tiistai 30. syyskuuta 2014

Ulkomaiset sijoitukset ja perheen autokaupat


Helsingin Sanomien taloussivut ovat yleensä luotettava disinformaation lähde. Olikin iloinen yllätys nähdä, kuinka yritysten myymistä ulkomaille käsittelevässä artikkelissa 16.9.2014 oli haastateltu asiaan todella perehtynyttä ekonomistia. Tämä totesi, että ulkomaille ostetut yritykset eivät esimerkiksi vähennä työpaikkoja yhtään enempää kuin kotimaisessa omistuksessa olevat. Myös muut kaksi haastateltua ekonomistia olivat yhtä mieltä: yritysten myyminen ulkomaille ei ole haitallista.

Haastateltu ministeri Antti Rinne oli tietenkin toista mieltä kuten ilmeisesti toimittajakin, joka otsikoi jutun jotenkin niin, että ihan sama mitä kaikki asiantuntijat sanovat, pahaa kaikki on silti.

Tästä huolimatta ekonomistien sanomiset olivat viisaita ja on helppoa olla samaa mieltä heidän kamssaan. En kuitenkaan malta olla lisäämättä ekonomistien sanomisiin ja tässä blogissa olevaan toiseen kirjoitukseen paria vaatimatonta ajatusta koskien ulkomaankauppaa ja ulkomaisia investointeja.

Ulkomaiset investoinnit aiheuttavat selvästi päänvaivaa ainakin HS:n toimittajille ja politiikoille. Toisaalta niistä ollaan huolissaan, kuten ministeri aiemmin siteeratussa artikkelissa. Toisaalta taas niitä toivotaan, kuten esim. täällätäällä ja täällä. Kumpi nyt sitten on totta? Ovatko ne investoinnit hyviä vai ei?

Pelkoa ja inhoa vapaakauppaneuvotteluissa

YLE:n ulkomaan uutisten nettisivuilla käsitellään EU:n ja USA:n vapaakauppasopimusta, johon ilmeisesti liittyy suuria pelkoja. Jutun sävy on valitettavan tuttu suomalaisessa vapaakauppaa koskevassa keskustelussa. Vapaakauppa on lähtökohtaisesti pahaa ja erityisen pahaa se näyttää olevan, jos vapaaehtoisen kaupan toinen osapuoli on ulkomaalainen suuryritys. Juttu käsittelee lähes ainoastaan vapaakauppasopimuksen uhkia ja haittoja. Sopimus sisältää varmasti ongelmia, joista on hyvä keskustella, mutta on silti käsittämätöntä, kuinka vähän jutussa ja Suomessa yleensäkin puhutaan vapaaehtoisen kaupan hyödyistä.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Helsingin Sanomat vs. tiede


Ihminen on evoluution tulos, kuten kaikki muutkin elolliset olennot. Siksi ihmisten ja kaiken muunkin elollisen ymmärtämisessä evoluutionäkökulma on aivan keskeinen ja välttämätön. Tällainen on karkeasti nykyinen tieteellinen näkemys, joka on hyväksytty myös laajemmin: vain uskonnolliset kiihkoilijat tai muuten rajoitetusti rationaaliset henkilöt ovat toista mieltä. Helsingin Sanomat kuitenkin pystyy yllättämään jopa tässä suhteessa asettumalla humpuukimaakarien puolelle tiedettä vastaan.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Pitääkö kunnan maksaa siivoojille enemmän kuin yksityisellä sektorilla?


Jos joku puhuu oikeudenmukaisuudesta, lähes aina se tarkoittaa, että mulle ja mun kavereille pitäisi saada enemmän. Siksi oikeudenmukaisuudesta puhumista pyritään periaatteessa välttämään täällä Asiattomassa. Periaatteista lipsuminen on kuitenkin yksi täysillä eletyn elämän tunnusmerkeistä.

Kysytään siis, onko oikeudenmukaista vai epäoikeudenmukaista, että Helsinki aikoo alentaa yhtiöittämisen avulla kaupungin palveluksessa olevien siivoojien palkkoja. Aion muuten käsitellä nimenomaan vain tätä asiaa, en sitä, onko yhtiöittämisessä ylipäänsä järkeä. Se on kysymys, jonka vastaus on kaikkea muuta kuin ilmeinen ja ansaitsee kenties oman kirjoituksensa.

Tutkimus kansakuntien varallisuuden luonteesta ja syistä

Politiikan tutkimuksen jatko-opiskelijan asiantuntimuksella taloustieteestä kirjoittava Lauri Holappa on kehittänyt uuden kasvuteorian. Sysäyksen teorialleen Holappa on saanut suomalaisesta poliittisesta keskustelusta. Siihen on nimittäin pesiytynyt ”tolkuttomuudessaan hämmentävä fraasi”, jonka mukaan valtio ei voi luoda kasvua, vaan se lähtee yrityksistä. Holapan mukaan jopa pääministeri Stubb on hairahtunut ajattelemaan näin. Mutta ei, sanoo Holappa. Yritykset eivät luo kasvua vaan valtio!

No miten valtio sitten luo kasvua? Holapan mukaan se on helppoa: