajattelee vain omaa etuaan. Jollakin keinolla Asiatonlandiaan on kuitenkin pystytetty demokratia. Kukin kansalainen saa äänestää maan veroprosentista. Veroilla kerättävät rahat jaetaan tulonsiirtoina niille, joiden tulo on keskimääräistä pienempi.
Millainen veroaste Asiatonlandiaan muodostuu? Ajatellaan esimerkin vuoksi alkutilannetta, jossa ei ole veroja. Joku ehdottaa, että veroprosenttia nostetaan vaikka 10 %:een. Ketkä äänestävät tämän puolesta? Aku ja Touho joutuvat tällä veroprosentilla maksamaan veroa 10 euroa kumpikin. Roope joutuu pulittamaan 100 euroa. Verokertymä on siis 120 euroa. Se jaetaan tulonsiirtoina, niille joiden bruttotulo on keskimääräistä pienempi.
Tämä väestöryhmä koostuu luonnollisesti Akusta ja Touhosta. Kumpikin saa tulonsiirtoa 60 euroa. Kummankin nettotulo on siis verojen ja tulonsiirtojen jälkeen 150 euroa. On ilmeistä että molemmat kannattavat veroasteen nostamista. Roope ei luonnollisestikaan kannata sitä, mutta kahden kolmasosan enemmistöllä veronkorotus hyväksytään.
Mutta miksi tyytyä tähän? Samanlainen laskutoimitus osoittaa, että 50 % veroasteella Akun ja Touhon nettotulot ovat 350 euroa. Kumpikin kannattaa edelleen lämpimästi myös uutta veronkorotusta. Roope ei, mutta hän on vähemmistössä. Uusikin korotus hyväksytään kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.
Itse asiassa ei löydy mitään veronkorotusta, josta Aku ja Touho eivät pitäisi. Verotus nousee niin korkeaksi, että kaikkien nettotuloista tulee samat. Siis olettaen, että Aku ja Touho eivät voi verottaa Roopea niin paljon, että tästä tulee heitä köyhempi. Jos tätä rajoitetta ei ole, Aku ja Touho kannattavat luonnollisesti 100 % veroa.
Seurauksena on siis täydellinen tulontasaus, vaikka asiatonlandialaisemme ovat täydellisen itsekkäitä. On selvää, ettei tulonjakoa voida tästä enää tasoittaa, vaikka Asiatonlandian asukkaat rakastaisivat toisiaan kuin itseään.
Veroasteesta ja tulonjaosta ei siis voida päätellä kuinka solidaarisia ihmiset ovat.
Ihmiset kannattavat solidaarisesti enemmän veroja muille kuin itselleen, jotta omat palvelut turvataan ja leikkauksissakin kannattavat lähinnä niitä, jotka eivät kohdistu itseen.
VastaaPoistaEläkeläiset kannattavat opintotuen leikkausta, opiskelijat eläkeläisten. Eläkeläiset kannattavat eläkeläisten verotuksen alentamista, vaikka eivät varmasti kannata yleistä veronalennusta.
Yleisesti ottaen kansalaiset ovat sitä mieltä, että rikkaiden veroja pitäisi korottaa ja rikkaaksi lasketaan kaikki, jotka ansaitsevat enemmän kuin itse. Vastaavasti köyhille pitää saada lisää palveluja ja tulonsiirtoja, ja oma tulotaso nähdään yleensä ensimmäiseksi köyhän tulotasoksi, jolle näitä tulonsiirtoja pitää lisätä.
- Syltty
Pentti Vartia kirjoitti kymmenisen vuotta sitten tähän liittyen Tieteessä tapahtuu -lehteen pienen artikkelin, jossa hän totesi ongelmalliseksi tilanteen, jossa verotuloista riippuvaiset kansalaiset (kansaneläkkeen ja sosiaalitukien saajat, julkisen sektorin työntekijät) osin pääsevät päättämään verotuksesta ja julkisista menoista.
VastaaPoistaTästä tietysti jompikumpi iltapäivisin ilmestyvistä paskalehdistä sai lööppihepulin malliin "EVA:n johtaja haluaa viedä äänioikeuden eläkeläisiltä ja sosiaalituen saajilta!!", ja siihen keskustelu sitten muistaakseni loppuikin.
Kalle Isokallio on sitä mieltä, ettei tätä pysty enää tuon takia enää korjaamaan, ts. kun saamapuolella on tarpeeksi massaa, demokratiassa mikään toiminnan järkeyttäminen ei enää onnistu ennen kuin tulee joko sotilasvallankaappausta (kansalaismielipiteestä ei tarvitse välittää) tai konkurssi (IMF määrää).
Poista"Kalle Isokallio: "Me ollaan tilanteessa, jota ei pysty enää korjaamaan" "
http://areena.yle.fi/radio/1953461
Pahalta näyttää.
- Syltty
Niin no... kun suomalaisten kriisitietoisuutta on milloin missäkin kehuttu, minä olen sanonut, että suomalaisten tämänhetkinen kriisitietoisuus merkitsee sitä, että ollaan valmiit tekemään kipeästikin naapuriin sattuvia ratkaisuja talouden korjaamiseksi. Jotkut ovat kuvitelleet sitä huumoriksi, mutta se ei valitettavasti sitä ole.
PoistaTuo Vartian juttu on muuten Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1/2005 otsikolla "Eläkeläisistäkö äänestäjien enemmistö?", ilmainen pdf-versio löytyy googlettamalla.
... siis piti olla "...jossa verotuloista riippuvaiset kansalaiset pääsevät päättämään verotuksesta ja julkisista menoista."
VastaaPoistaPitäisi varmaan opetella oikolukemaan kun mahdollisuus tarjotaan.
Verotusta koskeva tutkimus kertoo, että verotus vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen niin, että he tuottavat vähemmän kuin ilman verotusta. Aika kohtuullinen lähtökohta kirjallisuuden perusteella on olettaa, että jokaista kerättyä veroeuroa kohden menetetään yhden euron verran tuotantoa. Tällöin jos ajatellaan, että veroprosentilla t saatava veromäärä tuloista X on T(t,X) seuraavan ehdon on toteuduttava
VastaaPoistaT(t,X) = t( X - T(t,X) )
mistä saadaan ratkaistua T(t,X) = (t/(1+t))X.
Asukkaiden tuloilla verokertymä on 2(t/(1+t))100 + (t/(1+t))1000. Kun köyhimykset saavat tästä puolet, heidän tulonsiirtojen jälkeinen tulonsa on 100 - 2(t/(1+t))100 +(t/(1+t))100 + (t/(1+t))500. Roopen tulot taasen ovat 1000 - 2(t/(1+t))1000.
Aku ja Touho tuskin haluavat niin korkeaa veroastetta, että Roope pääsee osalliseksi tulonsiirroista. Sikäli kuin laskeskelin oikein Aku ja Touho äänestävät veroasteeksi 60%, jolloin he vielä pääsevät jakamaan tulonsiirrot keskenään. Tällöin Aku ja Touho ansaitsevat tuloja 62.5 euroa ja Roope 625 euroa. Näin yhteiskunnassa tuotetaan 750 euron edestä, kun ilman verotusta tuotettaisiin 1200 euron edestä.
klaus kultti
Mihin ihmeeseen perustat väitteesi siitä, että olisi jotenkin kohtuullista olettaa kerätyn veroeuron vähentävän tuotantoa yhdellä eurolla???
PoistaVäite vaikuttaa täysin älyttömältä, kun otetaan huomioon että huomattava osa veroista käytetään julkishyödykkeiden tuottamiseen, joiden tuotanto ilman julkisen vallan interventiota olisi optimaalista matalampaa (oikeuslaitos, maanpuolustus, tiet, satamat, lennonjohto ym. ym. ym.).
Jotta oletuksesi voisi pitää paikkansa olisi muihin kuin julkishyödykkeisiin kerättävän veroeuron vähennettävä tuotantoa reilusti enemmän kuin kerätty rahamäärä.
Julkishyödykkeiden tuotantoon menee häviävän vähän verotuloista. Jos kaikki menot puolustustukseen, järjestykseen, ympäristönsuojeluun sekä asumiseen ja yhdyskuntapalveluihin olisivat julkishyödykettä, päästään jonnekin 3 % BKT:sta
Poistahttp://tilastokeskus.fi/til/jmete/2013///jmete_2013_2015-01-30_tie_001_fi.html
Sen sijaan huomattava osa menee tulonsiirtoihin. Keskiluokka siis maksaa itse itselleen, osaksi jotta suuri osa työvoimasta pärjäisi ilman työntekoa, ja samalla leikkaa hyvinvointia verokiilan verran.
