Annettakoon tämä kummallinen totetamus kuitenkin anteeksi kuningatterelle, jolla on varmasti kiireellisempiäkin asioita hoidettavanaan kuin taloustieteellisen tutkimuksen seuraaminen tai Asiattoman lukeminen.
Sen sijaan Hesarin toiminta on jossain määrin kyseenalaista. Asiallinen kritiikki Hesarin juttuun löytyy täältä. Täällä Asiattomassa silmäämme pistivät Hesarin haastattelemat asiantuntijat. Erityisen mielenkiintoinen haastateltava on Steve Keen.
Keen on nimittäin surullisenkuuluisa kirjastaan Debunking Economics, jossa hän mielestään kumoaa eräitä taloustieteen tuloksia. Valitettavasti kirja lähinnä osoittaa sen, että Keen ei ymmärrä peruskurssitason taloustieteestä tai matematiikasta juuri mitään. Tämä osoitetaan elegantisti esimerkiksi täällä (Chris Auld) ja täällä (Nick Rowe).
Keen ei kritisoi ainoastaan makrotalousteoriaa vaan hänen kritiikkinsä kohteena ovat perusoppikirjatason mallit yritysten käyttäytymisestä. Keen väittää muun muassa, että täydellisen kilpailun markkinat johtavat samaan tuotantomäärään kuin oligopolistiset tai monopolin hallitsevat markkinat.
Mielenkiintoista on se, että Keen ei niinkään väitä, että kritiikin kohteena olevien mallien taustaoletukset ovat vääriä ja epärealistisia. Tämähän on yleinen taloustiedettä kohtaan esitetty kritiikki. Sen sijaan Keen väittää, että taloustietelijät ovat tehneet matemaattisia virheitä mallien ratkaisuissa. Yllä olevissa linkeissä osoitetaan, että näin ei tietenkään ole.
Suosittelemme lämpimästi etenkin Chris Auldin kirjoituksen lukemista kokonaisuudessaan. Teksti on hieman tekninen, mutta tältä ei valitettavasti voi välttyä, kun kiistana on matemaattisten mallien ratkaiseminen. On myös syytä huomata, että linkeissä ei millään tavalla puhuta Keenen henkilöstä, vaan ainoastaan kumotaan Keenen väitteitä. Itse asiassa Auldin teksti on todella ystävällinen vertaisarvio Keenen tutkimuksesta.
Jos tekstien seuraaminen tuntuu vaikalta, kannattaa muistaa Chris Auldin esittämä kysymys. Kumpi on todennäköisempää, se, että Keen on kritiikissään oikeassa, vai se, että tuhannet taloustieteilijät ja matemaatikot ovat vuosikymmenten ajan tehneet alkeellisia laskuvirheitä?
Kun tilanne on jo valmiiksi hauras, pienikin signaali laukaisee sijoittajien joukkopaon, esimerkiksi pankista tai Kreikan valtionlainoista. Kyllä, tämä on epäilemättä selvä. Tilanteen kehittymistä tähän pisteeseen voidaan kuitenkin parhaimmillaan hallita, mikäli päätöksenteossa tiedostetaan luotavien olosuhteiden tai rakenteiden seuraukset taloudelle. Aina tämä ei onnistu, esimerkiksi siksi koska taloudellisia päätöksiä tekemässä eivät aina ole alan terävimmät huiput. Taloustiede ja talouspolitiikka ovat joskus täysin eri todellisuuksia. Oletteko täällä Asiattomassa kuitenkin sitä mieltä että jo kriisejä pohjustettaessa, usein jo vuosikymmeniä ennen kriisien laukeamista, on mahdotonta ennustaa niiden syntyminen? Eikö kukaan varoittanut subprime-kriisin aiheuttaneita rakenteita ja olosuhteita luotaessa, että toimilla saattaa olla kohtalokkaat seuraukset? En osaa sanoa kenelle kuningatar osoitti tarkalleen sanansa. Hesari nyt muutenkin irrottaa yksittäisen kommentin oletetusta asiayhteydestä. Lehden mukaan kuningatar kuitenkin puhui yliopistolla, eli todennäköisesti juurikin taloustieteilijöille. Ettekö usko, että joidenkin näistä olisikin pitänyt nähdä luotavien rakenteiden ja olosuhteiden seuraukset, vaikkeivät tarkkaa tapahtumienkulkua ja kriisiajankohtaa olisivatkaan merkinneet kalenteriin? Ja tosiaan, talouspolitiikkaa ei aina tehdä asiantuntijoiden hellässä mutta jämäkässä ohjauksessa, vaan nimenomaan poliitikkojen johdolla, jolloin tulokset vaihtelevat. Onhan kriiseillä hyötyjänsäkin. Tämä onkin yksi merkittävä haasteemme. Mutta todellako se ennustaminen on ihan mahdotonta?
