Monet työperäiseen maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvat korostavat, että tarvitsemme maahanmuuttajia esimerkiksi vanhoja ja sairaita hoitamaan. Näissä keskusteluissa mainitaan usein huonoksi kääntyvä huoltosuhde, jota korjaamaan maahanmuuttajat tulisivat. Toinen yleinen keskustelunaihe on maahanmuuttajien vaikutus julkistalouteen. Huolellisia laskelmia on esitetty siitä, kuinka paljon julkisia palveluita tulevat maahanmuuttajat käyttävät ja kuinka paljon veroja he
maksavat.
Julkistalouden lisäksi maahanmuuttokeskustelussa tuodaan monesti esiin muitakin maahanmuutosta tämänhetkisille suomalaisille koituvia kustannuksia ja hyötyjä. Kustannuksiin kuuluvat esimerkiksi maahnmuuttajien mahdolliset vaikutukset suomalaisten työllisyyteen ja palkkoihin. Vastaavana hyötynä on tietenkin suomalaisten yritysten saama edullinen työvoima.
Kaikki yllä mainitut kustannukset ja hyödyt ovat tärkeitä asioita, joista on hyvä käydä keskustelua. Mutta pelkästään niistä puhuminen ei riitä. Maahanmuuton tarkastelu pelkästään nykyisten suomalaisten hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta muistuttaa tarpeettoman paljon orjanomistajan laskelmia. Maahanmuuttajia ei tarkastella ihmisinä, vain resursseina meille muille. Maahanmuuton hyödyt ovat nykyisten suomalaisten hyötyjä ja kaikki maahanmuuttajan kulutus pelkkää kustannusta. Tämä on paitsi epämiellyttävää, myös huonoa taloudellista ajattelua.
Maahanmuuton suurin hyöty ihmiskunnalle on maahanmuuttajan ja hänen perheensä hyvinvoinnin lisäys. Tämä lisäys on usein todella merkittävä. Tulotaso Suomessa voi olla moninkertainen lähtömaahan verrattuna. Tulojen nousu johtuu siitä, että maahanmuuttajan tuottavuus Suomessa on moninkertainen lähtömaahan verrattuna. Se ei siis ole pois keneltäkään, vaan johtuu siitä että maailman hyvinvointi on kasvanut. Vaikka otettaisiin huomioon muuttamiseen liittyvät kustannukset (myös psyykkiset), maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäys jättää helposti varjoon muut hyödyt ja kustannukset.
Maahanmuuton taloudellinen arviointi pitää tehdä niin, että se ottaa huomioon maahanmuuttajat samanlaisina ihmisinä kuin nykyiset suomalaiset. Näin tehdään muidenkin uusien työmarkkinoille tulijoiden, kuten esimerkiksi nuorten kohdalla. Kukaan ei kysy, pitäisikö vastavalmistuneiden nuorten päästä mukaan työmarkkinoille, koska tästä voi olla kustannuksia nykyisille työntekijöille.
Taloudellista kokonaisarviota maahanmuuton vaikutuksista ei ole Suomessa vielä tehty, mutta on etukäteen jo aika ilmeistä, että sellaisen tuloksena olisi suositus nykyistä huomattavasti avoimemmasta maahanmuuttopolitiikasta. Itse asiassa on vaikea keksiä hyviä syitä, miksi suurinta osaa Suomeen haluavista ei pitäisi toivottaa tervetulleeksi.
Taloudellista kokonaisarviota maahanmuuton vaikutuksista ei ole Suomessa vielä tehty, mutta on etukäteen jo aika ilmeistä, että sellaisen tuloksena olisi suositus nykyistä huomattavasti avoimemmasta maahanmuuttopolitiikasta. Itse asiassa on vaikea keksiä hyviä syitä, miksi suurinta osaa Suomeen haluavista ei pitäisi toivottaa tervetulleeksi.
Liekö sillä kuitenkin väliä, onko tuo korkeampi tulotaso seurausta työnteosta vai sosiaalietuuksista? Jälkimmäinen tuskin kertoo korkeasta tuottavuudesta, vaikka tulijoiden elintaso tukienkin varassa olisi huomattavasti korkeampi kuin näillä lähtömaissaan oli.
VastaaPoistaSomalien osalta aiheesta on tuoretta tutkimustietoa: http://aiheet.domnik.net/ai-2014/08/somalit-tyollisyys
Tämä teksti ei oikein kuulu asiattoman joukkoon. Mitä meidän syrjäytyneet tai nuoret eläkeläiset ovat? Eivätkö he olekaan sekä taloudellinen/sosiaalinen ongelma että usein myös henkilökohtainen tragedia. Eikö sitä kehitystä yritetä estää. Tänne tuleva kenties ihan lukutaidotonkin rikkaus ei välttämättä löydä samalla tavalla paikkaansa em. joukosta, mutta kansantaloudellisesti ero on pieni. Resurssit allokoituvat negatiivisesti, koska kotimaassaan hän todennäköisemmin olisi ollut sitä, mutta maahanmuuttajana ei.
VastaaPoistaSe, että maahanmuutto nähdään niin usein mustavalkoisena on vahingollista kaikille osapuolille (paitsi tietysti maahanmuuttoteollisuudelle). Talouspainotteisessa aiheenkäsittelyssä on jokseenkin erikoista antaa erilainen arvolataus kustannuksille ja tuotoille.
Ikävää, että asiaton muuten niin asiallisessa blogissaan liittyy asiaa asiattomasti (lue:ideologisesti) käsittelevien joukkkoon.
Aivan samaa ajattelin tämänkertaista kirjoitusta lukiessani...
PoistaParahin jaappan,
PoistaKirjoitus ei käsitellyt lainkaan suomalaisia syrjäytyneitä. En siis ihan ymmärrä mistä vedit johtopäätöksiä Asiattoman heitä koskevista näkemyksistä. Johtopäätöksesi eivät kuitenkaan ole oikeita: suomalaisten ongelmat ovat ihan oikeita ongelmia.
Resurssien allokaatiokohtas en ymmärtänyt.
Näkemykseni mukaan tämä kirjoitus oli ihan linjassa Asiattoman muiden kirjoitusten kanssa sikäli kun tällaista linjaa on. Mukava että voimme yllättää lukijoita.
