Asiattoman normitalkoot: hyödyllisiä normeja vastaan!

Sääntelyn purkamista eli ns. normitalkoita koskeva julkinen keskustelu on ollut vilkasta, mutta ei aina korkeatasoista. Sääntelyn purkamista kannattavat puhuvat enimmäkseen "turhista" normeista, joiden purkamista on vaikea järkiperäisesti vastustaa. Esimerkiksi kokoomuksen Lasse Männistön ja Sanni Grahn-Laaksosen luettelossa anniskeluun liittyvien pikkumaisten määräysten osuus on aika suuri. Vastustajat puolestaan pitävät normitalkoita tekosyynä hyödyllisen työmarkkinoita ja ympäristöä koskevan sääntelyn purkamiselle. Yksi kolumnisti pitää normitalkoita jopa uhkana demokratialle.

Asiaton maahanmuuttokeskustelu

Pääministeri ennusti Huomenta Suomen haastattelussa maahanmuutosta tulevan eduskuntavaaliteeman. Maahanmuutosta ovat toivoneet vaaliteemaa myös ns. maahanmuuttokriitikot. Jos eduskunnassa käyty keskustelu paperittomien terveydenhuollosta oli esimerkki tulevasta vaalidebatista, odotettavissa on selkäpiitä karmiva kevät. Keskustelu maahanmuutosta ei aina ole ollut ihan noin kolkkoa, mutta aika yksipuolista se on silti Suomessa ollut.

Kaiken maailmanpolitiikan professori

Ei enempää eikä vähempää kuin maailmanpolitiikan (kyllä, ihan koko maailman) professori Heikki Patomäki on julkaissut uuden kirjan, jota hän kuluneella viikolla ylpeänä esitteli Huomenta Suomessa.

Haastattelussa Patomäki kritisoi muun muassa bruttokansantuotteen (BKT) ja kestävyysvajeen mittaamista. Onhan näiden mittaaminen eittämättä maailmanpolitiikan keskiössä.

Keenpä tietäis sen?

Helsingin Sanomien talouskriisejä käsittelevä juttu alkaa kuninkaallisissa merkeissä. Kuningatar parahtaa: "Tämä on hirveää. Miten kukaan ei nähnyt kriisin tulevan?” Kuten Asiattomassa jo aiemmin yritettiin selittää, ehkäpä siksi että kukaan ei osaa ennustaa kriisejä.

Annettakoon tämä kummallinen totetamus kuitenkin anteeksi kuningatterelle, jolla on varmasti kiireellisempiäkin asioita hoidettavanaan kuin taloustieteellisen tutkimuksen seuraaminen tai Asiattoman lukeminen.

Sen sijaan Hesarin toiminta on jossain määrin kyseenalaista. Asiallinen kritiikki Hesarin juttuun löytyy täältä. Täällä Asiattomassa silmäämme pistivät Hesarin haastattelemat asiantuntijat. Erityisen mielenkiintoinen haastateltava on Steve Keen.

Ketkä puuttuvat pöydästä?

Kolmikantainen tupo-järjestelmä ja konsensus laajemminkin ovat olleet julkisen keskustelun aiheena viime viikkoina. Keskustelua kuvataan laajasti Helsingin Sanomien pitkässä artikkelissa. Asiasta on käyty keskustelua myös lehden pääkirjoitussivuilla.

Keskusteluun osallistui myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, joka sanoi nykyisen kolmikantaisen tupo-järjestelmän olevan tiensä päässä. HS:n pääkirjoituksessa epäiltiin yhdeksi syyksi toimitusjohtajan happamuuteen sitä, ettei Suomen Yrittäjiä ole koskaan kutsuttu tupo-pöytään. On tosiaan syytä epäillä, ettei neuvottelutulos yleensä ottaen ole hyvä niille, jotka eivät ole mukana neuvottelupöydässä. Muistellaanpa siksi hetkisen verran ketkä kaikki eivät saa ääntään kuuluviin tupo-neuvotteluissa.