VastaaPoista"Ja tosiaan, talouspolitiikkaa ei aina tehdä asiantuntijoiden hellässä mutta jämäkässä ohjauksessa, vaan nimenomaan poliitikkojen johdolla, jolloin tulokset vaihtelevat. "
PoistaKyllähän talouspolitiikan pitääkin olla poliitikkojen johdossa, koska se on politiikkaa.
Talouspolitiikkaa ei nimittäin voi mitenkään koskaan johtaa vain teknisesti puhtaasti taloustieteellä, koska taloustiede ei oikein anna lopullisia tavoitteita.
Taloustiede ei kerro, paljonko on esimerkiksi siedettävä työttömyysaste suhteessa työttömyysturvaan, se voi ainoastaan kertoa että jos työttömyysturvaan tehdään muutos X, niin työttömyyteen tulee todennäköisesti muutos Y. Se ei voi kertoa, että pitää tai ei pidä tehdä X, jos kukaan ei ensin kerro, mihin toimenpiteellä tulisi tähdätä.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä vasemmiston hellimää ajatusta, että taloustiede pitää heittää syrjää silloin kun sen tulokset eivät miellytä, vaan että sen tulee olla päätöksenteon apuväline. Jos on näkemys vaikkapa siitä että työttömyydeksi pitää saada alle 5%, niin sittenhän sieltä voi ammentaa hyviä työkaluja.
- Syltty
Okei, saatoin muotoilla lainaamasi lauseen hieman heikosti. En suinkaan tarkoittanut että jonkinlainen vaaleilla valitsematon talousasiantuntijaministeriö olisi mielekäs. Tarkoitin että poliitikkojen asettaessa tavoitteita ja tehdessä arvovalintoja, mikä aivan oikein onkin juuri heidän tehtävä, olisi ensisijaisen tärkeää että heillä olisi pätevä asiantuntijakaarti neuvomassa ja kertomassa miten tavoitteet ja arvovalinat parhaiten toteutetaan, ja arvioimassa mahdollisia seurauksia. Poliitikot kun harvoin ovat asiantuntijoita, eikä tämä päde vain taloudessa. Tietty puolue saattaisi esimerkiksi haluta lisätä halpojen vuokra-asuntojen määrää, tai viedä läpi tietynlaisen sote-mallin. Tässä tapauksessa talousasiantuntijat voisivat neuvoa, auttaa ja kertoa vaihtoehdoista ja mahdollisista seurauksista. Ja tokihan tätä apua onkin saatavilla. En vain ole aivan vakuuttunut siitä että se on kaikkein tasokkainta, enkä ole aivan varma että neuvoja kuunnellaan.
PoistaKiitos kommenteista. Ennustamisen osalta kannattaa lukea tämä Noah Smithin kirjoitus:
Poistahttp://noahpinionblog.blogspot.fi/2013/05/what-does-it-mean-to-have-predicted.html
Myös tuolla pääosassa on ystävämme Keen. HT professori Haaparannalle Akateemisessa talousblogissa.
Anonyymi 1.03: Jos et halua antaa itsestäsi huonoa kuvaa kirjoitat 'siksi että' tai 'koska', mutta et kirjoita 'siksi koska'.
PoistaJa lisää hyviä linkkejä eli Allan Seurin postaus ja keskustelu: http://harhala.blogspot.fi.
PoistaEn olekaan aiemmin kiinnittänyt tähän huomiota, mutta täytyypä skarpata jos kuulostaa hassulta tai mikäli käyttämäni muoto 'siksi koska' jopa on kieliopillisesti kerettiläinen. Vai ymmärsinkö nyt piikin ihan väärin?
PoistaKatsastaja T. Kuten onkin jo tullut kerrattua, en tarkoittanut kriisien tapahtumien kulun tai ajankohdan täydellistä ennustamista. Tämän tekevä olisi äkkiä miljonääri. Taloustieteellä ja taloustieteilijöillä on kuitenkin laaja ymmärrys ja kokemus eri taloudessa vaikuttavista mekanismeista. Taloustieteilijät tuntevat syy ja seuraussuhteita ja he ovat luoneet kohtuullisesti todellisuutta vastaavia malleja, olkoonkin että makrotalous on äärimmäisen monimutkainen järjestelmä. Osa kertyneestä tiedosta on opittu kantapään kautta. Edellä mainituista syistä johtuen politiikkatoimien tai luotavien rakenteiden seurausten arvioinnin ei tulisi olla mahdoton tehtävä. Kuten on mm akateemisessa blogissa tullut selväksi, taloustieteessä, suomalaisessakin, on kiinnitetty huomiota kriisin aiheuttaneisiin ja siihen liittyviin mekanismeihin ja asioihin jo ennen sen eskaloitumista. Miksi näiden tutkimusten huomioista ei osattu vetää johtopäätöksiä koskien ympäröivän maailman kehitystä? Onko tämä aivan mahdotonta tulevaisuudessa? Nyt olemme ainakin oppineet kantapään kautta entistä enemmän ja taloustieteellä on melko kiehtova empiirinen materiaali tarkasteltavana.