Arvoisat asiattomat, jos Suomea ajattelee yhteisönä jossa aikaisempien sukupolvien työn tuloksena on maksettu (varsin hyvä) koulutus nykysukupolvelle ja odotetaan kehitysmaasta tulevalle sama tuottavuus on se mielestäni yksinkertaistamista. Maahanmuuttajat pääasiassa työllistyvät matalapalkka-aloille, joille voitaisiin saada terveet työttömät motivoitua helposti laskemalla ns. hyvinvoinnin tasoa ja verottamalla vähemmän sekä työnantajaa että työtä tekevää. Kannattaisiko kokeilla motivoida Suomalaisia työttömiä (ja laskea työllistymisen kuluja) ennen kuin täytetään maa halvalla siirtolaistyövoimalla?
VastaaPoistaParahin Anonyymi,
PoistaVaikka maahan tulevan tuottavuus olisi alhaisempi kuin nykyisten suomalaisten voi se silti olla monikertainen verrattuna tuottavuuteen lähtömaassa.
Kuten äskeisessä kommentissa jo totesin, kirjoitus ei lainkaan käsittele suomalaisia työttömiä tai työllistämistoimenpiteitä. On siis vähän omituista päätellä, ettemme kannata suomalaisten työllistämistä.
Maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäys on vain väliaikaista. Tottakai materiaalinen elintaso nousee, mutta sen hintana on riippuvuus byrokraateista ja elinikäinen työttömyys. Suomessa ei saa tehdä mitään muuta paitsi hakea sosiaaliturvaa. Työllistyminen on erittäin hankalaa jopa suomalaiselle ja maahanmuuttajalle se on melkein mahdotonta.
VastaaPoistaPidemmän päälle maahanmuuttajan elämä vain tuhotaan ja hänet ajetaan kurjuuteen. Rahaa annetaan kyllä sen verran, että ruokaa riittää ja asunto löytyy, mutta siihen se hyvinvointi sitten jääkin. Mitään työpaikan kaltaista positiivista sisältöä elämään ei ole mahdollista saada.
Maahanmuuttoa pitäisikin rajoittaa merkittävästi niin kauan kunnes Suomen työmarkkinatilanne on vapautunut reilusti. Sitä ennen on maahanmuuttajien oma etu, että he muuttavat johonkin toiseen maahan. Täällä heillä ei ole mitään tulevaisuutta.
Parahin Samuli,
PoistaEn kerta kaikkiaan usko, että työperäisen maahanmuuton salliminen johtaisi kuvailemaasi tilanteeseen. Sitä ei myöskään tue mikään empiirinen näyttö.
Empiirinen näyttö kertoo, että Suomessa maahanmuuttajilla on suuria vaikeuksia löytää työpaikkaa.
PoistaKenties katsastajan pitäisi yrittää ottaa huomioon jotain muitakin näkökohtia kuin kirjoituksessa esittämänsä. Hänen logiikallaanhan ei ole mitään syytä estää muutamaa maahanmuuttajaa asettumasta taloksi katsastajan asuntoon. Toki siitä pientä hyvinvoinnin laskua katsastajalle aiheutuu, mutta se varmaan kompensoituu maahanmuuttajien kokemalla hyvinvoinnin nousulla.
VastaaPoistaParahin Anonyymi,
PoistaOlen valitettavasti yhtä itsekäs kun suurin osa muistakin. Luonani ei asu köyhiä, ei alkuperäissuomalaisia eikä muitakaan. Edes joulupöytääni en kutsunut yhtään itseäni huonompiosaista. Mutta jos vastaväitteesi hyväksytään, se tarkoittaa että koko taloustieteellinen kustannus-hyötyanalyysi lentää ulos ikkunasta. Mitään hyvinvointia lisäävää politiikkaa ei saa ehdottaa, ellei ole valmis ottamaan köyhiä luokseen asumaan.
Yleinen näkemys on, että politiikka-analyysiä tehtäessä asetutaan oman edun ulkopuolelle hetkeksi ja tarkastellaan kuinka politiikka vaikuttaa ihmisiin, jotka eivät asetu oman etunsa ulkopuolelle vaan elävät elämäänsä tavanomaisesti. Jos politiikka on tästä näkökulmasta hyödyllistä, se on hyvää. Vielä hienostuneempi analyysi ottaa huomioon myös sen, millaisia politiikkatoimenpiteitä on mahdollista poliittisten ja muiden rajoitteiden puitteissa toteuttaa. Mutta tämå jo yhden blogikirjoituksen tavoittamattomissa.
Jos astun ulkopuolelle tarkkailemaan asioita ja lasken kustannuksia ja hyötyjä niin voinen kai helposti katsoa miten homma toimii kun asiattoman luo tulee maahanmuuttaja asumaan. Maahanmuuttaja saa hyötyä vaikkapa 1000 euroa kuussa ja asiaton kärsii 400 euroa kuussa. Siis maahanmuuttaja asiattoman kämppään.
PoistaParahin Anonyymi,
PoistaOletko tosiaan sitä mieltä, että ei voi kannattaa köyhien auttamista jos ei ole valmis ottamaan köyhiä kotiinsa, asunnottomien auttamista jos ei halua asunnottomia kotiinsa tai sairaiden auttamista ellei ole valmis ottamaan sairaita kotiinsa? Tai ettei voi kannattaa tulonjakopolitiikkaa ellei ole valmis antamaan omia rahojaan huono-osaisille? Jos olet tätä mieltä, olet eri mieltä kuin suurin osa ihmisistä. Mielipiteesi tarkoittaa myös, ettet voi hyväksyä mitään tavanomaista kustannus-hyötyanalyysiä.
Kustannus-hyötyanalyysi lähtee siitä, että ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Melkein aina tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset ajattelevat vain rajoitetusti muiden etuja ja enimmäkseen omaansa. Näin ollen kukaan ei halua tuntemattomia maahanmuuttajia kotiinsa. Jos halutaan, että ihmiset ottavat maahanmuuttajia kotiinsa, heidät täytyy pakottaa siihen. Tällainen pakko on erittäin tehoton ja huono tapa verottaa ihmisiä, eikä siis kustannus-hyötymielessä mitenkään järkevää politiikkaa. Sen sijaan maahanmuuton salliminen on.
Eikös tarkoitus ollut tehdä kustannus-hyöty-analyysia eikä selvittää ketkä kannattavat köyhien auttamista. Kustannus-hyöty-analyysissa yksinkertaisimmillaan lasketaan rahallisia tuloja ja menoja. Sikäli kuin maahanmuuttaja ei tuota vähintään sitä, mitä kuluttaa asiat näyttävät siltä, että häntä ei pidä Suomeen päästää. Viittaat kirjoituksessa hyvinvointiin, joka tarkoittaa kai jonkinlaista hyötyä. Ei ole tietoa siitä, kuinka suuret ovat maahanmuuttajan kokemat hyödynlisäykset suhteessa jo maassa olevien hyödynvähennyksien ja -lisäyksien yhteissummaan. Tätä voidaan ehkä testata kysymällä paljonko maahanmuuttaja olisi valmis maksamaan päästäkseen Suomeen ja paljonko Suomessa olevat olisivat valmiita maksamaan maahanmuuttajalle että hän menisi muualle. Sama juttu asuntosi kanssa.
PoistaHassua, että kaikesta voidaan laskea kustannukset ja hyödyt, mutta kun tulee maahanmuuttoon, niin säännöt yhtäkkiä muuttuvat. Miksi maahanmuuttajan hyvinvointi on nyt suomaisten hyvinvointia tärkeämpi? Suomen valtion tulee ajaa omien kansalaistensa etuja, eikä nykyinen maahanmuutto ei sitä edistä millään tavalla. Esimerkiksi somalien huoltosuhde on paljon huonompi, joten se ei kelpaa perusteluksi. Linkin takana oleva laskelma perustuu oletukseen, että maahanmuuttajan työllistyvän ja kotiutuvat, mikä ei tällä hetkellä ole tapahtumassa.
VastaaPoistaJos maailmaa haluaa parantaa, niin kaikin mokomin niin voi tehdä; omista varoista jokainen voi lahjoittaa haluamansa määrän haluamaansa kohteeseen. Auttaminen kohdemaassa on tehokkaampi tapa sillä samalla rahalla saa paljon enemmän aikaan. Valtion tarkoitus ei ole olla kansainvälinen hyväntekijä. Nykyinen maahanmuutto ei ole Suomen kansalaisten etu. Se aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, heikentynyttä huoltosuhdetta, rikollisuuden lisääntymistä (tietyistä maista tulevat tekevät suhteellisesti moninkertaisen määrän esimerkiksi seksuaalirikoksia). Samalla rasismi lisääntyy, kun todellisuus törmää yhteen ideologioiden kanssa. Kaikki tämä heikentää suomaisten hyvinvointia, ja valtion tehtävä on vaalia omien kansalaisten hyvinvointia.
Parahin Anonyymi,
PoistaKirjoituksen ajatus oli nimenomaan laskea maahanmuuton kustannuksia ja hyötyjä. En siis ihan tajua miten säännöt muuttuivat. Kirjoituksessa myös sanottiin, että hyödyt ylittävät kustannukset, jos annetaan maahanmuuttajien hyvinvoinnille yhtä suuri paino kuin nykyisten suomalaisten. Maahanmuuttajien hyötyä siis nimenomaan ei asetettu nykyisten suomalaisten hyvinvointia tärkeämmäksi.
Sanot, että jokainen voi parantaa maailmaa omista varoistaan. Tarkoitatko tällä sitä, ettei politiikalla tule yleensä edistää kenenkään hyvinvointia? Jos tarkoitat tätä, olet johdonmukainen, mutta eri mieltä kuin suurin osa ihmisistä. Jos olet sitä mieltä, että politiikalla pitää edistää vain nykyisten suomalaisten hyvinvointia, et ole oikeasti sitä mieltä että maailmaa saa parantaa vain omilla varoillaan. Olet sitä mieltä että maailmaa saa parantaa politiikalla, mutta vain nykyisten suomalaisten osalta. Nämä kaksi ovat eri asioita. Jälkimmäisessä tapauksessa täytyy jotenkin perustella, miksi vain nykyisten suomalaisten hyvinvoinnilla on väliä.
Väität, myös että auttaminen kohdemaassa olisi tehokkaampi tapa auttaa. Et viittaa tässä mihinkään empiiriseen tietoon. Itse asiassa auttaminen kohdemaassa ei suinkaan ole tehokkaampi tapa auttaa ketään.
Eikös tätä kysymystä voisi tarkastella yksilön markkina-arvon näkökulmasta? jokaisella työmarkkinoilla olevalla tai sinne pyrkivällä yksilöllä on kykyihin ja haluihin perustuvaa annettavaa markkinoille, vähemmän tai enemmän. Tämä markkina-arvo sitten realisoituu mm maksettuina veroina ja kulutuksena, eli yksilön kontribuutiona yhteiskunnalle. vastaavasti yksilöille on sitten tarjolla yhteiskunnan palveluja (= kustannuksia). jos näiden erotus yhteiskunnalle positiivinen, kannattaa yksilö ottaa vastaan. jos ei, joudutaan kysymystä tarkastelemaan humanitaarisesta näkökulmasta.
VastaaPoistaParahin Pekka_T,
PoistaKoko kirjoituksen (ja taloudellisen hyvinvointianalyysin) ajatus on nimenomaan olla tarkastelematta ihmistä vain välineenä muille. Hyvinvointianalyysissä otetaan huomioon kunkin yksilön oma hyvinvointi, ei pelkästään sitä, mitä hyötyjä ihmisestä on toisille.
Halusin noilla sanavalinnoilla peilata yksilön arvoa yhteiskunnalle. On varmasti niin, että jos yksilö siirretään korkeamman tuottavuuden ja parempien yhteiskunnan palvelujen piiriin, yksilön kokema hyvinvointi lisääntyy. Tämä tietysti myös selittää yksilöiden halun siirtyä noihin korkeamman hyvinvoinnin yhteisöihin. Mutta jos tämän yksilön "nettoarvo" yhteisölle on negatiivinen, yhteisön kannustin yksilön vastaanottamiseen lienee vähäinen, jos yhteisö ei sitten muista syistä tunne tarpeelliseksi ottaa yksilöitä vastaan (jolloin siis siirrytään humanitaariseen pohdintaan).