Tässä yksi tutkimus, jossa havaitaan paljon suurempi tehokkuustappio kuin oletin esimerkissäni:
Poistahttp://www.jstor.org/stable/2646716?seq=1#page_scan_tab_contents
Ja tässä kenties lukijaystävällisempää lähdemateriaalia:
http://econjwatch.org/articles/saying-too-little-too-late-public-finance-textbooks-and-the-excess-burdens-of-taxation?ref=articles
Olet oikeassa, että on järkevää kärsiä verotuksen tehokkuustappioita, jos ne ovat pienemmät kuin verotulojen käytöstä saatavat positiiviset ulkoisvaikutukset. Esimerkissä käsiteltiin vain varallisuuden uudelleenjakoa eikä siinä ollut mitään ulkoisvaikutuksia.
Mielestäni voisit hieman pohtia onko Suomessa pikemminkin liikaa kuin liian vähän teitä, satamia, lentokenttiä, oopperoita ja yritystukia. Arvelisin, että on. Ja asuntoja pääkaupunkiseudulla taitaa olla liian vähän. Olisin yllättynyt, jos pohdinnan jälkeen olet sitä mieltä, että tätä kaikkea on optimaalinen määrä kiitos julkisen vallan verotulojen viisaan käytön.
klaus kultti
"Ja asuntoja pääkaupunkiseudulla taitaa olla liian vähän."
PoistaNo ei ole, ei ainakaan keskustan mielestä ;-)
- Syltty
Asiattomilta tullut hyvä bloggaus talouden perusteista mutta ei nyt kuitenkaan anneta liikaa impliittisiä viestejä, että tulontasaus menee aina huonommin ansaitseville. Olette itsekin kirjoittaneet asiasta liittyen kotihoidon tukeen. Linkki: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2014/12/aidin-hommat-on-niin-kiireiset.html
VastaaPoistaAkun ja Touhon tilalla voisi olla myös MTK, yritystukien saajat ja jokainen yrittäjä joka saa palkkatukea, jota saa kyllä myös Helsingin kaupunki. Tietyllä tavalla myös asumistuki on verovarojen siirtoa rikkaimmille, koska tukea ei varsinaisesti saa sen hakija, vaan lopulta asunnon omistaja, mikä pitää osin yllä korkeita vuokria. Point being: verovarojen jako ei mene pelkästään heikosti ansaitseville ja kuten Asiattomien pointti olikin, että verovarojen jako ei ole merkki solidaarisuudesta, koska jokainen haluaa niistä osansa niin Roope Ankka kuin Hessu Hopokin.
Eihän tuo ollut Asiattominen pointti lainkaan, sillä yritystukien vaatimista ei pidetä yleisesti ottaen suurena solidaarisuuden osoituksena. Sensijaan vasemmisto pitää itseään solidaarisena, kun vaatii muiden veroja korotettaviksi, että voi jakaa itse itsellensä palveluita ja tulonsiirtoja. On kyllä tosi solidaarista...
Poista- Syltty
Jos ihmiset noin kaikkinensa pitäisiät lähimmäisistään huolta, niin jokaiselle, niin (taloudellisesti) köyhälle kuin rikkaallekkin löytyisi aina apua. Enemmän apua tarvitseville useampia auttajia, jolloin kukaan ei väsyisi taakan alle. Tätähän yhteiskunnan tukiaisilla koitetaan paikata, yhteisöllisyyden puutetta, ja nimbyä.
VastaaPoistaMinä olen onneksi jo sen verran vanha, ja vähään (materiaan, rahaan, statukseen) tyytyväinen, että voi vain huoletta rallatella pienillä tuloillani elämää eteenpäin, ja auttaa muita, itseäni vielä paljon heikommassa jamassa olevia niin paljon kuin sielu sietää :)
Kaikki lukijat tietävät, että jos kaikki olisivat aina kilttejä ja kukaan ei kävelisi punaisia päin niin asiat olisivat yhteiskunnassa hyvin. Yhteiskunnallisten asioiden pohtimisen tekee mielenkiintoisesti se, että ihmisten intressissä ei ole toimia kiltisti ja noudattaa sääntöjä. Siksi kysynkin, miksi vaivauduit kirjoittamaan, että jos kaikki olisivat kilttejä niin meillä olisi vähemmän ongelmia kuin nyt. Luulitko, että lukijat eivät tiedä tätä. Vai halusitko kertoa, että itse olet kiltti, vaikka muut eivät ole; tällöin ei ole hyvä kirjoittaa nimettömästi, koska eikiltit voivat ajatella, että kysessä on propaganda.
VastaaPoista