Näin ainakin itse ymmärrän kuningattaren kritiikin. Ja vielä kerran, jottei sattuisi väärinymmärryksiä: talouspolitiikka ei aina toimi parhaiden taloustieteellisten suositusten mukaisesti, mistä tosiaan voimme löytää niitä syitä kriisiin.
Kiitos selvennyksestä. Lisähuomautustesi jälkeen en ole ihan varma puhummeko enää ennustamisesta, ainakaan siinä mielessä kuin sanaa talouskriisin yhteydessä käytetään. Taloustieteellä on, kuten sanoit, annettavaa poliittiseen keskusteluun. Esim: yritystuet ovat yleensä haitallisia, omistusasumisen tukeminen ei ole järkevää, kartellit nostavat hintoja ja haaskaavat hyvinvointia, pankkien pelastaminen luo ikäviä kannustimia jne. Jos ajattelet, että olemme nyt ennustaneet näitä asioita, niin olet kai oikeassa.
PoistaVaroituksia on ollut vaikka kuinka Etelä-Euroopan vaarallisista rakenteista: voimakas irtisanomissuoja, jäykät työmarkkinat, runsas sääntely, suuri valtionyhtiösektori Mussolinin jäljiltä, näiden mahdollistama korruptio, liian löysä rahapolitiikka ja paljon muuta.
VastaaPoistaMääritteletkö mainisemassasi kontekstissa adjektiivit "voimakas", "jäykät", "runsas", "suuri" ja "löysä"?
PoistaSteve Keen on käsittääkseni kunnostautunut siinä, että hän on ottanut teoriassaan huomioon velan merkityksen kansantaloudessa, jota "koulussa opetettava" talousteoria ei juuri ota huomioon. Velan merkitys ei ehkä ole ollut vuosisatojen aikana niin merkityksellinen, koska aikaisemmin ei ole ollut täysin velkaan perustuvaa rahaa. En muilta kiireiltäni ehdi näin perjantai-iltana lukea Auldin tekstiä mutta epäilisin, että kenen tahansa kirjoittama kritiikki hallitsevaa talousteoriaa vastaan on oikeansuuntaista jos se kohdistuu velaksi elämistä kohtaan. Nykyinen politiikka ei juuri voi olla tukematta velkaantumista, koska jos uutta velkaa ei synny rahamäärä laskee ja vanhojen velkojen hoitaminen muuttuu mahdottomaksi. Tähän perustuu yksisilmäinen "deflaatio on pahasta" mantra, joka siis suomeksi tarkoittaa sitä, että jos hinnat eivät nouse, pian velkojen vakuusarvot alkavat laskea ja iskee historiasta hyvin tunnettu velkaloukku.
VastaaPoistaLisäys vielä edelliseen, että kriisejä ei voi ennustaa päivälleen tai vuodelleen mutta suunnan voi kyllä päätellä seuraamalla yksityisen- ja julkisen sektorin velkaantumista. Esimerkkinä kuva Espanjan yksityisen sektorin velkaantumisesta ennen kriisiä:
Poistahttp://3.bp.blogspot.com/_ngczZkrw340/THwXhzSxufI/AAAAAAAARVg/JP3znddAvLM/s1600/Spain+Bank+Lending+(Total).png
Siinä vaiheessa kun velkaantuminen pysähtyy voi alkaa odotella kriisin puhkeamista.
Suosittelen kyllä lukemaan Auldin jutun. Siinä ei puhuta mitään velasta tai ennustamisesta, vaan hyvin yksinkertaisesta yritysten käyttäytymistä kuvaavasta mallista.