PoistaEn ehkä ymmärtänyt alkuperäisen kirjoituksenne pointtia, mutta varmaan on niin, että globaali hyvinvointi ainakin hetkellisesti lisääntyy, jos yksilöitä siirretään korkeamman hyvinvoinnin yhteisöihin, ja jos yhteisö pystyy yksilöt ottamaan vastaan. Jos vielä yksilöt mukautuvat niin tekijöihin, joiden perusteella korkeampi hyvinvointi on saavutettu, muutos kuulostaisi hyvältä - vaikkakin helposti johtaa pelottaviin imperialistisiin pohdintoihin.
Olen tässä yrittänyt ajatella asiaa yhteiskunnan motiivien näkökulmasta, koska lienee selvää että yksillöiden halu hyvinvointinsa lisäämisen voidaan ottaa annettuna, mutta tuo hyvinvoinnin lisäys voi toteutua vain, jos korkean hyvinvoinnin yhteiskunnat voivat ja haluavat tarjota jäsenyyttään tulijoille.
Jos tämä järkeily on pitävää, ei läheskään riitä torjua maahanmuuttokritiikki, vaan täytyy energisesti ruveta etsimään ja kuormaamaan maailman köyhimpiä ihmisiä Suomeen. Jos suurinta hyvinvointivoittoa ihmisestä riippumatta haetaan, kaikki kalliit yhteiskunnan tarjoamat palvelut Suomessa täytyy lopettaa, ja käyttää säästyneet varat kehitysapuun ja/tai ihmisten tuomiseen Suomeen. Suomen täytyy lakkauttaa itsensä ja uhrautua kansallisneutraalin utiliteettifunktion alttarilla.
VastaaPoistaTämä kommentti on erinomainen ja osoittaa blogistien ajatukset maahanmuuttoasioista mielettömiksi. Mitä kehitysapuun tulee, niin kannattaa lukea 40 vuotta kehitysaputöissä olleen ulkoasiainneuvos Matti Kääriäisen ajatuksia asiasta. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194954166682/artikkeli/kehitysapua+jaetaan+liikaa+ja+liian+kauan.html
PoistaParahin Sam,
PoistaEn ole samaa mieltä. Väität, että hyvinvointia maksimoiva politiikka olisi sellaista, että Suomen varallisuus tuhottaisiin. Näin ei tietenkään ole. Maailman hyvinvointi alenisi, jos rikkaiden maiden vauraus tuhottaisiin.
Asiaa kenties helpottaa asioiden ajattelu yksittäisen maan rajojen sisällä. Suomen sisälläkään kukaan ei ole sitä mieltä, että köyhien kainuulaisten hyvinvoinnin ottaminen huomioon vaatisi Helsingin varallisuuden tuhoamista. Intian maaseudun köyhien hyvinvoinnin huomioiminen ei johda siihen, että Intian pitäisi "uhrata" Mumbain varallisuus "utiliteettifunktion alttarille". Aivan samoin koko maailman hyvinvoinnin ajattelu ei johda siihen, että Suomi pitäisi uhrata.
Hyvinvointia maksimoiva politiikka ei tietenkään johda siihen, että hyvinvointia systemaattisesti tuhottaisiin.
Eihän se varallisuus tuhoutuisi, vaan jakautuisi maailmalle pienille palasiksi. Suomen näkökulmasta se tietysti muistuttaisi tuhoamista.
PoistaOletko todella sitä mieltä että esimerkiksi Suomen kalliit terveys- ja vanhustenhoitopalvelut ovat noiden rahojen tehokkainta käyttöä globaalisti hyvinvoinnin kannalta? Eiköhän marginaaliset eurot pitäisi käyttää jossain paikassa jossa niiden rajahyöty on suurempi, kunnes ollaan siirretty > 99% euroista.
On selvää että Suomen valtio ylivoimaisesti preferoi kaikessa toiminnassaan, ei vain maahanmuutossa, suomalaisia muun maailman edelle. Kirjoituksessasi esitettiin että kaikkien ihmisten hyöty pitäisi nähdä valtion kannalta samanarvoisena, etkä ole mielestäni selittänyt miten tämä ei laajasti ymmärrettynä aiheuttaisi kokonaisvaltaista vallankumousta valtioajattelussa.
Parahin Sam,
PoistaKuten jo sanoin, vaikka Intian valtion tehtävä olisi maksimoida asukkaidensa hyvinvointia, siitä ei seuraa rikkauden tuhoaminen rikkaissa kaupungeissa, kuten Mumbaissa tai Bangaloressa. Kiinassa järkevä politiikka ei vaadi Shanghain rikkauksien jakamista maaseudun köyhille. Suomessa hyvinvointia maksimoiva politiikka ei vaadi eiralaisten varojen jakamista Kainuun köyhille. Kuten aiemmin tässä blogissakin on todettu, hyvinvoinnin maksimointi Isossa-Britanniassa ei tapahdu miljardöörien rahat takavarikoimalla. Aivan samoin hyvinvoinnin maksimointi maailmassa ei vaadi rikkaiden maiden rikkauden tuhoamista. Tämä olisi järjetöntä.
On selvää, että minun tänään kokakolapulloon käyttämäni resurssit olisivat tuottaneet enemmän hyvinvointia jossain muualla, samoin kuin terveydenhoitoon Suomessa käytetty viimeinen euro. Mutta tästä ei politiikkavalinnassa ole kysymys. Politiikkavalinta ei koske suoraan resurssien jakoa, vaan sääntöjä. Jos minun kokakolapulloni halutaan viedä kehitysmaihin, täytyy panna pystyyn vero, joka verottaa pulloni ja vie sen kehitysmaihin. Jos halutaan viedä merkittävä osa Suomen terveydenhuoltorahoista kehitysmaihin, täytyy verottaa ihmisiä Suomessa ja antaa kaikki verorahat kehitysmaihin. Tällainen vero olisi vahingollinen ja tehoton. Sen toimeenpano aiheuttaisi suurta tuhoa Suomessa, eikä edistäisi kehityismaiden asiaa läheskään yhtä merkittävästi. Hyvinvointia ei siis maksimoida tällaisella politiikalla. Köyhyyttä ei voida poistaa kärräämällä rikkaiden rikkaudet väkipakolla köyhille.
Kirjoituksen tarkoituksena ei myöskään ollut kertoa, mitkä valtioiden tavoitteet ovat tai mitkä niiden pitäisi olla. En usko, että valtioita on hyödyllistä ajatella mitään hyvin määriteltyä hyvinvointifunktiota maksimoivina päätöksentekijöinä. Niitä kannattaa ennemminkin ajatella omaa hyvinvointiaan edistävien ihmisten vuorovaikutuksena.
Tarkoitus oli kuvata, kuinka suhtautuminen maahanmuuttoon muuttuu, jos maahanmuuttajien hyvinvointi otetaan huomioon. Jos et halua ottaa maahanmuuttajien hyvinvointia huomioon, voit toki perustaa oman arviosi maahanmuuton hyödyistä ja kustannuksista pelkästään nykyisten suomalaisten hyvinvoinnille. Tämä on ihan ok, kunhan vain kerrot että arviosi perustuu tälle. Voit myös painottaa maahanmuuttajien tai yleensä Suomen rajojen ulkopuolella asuvien hyvinvointia jollakin suomalaisia pienemmällä painolla.
Jos haluaa olla itselleen rehellinen, varmaan tunnustaa, että omassa mielessään on myös tehnyt arvion, jossa ei oteta huomioon edes muita nykysuomalaisia, ainoastaan maahanmuuton vaikutukset omaan elämään. Tämäkin on ihan okei näkökulma.
En oikeastaan tarkoittanut sanoa mitään yksityisomaisuudesta ja kokispulloista ("rikkauden tuhoaminen rikkaissa kaupungeissa"), vaan yleistää maahanmuuttoa koskeva teesisi (joka on nähdäkseni "valtion tulee ottaa huomioon ei vain omien kansalaisten etu, vaan myös muiden ihmisten etu") koskemaan muutakin valtion toimintaa. Siinä mitä sanot yksityisomaisuuden takavarikoinnista olet ihan oikeassa, ja olen kanssasi samaa mieltä.
PoistaLopuksi tarjoat erilaisia malleja asennoitua kansallisvaltion suhteeseen muuhun maailmaan. Se on ihan hyvä harjoitus. Mielestäni on selvää että käytännössä kaikki valtiot ja murskaava enemmistö äänestäjistä käyttävät versiota "voit myös painottaa maahanmuuttajien tai yleensä Suomen rajojen ulkopuolella asuvien hyvinvointia jollakin suomalaisia pienemmällä painolla". Tässä on toki paljon nyansseja jäljellä, mutta alkuperäinen kirjoitus olisi ollut parempi ja vähemmän polemisoiva jos olisit reilusti todennut että tästä tässä on kyse, etkä antanut ymmärtää että joku pitää ulkomaalaisia suorastaan kaiken arvon alapuolella olevina epäihmisinä.
Vielä selvennyksenä: minunkin mielestäni on väärin (moraalisesti ja muutenkin) kenen tahansa, toimi sitten yksilön tai valtion ominaisuudessa, olla antamatta mitään arvoa toiselle ihmiselle kansallisuuden tai minkään muun asian perusteella.
PoistaAlkuperäinen kirjoitus kuitenkin implisiittisesti käytti huomattavasti vahvempaa positiota, nimittäin sitä että valtioiden tulisi suhtautua omiin kansalaisiinsa samoin kuin kaikkiin muihin ihmisiin. Tämäkin on ihan vakavasti otettava ajatus, ja aluksi luulin lukevani mukautettua käännöstä Bryan Caplanin tai openborders.infon teksteistä.
Mielestäni on jonkinlainen silmänkääntötemppu olla kuitenkaan seuraamatta tätä ajatusta loppuun asti ja kritikoimatta koko kansallisvaltion ja valtionrajojen olemassaolon oikeutusta. Olisi hyvä tehdä selväksi joko ettei oikeasti usko ihmisten tasa-arvoon valtion silmissä tai että kannattaa kansallisvaltioiden lakkauttamista.
En kyllä ymmärrä, miksi meidän, tai siis tarkemmin ottaen minun äänestyskopissa, tulisi ottaa huomioon maahannmuuttajille koituvat hyödyt? Ei minulle siitä ole mitään hyötyä siitä että koko maapallon hyvinvointi nousee. Ihan samalla tavalla käyttäessäni tänään 22 euroa pitsaan, niin mikäli olisin lahjoittanut sen jollekin suomalaisen persaukiselle perheelle, Suomen kokonaishyvinvointi olisi varmasti noussut enemmän, mitä minun perheeni hyvinvointini. Ne ovat kuitenkin minun rahojani.
VastaaPoistaJa vasemmistolaisilla on muuten aina ihan sama argumentti, kun he ottavat toisten rahat käyttääkseen sen siihen, mikä kasvattaa hyvinvointia.
Eli tuo teesi pitää paikkansa ainoastaan, jos otetaan lähtökohdaksi että meidän tulee maksimoida maapallon kokonaishyöty. Se on kuitenkin arvovalinta eikä sitä voi johtaa mistään talousteoriasta. Mikäli tällainen valinta kuitenkin tehdään niin siinä tapauksessa esittämänne asia pätee. Muuten ei.
- Syltty
Parahin Syltty,
PoistaKukaan ei edellytä, että ottaisit omassa käytöksessäsi huomioon muiden hyvinvoinnin. Itse asiassa tyypillinen politiikka-analyytikko nimenomaan ajattelee, että et ota. Mutta kun teet hyvinvointianalyysiä politiikkatoimenpiteestä, sinun täytyy ottaa huomioon kaikkien hyvinvointi tai ainakin kertoa, että kenen hyvinvoinnin otat huomioon ja kenen et.
Olet täysin oikeassa, että koko maapallon hyvinvoinnin maksimointi on arvovalinta. Kirjoituksen pointti olikin, että jos tehdään tämä arvovalinta, niin mitä siitä luultavasti seuraa. Muut voivat tehdä erilaisia laskelmia, joissa muiden kuin nykyisten suomalaisten hyvinvointia ei lasketa ollenkaan tai lasketaan pienemmällä painolla. Mutta tekijän täytyy tuloksia raportoidessaan kertoa, kenen hyvinvointi otetaan mukaan ja kenen ei.
"tai ainakin kertoa, että kenen hyvinvoinnin otat huomioon ja kenen et."
PoistaFair engouh.
Uskon että suomessa vain ja ainoastaan vhreät ovat tehneet tuollaisen arvovalinna. Vasemmistokin muuten, paitsi työläisten osalta eli tervetuloa humanitaariset maahanmuuttajat, ei kiitos virolaiset duunarit (vaikkei niille EU-aikana enää mitään mahda).