PoistaAuldin ei tosiaan kirjoittanut velasta ja mielestäni se juuri on ongelmana, että taloustiede ei ota riittävästi huomioon pankkisektorin ja velan roolia taloudessa. En osaa ottaa kantaa onko Auldinin väite oikein vai väärin ja ilmeisesti eivät pysty kaikki muutkaan ainakaan kommenttipalstan kirjoitusten perusteella. Mielestäni Auldinin kirjoitus menee ohi Keenin pointista, jonka mukaan juuri velka on tämän hetken talousongelmien taustalla. Auldinin kirjoitusta voisi verrata ruosteisen autonromun myyjään, joka avaa konepellin ja osoittaa moottorista löytyvän monimutkaista tekniikkaa, josta syystä autosta kannattaa maksaa myyjän pyytämä hinta. Myyjän hyvästä tarinasta huolimatta iso kuva on ennallaan, auto on ruosteinen romu.
PoistaKeenin velkateoria on ristiriidassa valtavirtaopin kanssa ja luonnollisesti saa osakseen paljon kritiikkiä. Kts esimerkiksi Keen vs Krugman väittely. Terveeseen populistin järkeen uppoaa kuitenkin paremmin Keenin perustelu, jossa velkaantuminen johtaa väistämättä deflaatiokierteeseen kuin Krugmanin fantasia ikuisen velkaantumisen unelmasta. Japani on tuore esimerkki miten hienosti Krugmanin teoria toimii käytännössä. Nollakoroillakin Japanin valtion verotuloista menee puolet korkoihin (http://www.mof.go.jp/english/budget/budget/fy2012/e20111224a.pdf).
Ymmärrän kuitenkin hyvin, että valtavirta ekonomistien on oltava ikuisen velan kasvun takana, koska velka on tämä hetkisen rahoitusjärjestelmä pohjalla. Aiheesta löytyy suoraan suoraan hevosen suusta esimerkiksi täältä http://www.suomenpankki.fi/pdf/169229.pdf. Kun raha on velkaa, velan täytyy kasvaa, jotta aikaisempaa velkaa pystytään hoitamaan. Jos velan määrä ei kasva, päädytään deflaatioon. Tähän täytyisi talousteorian kiinnittää enemmän huomiota. Yleensä olen asiattomien ansiokkaiden kirjoitusten takana täysin mutta tällä kertaa mielestäni (ja hyvin poikkeuksellisesti) Hesarin artikkeli on asiallisempi kuin asiattomien kirjoitus.
Jos et osaa ottaa kantaa siihen onko Chris Auldin väite oikein vai väärin, suosittelen ettet ehkä sitten kommentoi taloustieteen metodeja (vinkki: Auld on oikeassa).
PoistaArvon ensimmäinen anonyymi,
PoistaKirjoituksessa ei käsitelty velkaa eikä ennustamista. Lähinnä kummasteltiin Keenen ja Hesarin käytöstä. Keen on aivan varmasti saanut Auldin kaltaista palautetta, jos hän on lähettänyt tekeleensä johonkin taloustieteen lehteen julkaistavaksi (omien sanojensa mukaan on). Hän siis tietää, että on väärässä, mutta silti hän jatkaa sanomansa levittämistä. Tämä on kerrassaan outoa käytöstä tieteentekijältä.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Keen voisi olla maailman paras ennustaja tai etteikö hän tietäisi milloin velat muuttuu niin sanotusti saataviksi. Pidän tätä kuitenkin erittäin epätodennäköisenä, koska hän on osoittanut, että ymmärrä taloustieteen yksinkertaisimpiakaan malleja tai matematiikkaa. Miten hän voisi ymmärtää monimutkaisempia makromalleja?
En tiedä, tiesikö Hesarin toimittaja Keenen kaikista seikkailuista.
Kiitos taas erinomaisesta blogikirjoituksesta. Nähtävästi HS on valinnut haastattelemansa asiantuntijat hyvin tarkasti sen mukaan, että ne vahvistavat toimittajan ennakko-oletusta.
VastaaPoistaMielenkiintoista muutenkin sekin, että kaikkien jutuissa esiintyvien tieteelliset ansiot ovat heikot. Jos HS olisi laatulehti ja pyrkisi ymmärtämään ja selittämään taloutta, tuollaisia uskomusten varassa kirjoitettuja artikkeleja ei missään tapauksessa julkaistaisi.
Kun lukee tuota keskustelua jota Chris Auldin "elegantti" osoittaminen on tehnyt, ei hänen argumenttinsa vaikuta niin vahvoilta. Eivätkä ne ainakaan kumoa kaikkea, mitä Keen yrittää sanoa (oli hän oikeassa tai ei niissä)..
VastaaPoistaEsim:
"The model Keen present in his paper is meant to criticize the marshallian model of perfect competition and is uninteresting. The interesting part of Keen’s work is his macro modeling, which exhibit chaotic dynamics and altought still at an embryonic stage, is a good starting point to build genuine dynamic models. If you want to see what he thinks economist should do, that’s what it would be."