- Syltty
On varmasti monessa yhteydessä kannattavaa tarkastella koko maailman keskimääräisen hyvinvoinnin kehitystä, kuten vaikkapa keskusteltaessa vapaakaupan edellytysten parantamisessa. Työperäisen maahanmuuton suhteen useimmilla myöskään tuskin on ongelmia (paitsi varmaan tietyillä eturyhmillä ja näiden etuja ajavilla poliitikoilla).
VastaaPoistaOn kuitenkin mielestäni huono ajatus puhua ikään kuin valtioiden perimmäisenä tarkoituksena olisi kasvattaa maailmanlaajuista hyvinvointia. Parempi ajatus olisi mielestäni verrata valtioita keskenään kilpaileviin yrityksiin, joiden tarkoituksena on ajaa omia etujaan, minkä useimmiten voi tiivistää talouskasvuun. Tästä näkökulmasta on outoa puhua siitä, kuinka muiden kuin valtion kansalaisten etuja ei huomioida tarpeeksi. Valtiohan koostuu sen nykyisistä kansalaisista ja siten sen tehtävänä on ajaa heidän etuaan, etenkin demokratiassa.
Tästä näkökulmasta työ- tai koulutusperäinen maahanmuutto on varmasti pääasiassa kannatettavaa, paitsi tiettyjen eturyhmien kannalta, jotka tietenkin voivat järjestäytyä paremmin kuin muut kansalaiset ja siten ajaa oman ryhmänsä etua paremmin kuin muut.
Jos kuitenkin puhutaan humanitäärisestä maahanmuutosta, mistä puhe yleensä juuri onkin, niin ei mielestäni ole järkevää ensinnäkään verrata sitä työ- tai koulutusperäiseen maahanmuuttoon tai toiseksi perustella sitä humanitääristen maahanmuuttajien omalla edulla. Jos tätä ajatusta vietäisiin vähän pidemmälle, niin kohtahan Suomen pitäisi tuoda kaikki maailman köyhimmät ja huonoiten tuottavat ihmiset tänne huollettaviksi ja pian sen jälkeen romahtaa taloudellisen mahdottomuuden alle. Jos humanitäärisen maahanmuuttajan elintason nousu johtuu pelkästään sosiaalietuuksista, ja varsinkin jos maahanmuuton pohjimmaisena syynä ovat juuri sosiaalietuudet, ei siinä ole mielestäni mitään järkeä paitsi itse maahanmuuttajan kannalta. Se on sama kuin sanoisi, että kaikki Suomen köyhimmät pitäisi tuoda Suomen rikkaimpien ihmisten asuntoihin ja näiden rikkaimpien ihmisten pitäisi kustantaa heille aiempaan verrattuna moninkertainen elintaso. Ja jos Suomen ajatellaan olevan tuollainen "rikkaan ihmisen asunto", niin tuskin on ihme, että suomalaisilla on joitakin ongelmia tämän järjestelyn suhteen.
On tosiaan välttämätöntä tehdä ero humanitaarisen maahanmuuton ja työperäisen maahanmuuton välillä. Valitettavasti tätä eroa ei aina tunnisteta tai haluta tunnistaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa kaikki mamut niputetaan yhteen taustasta riippumatta. Tähän toivoisin huomattavaa skarppausta tuleviin eduskuntavaaleihin liittyvissä kampanjoissa ja keskusteluissa. Työperäisen maahanmuuton vastustus ei kuitenkaan yleensä, ja hyvästä syystä, tunnu olevan yhtä kovaa. Työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa, etuja nauttinee lähtökohtaisesti sekä maahanmuuttaja että vastaanottava yhteiskunta.
PoistaHumanitaarinen maahanmuutto eroaa juuri siinä mielessä, että välittömistä eduista pääsee nauttimaan lähinnä maahanmuuttaja. Hänen tapauksessaa on usein ilmeistä, että vaikkei hän työllistyisikään, uusi maa on huomattavasti lähtömaata miellyttävämpi paikka. Olisi virheellistä ja valheellista perustella humanitaarista maahanmuuttoa vastaanottavan yhteiskunnan välittömällä edulla, sillä sotaa, sortoa tai vastaavaa pakenevat eivät välttämättä omaa uudessa yhteiskunnassa vaadittavia taitoja, ja tämän johdosta he päätyvätkin joksikin aikaa lähinnä uuden yhteiskunnan taakaksi sosiaalietuuksia nauttimaan.
Yhtä virheellistä olisi kuitenkin vaatia näiltä maahanmuuttajilta välittömästi mitään muuta. Humanitaarinen maahanmuutto on siinä mielessä hyväntekeväisyyttä tai tulonsiirtoa, samalla tavalla kuin sitä valtioiden sisäisestikin toteutetaan, niin että kaikki kansalaiset osallistuvat ainakin kohtalaisen hyvinvoinnin luontiin kaikille kykyjensä mukaan. Erityisen tärkeää on tarjota jokaiselle mahdollisuus menestyä, ja tästä syystä maahanmuuttajien kotouttaminen ja kouluttaminen on erityisen tärkeää. Mikäli tämä onnistuu (en väitä että tässä on välttämättä kovin hyvin onnistuttu) saattaa maahanmuuttaja vuosien kuluttua osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja muttua kuluerästä hyödylliseksi myös taloudellisilla mittareilla mitattaessa. Jos ajatusta viedään edellisen kirjoittajan tapaan äärimmäisen pitkälle, voisimme toki ottaa vastaan kaikki maailman köyhät ja sorretut, tai vaikka asuttaa kaikkia Suomen köyhiä rikkaiden asuntoihin. En kuitenkaan ymmärrä miksi ääripäiden välistä ei olisi mahdollista löytää keskitietä. Miksei myös Suomi voisi kantaa pientä korttansa kekoon maailmanlaajuisesti ottamalla vastaan myös humanitaarisia maahanmuuttajia, samalla tavalla kuin maiden sisäisestikin pyritään luomaan hyvinvointia, eli autetaan vähäosaisia kohtuullisen reippaasti.
Onko köyhien asuttaminen Suomeen sitten se paras ratkaisu? Eikö samaan tulokseen voisi päästä tehokkaammin parantamalla elämän edellytyksiä kohdemaassa, esimerkiksi poistamalla kaupan esteitä, viemällä teknologiaa ja miksei vaikka vielä kohdennetulla avulla koulutukseen ja infrastruktuuriin? En toki ole täysin pakolaisten vastaanottamista vastaan. Monilla heistä voi olla täysin legitiimejä syitä hakea turvapaikkaa kuten rasistinen tai uskonnollinen vaino (ks. ISIS ja heidän toimintatapansa). Tosin Suomi ei välttämättä ole paras paikka turvapaikalle ottaen huomioon hakijan osaamisen mahdollistaman elannon taso verrattuna sosiaalietuuksiin... En varmaan itsekään menisi töihin, jos sosiaalietuudet ylittäisivät mahdollisen palkan.
PoistaEhdottomasti olisi parempi ehkäistä humanitaarisen maahanmuuton tarvetta. Humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla ajattelin lähinnä sellaisia, jotka pakenevat väkivaltaa, sortoa tai vaikka nälkää. Näiden ihmisten lähtömaita ovat esimerkiksi Somalia, Syyria ja vastaavat, ja näissä maissa ongelmien ennaltaehkäisy on helpommin sanottu kuin tehty. Yllättävän kriisin puhjetessa ennaltaehkäisystä ei oikeastaan voi enää puhuakaan. Niin kauan kuin akuutteja tilanteita ilmaantuu, on hyvä että pakolaiset eivät jää kitumaan telttakyliin. Mutta kyllä, lähtökohtaisesti olen samaa mieltä siitä, että on tehtävä työtä ennen kaikkea sen eteen, että humanitaaristen maahanmuuttajien virta ylipäänsä pienenisi. Ei ole epäilystäkään siitä etteivätkö nämä mamut mieluummin jäisi kotiin mikäli siellä olisi asiat kunnossa.
PoistaMikäli puhumme ylipäänsä köyhistä ja kurjista oloista tulevista mamuista, en ole varma kuuluvatko he humanitaarisen maahanmuuton piiriin. Köyhistä ja kurjista oloista tuleva kehitysmaaveijari ei välttämättä saa paikkaa Suomessa, ellei häneen kohdistu väkivallan ,sorron tai muun vastaavan uhkaa. Näin ainakin itse olen ymmärtänyt. Näissäkin tapauksissa luonnollisesti olisi parempi auttaa ja kehittää elinoloja paikan päällä mainitsemillasi keinoilla.
"os kuitenkin puhutaan humanitäärisestä maahanmuutosta, mistä puhe yleensä juuri onkin, niin ei mielestäni ole järkevää ensinnäkään verrata sitä työ- tai koulutusperäiseen maahanmuuttoon"
PoistaNämä kaksi maahanmuuttoa sotketaan sekä hyysäri- että rasistipuolella usein tarkoituksellisesti keskenään. Hyysärit puhuvat työntekijöistä kun olisivat ottamassa lisää traumatisoituneita pakolaisia ja rasistit puhuvat kameikuskeista, kun oikeasti tarkoittavatkin virolaisia duunareita (vaikka virolaisten tuloa ei voi EU-aikana edes estää!).
"tai toiseksi perustella sitä humanitääristen maahanmuuttajien omalla edulla. "
En nyt oikein seuraa tätä ajatteluketjua. Ymmmärtääkseni humanitaarista maahanmuuttoa otetaan juurikin siksi, että kyseiset henkilöt tarvitsevat apua eli hommaa tehdään humanitaarisessa mielessä. Ei kai ole mitään järkeä ottaa tänne ihmisiä humanitaarisin perustein, joita ei mikään uhkaa? Jos jotain ihmistä uhkaa jokin ja hänet otetaan turvaann, niin eikö se perustelu ole kyseisen ihmisen oma etu, joka ei varmastikaan ole jäädä kriisialueelle?
- Syltty
Asiattomat ovat tietenkin oikeassa.
VastaaPoistaSuomi eikä maailma ole valmis, joten kyllä tänne kannattaa ottaa työtä tekeviä ja yritteliäitä henkilöitä, jotka ovat sattuneet syntymässään jossain muussa lottovoittokohteessa.
Työn määräkään ei vakio. Ruotsissa on paljon enemmän väkeä kuin Suomessa ja niinpä siellä on myös enemmän työpaikkoja. Ja Kanadassa molempia on vielä enemmän. Taitaapa suuri osa Kanadasta olla maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä tekemää. Ja näissä keskimääräinen elintasokin on samaa luokkaa kuin meillä.
Sosiaali- yms. turvassa on varmaan paljon kannustinloukkuja yms. kehittämistä, mutta arvaan, että valtaosa maahanmuuttajista nauttii parempaa elintasoa yrittäjänä tai työntekijänä kuin uuninpankoilla makoilemassa.
Suomen kannattaa tehdä politiikkaa, joka edistää nykyisten suomalaisten ja heidän jälkeläsitensä etuja. Jos samalla edistetään myös tulevien suomalaisten etuja, eihän siitäkään ole haittaa.
Hm! Onko maahanmuuttajan tuottavuus täällä monin verroin korkeampi kuin lähtömaassa, jos hän ei pääse tai mene töihin?
VastaaPoistaPalkkatyötä tekevä maahanmuuttaja kasvattaa Suomen BKT:ä siinä missä suomalainenkin.
Oma kokemukseni on, että ylivoimaisesti suurin osa maahanmuuttajista on työhaluisia, mutta heitä ei työehtosopimus- ja byrokratiakiemuroiden takia töihin päästetä
Työmarkkinat ovat Suomessa aivan liian jäykät ja palkkaaminen siksi kallista sivukuluineen, jotta lisääntynyt maahanmuuttajatyön tarjonta toimisi taloutta piristävästi. Riski on tosiaan, että julkiset menot siinä vain kasvaisivat.
VastaaPoistaTässä blogissaan katsastajat ovat lähteneet käsittelemään aihetta, josta heillä ei ole minkäänlaista asiantuntemusta. Maahanmuuton kiistattomat asiantuntijat ja auktoriteetit ovat Jussi Halla-aho ja Pauli Vahtera. Lukekaa heidän blogejaan, niin tiedätte mitkä ovat maahanmuuton hyödyt, kustannukset ja uhat Euroopalle ja Suomelle.
VastaaPoistaYlivoimaisesti huonoin kirjoitus katsastajilta... Aivan käsittämättömän huono.
VastaaPoistaVarsinkin tämä nauratti: "Maahanmuuton taloudellinen arviointi pitää tehdä niin, että se ottaa huomioon maahanmuuttajat samanlaisina ihmisinä kuin nykyiset suomalaiset."
Näin siis vaikka...
- Mamu ei osaa suomea
- Koulutus on jäänyt väliin
- Kulttuuritausta on vähintäänkin epäyhteensopiva olemassaolevan kulttuurin kanssa (esim. tasa-arvoasiat ja seksuaalisten vähemmistöjen hyväksyntä)
- Lapsia hankitaan enemmän kuin pystytään itse elättämään... koska kulttuuri...
- Tulijoille joudutaan järjestämään aivan hervoton määrä sopeuttamispalveluita
Ja silti ilmeissti katsastajien mielestä, laskelmissa nämä partasuiset lapsoset pitäisi laskea työmarkkinoille saman arvoisiksi, kuin impivaaralaiset lapset Espoolaisesta insinööriperheestä.
Onko Katsastajat vain ns. talous ja yhteiskuntakirjoittajia? Olisko mahdollista tilata joku ruoka/elintarvike/GMO tai sokeri/ maissisiirappi/prosessiruokaaiheinen kirjoitus ?
VastaaPoistahttp://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/01/13/asunnon-ostajat-ja-asunnon-ottajat-osa-33-ottajat/
VastaaPoistaSuosittelen asiattomalle tämän linkin lukemista. Tämä on vain yksi esimerkki maahanmuuton kuluista. Ei pahalla.
Parahin Anonyymi,
PoistaPidättäydy jatkossa tämäntasoisten linkkien postaamisesta.
Arvoisa Katsastaja H, suositat " Pidättäydy jatkossa tämäntasoisten linkkien postaamisesta". En ole kanssasi samaa mieltä.
PoistaMeidän on syytä tietää myös toisinajattelijoiden näkemykset, riippumatta siitä, ovatko he mielestämme oikeassa vai väärässä.
Sen sijaan että tuomitset kirjoituksen heikkolaatuiseksi, voisit lyhyesti kertoa mitkä ovat toisinajattelijan erheet tai suoranaiset valheet.
Asiaton maahanmuuttokeskustelu?
VastaaPoistaEksyin eka kerran tällä sivustolle - sivuston idea on minulle epäselvä.
Jos kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa minkalaista keskustelua teemasta ei pidä käydä kirjoitus on varsin onnistunut. Vain kirjoittajan näkökulma, premissit, arvot ja olettamukset ovat itsestäänselviä, muunlaiset epähyväksyttäviä lähtäkohtia.
Tuo viimeinen moderointi kommentti on kuin ihan karmiva: "Parahin Anonyymi,
Pidättäydy jatkossa tämäntasoisten linkkien postaamisesta. "
Vasta-argumenttia ja vaihtoehtoisia näkökulmia ei sallita.
Onko tässä kyse josta parodiasta?
Katsastajat pitävät Pauli Vahteran kirjoituksia "tämän tasoisina", Pauli kirjoittaa sentään omalla nimellään ja suurella kokemuksellaan mm. afrikkalaisesta kulttuurista. Kuinka on mahdollista, että nimimerkeillä kirjoittavat blogistit voivat kirjoittaa ilman minkäänlaista vasta-argumentointia näin halveksuvasti vuosikausia erinomisessa blogissaan yrittäjien ja rehellisten suomalaisten puolesta kirjoittavasta KHT-tilintarkastajasta. Tästä blogista ei olisi kukaan tiennyt mitään, ellei tätä olisi joku elinkeinoelämän vaikuttaja Hesarin kirjoituksessaan mainostanut. Onneksi tällä on lukijoita hyvin vähän.
PoistaHyvät herrat katsastajat!
VastaaPoistaOlen satunnaisesti tutustunut blogiinne ja siinä esitettyihin probleemoihin. Minua on monien hyvien asioiden ohella hiukan kiusannut näistä jutuistanne ja neuvoistanne usein ilmenevä suoraviivainen rationaalisuus.
Niinpä edellisistä lausumistanne huolimatta ehdottaisin tutustumista seuraavaan mm Die Welt-ledessä julkaistuun arvioon ja miettimään siihen kätkeytyvään psykologiaan. Arvio löytyy helposti googlettamalla:
jeder migrant kostet 1800 euro mehr
Muutenkin ehdottaisin että hankkisitte laajempaa kokemusta ihmisille ominaisista käyttäytymispiirteistä ennen kuin jatkatte tällä ylenmäärin ihmisystävällisellä linjallanne. Voisitte ehkä ajan kuluessa oivaltaa jotakin. Historiaakin kannattaisi harrastaa, kyllä sieltä aina jotakin saa. Theodore Dalrymple ja Dambisa Moyo varmaan ovat teille jo tuttuja kirjoittajia?
Hyvää jatkoa!
hh
En ole huomannut, että missään mediassa olisi kirjoitettu siitä, että maahanmuuttajat lähettävät isojakin osuuksia saamistaan rahoista lähtömaihinsa. Rahat eivät näin ollen päädy Suomen kansantalouden kiertoon, joten niistä ei ole meille yhtään mitään hyötyä. Maahanmuuttajat käyttävät palveluja, jotka työllistävät myös muita kuin suomalaisia, mutta ei tästäkään välttämättä ole mitään hyötyä. Mikäli nämä palvelut kuitenkin rahoitetaan veronmaksajilta kerätyllä rahalla, ei luoda mitään aidosti uutta lisäarvoa. Jakopolitiikkaa ei voi kasvattaa loputtomiin. Sen pitäisi olla kaikille selvää. Jossakin vaiheessa kaikesta täytyy tinkiä. Tällöin syntyy konflikti eri väestöryhmien välille. Työperäinen maahanmuutto on hyvä asia, mutta humanitääriset velvoitteet kannattaa pitää juuri sillä tasolla, mihin Suomi on sopimuksilla sitoutunut. Ruotsi leikkiköön humanitäärisyyden suurvaltaa ihan vapaasti. Niillä on siihen varaa, koska moni yläluokan suvuista rikastui käymällä kauppaa natsien kanssa. Hoitakoot tästä aiheutuneen huonon omatuntonsa omalla tavallaan. Meillähän on vain se orjalaivojen terva, joka sekin on kaukaa haettu ja argumenttina naurettava.
VastaaPoista