Pitääkö kunnan maksaa siivoojille enemmän kuin yksityisellä sektorilla?

Jos joku puhuu oikeudenmukaisuudesta, lähes aina se tarkoittaa, että mulle ja mun kavereille pitäisi saada enemmän. Siksi oikeudenmukaisuudesta puhumista pyritään periaatteessa välttämään täällä Asiattomassa. Periaatteista lipsuminen on kuitenkin yksi täysillä eletyn elämän tunnusmerkeistä.

Kysytään siis, onko oikeudenmukaista vai epäoikeudenmukaista, että Helsinki aikoo alentaa yhtiöittämisen avulla kaupungin palveluksessa olevien siivoojien palkkoja. Aion muuten käsitellä nimenomaan vain tätä asiaa, en sitä, onko yhtiöittämisessä ylipäänsä järkeä. Se on kysymys, jonka vastaus on kaikkea muuta kuin ilmeinen ja ansaitsee kenties oman kirjoituksensa.


Taustana on siis tiistainen (23.9.2014) julkisen alan ammattiliiton JHL:n lakko, jolla vastustetaan Helsingin kaupungin päätöstä yksityistää nyt kunnallisena liikelaitoksena toimiva Palmia. Yhtenä monista seurauksista yhtiöittämisestä olisi se, että siivoojat putoaisivat yksityisellä sektorilla työskentelevien kollegojensa seuraksi alemmalle palkkatasolle. Aika monet ovat pöyristelleet tätä lopputulosta julkisuudessa, psykologisesti kiinnostavimpana ryhmänä kenties anarkistit. Pitäisikö siis Helsingin kaupungin maksaa siivoojille enemmän palkkaa kuin samasta työstä maksetaan yksityisellä sektorilla?

On tärkeää huomata, että tästä voidaan sanoa jotakin riippumatta siitä mitä pidetään siivoojien oikeudenmukaisena palkkatasona (tai ylipäänsä pitääkö oikeudemukaista palkkatasoa hyödyllisenä käsitteenä).

Ajatellaan yksinkertaisuuden vuoksi että Helsingissä asuu kaksi siivoojaa, Matti ja Erkki. Erkki on onnistunut pääsemään kaupungille töihin ja ansaitsee 2000 euroa kuukaudessa. Matti ei ole yhtä onnekas, hän on samoissa töissä yksityisessä yrityksessä ja ansaitsee ainoastaan 1500 euroa kuukaudessa. Kumpikin käyttää kaupungin tarjoamia julkisia palveluita saman verran ja herrat ovat muutenkin täysin identtisiä. Kuten sanottua, monet tuntuvat pitävän tätä tilannetta hyvänä: kaupunki on esimerkillinen työnantaja, joka maksaa työntekijöilleen kunnollista palkkaa.

Sen sijaan jos on sitä mieltä, että Helsingin kaupungin pitäisi välittää kaikista alueellaan asuvista köyhistä siivoojista yhtä paljon, riippumatta millä sektorilla nämä työskentelevät, tilanne ei näytä yhtä hyvältä. Nimittäin alentamalla Erkin palkan markkinapalkan tasolle 1500 euroon, kaupunki säästää 500 euroa verorahoja. Säästyneet 500 euroa kaupunki voi jakaa puoliksi Matille ja Erkille veronalennuksina tai tulonsiirtoina. Nyt kumpikin siivooja saa 1750 euroa kuukaudessa, ja kaupungissa asuvia siivoojia kohdellaan yhtä arvokkaina riippumatta siitä ovatko he kaupungin palveluksessa vai eivät.

Todellisessa kaupungissa siivoojia on tietysti enemmän kuin kaksi, mutta logiikka on täsmälleen sama.

On kenties mahdollista, että joku lukijoista pitää oikeudenmukaisena periaatteena sitä, että kunta suosii omia työntekijöitään muiden kuntalaisten kustannukselle. Kunnan palveluksessa olevan köyhän  siivoojan hyvinvointia painotetaan tällöin enemmän kuin yhtä köyhän, yksityisen yrityksen palveluksessa olevan siivoojan. En kuitenkaan usko että tämä on ainakaan suurimman osan (siis valtavasta lukijakunnastamme) mielestä erityisen puoleensavetävä ajatus.

Joku kenties sanoo, että siivoojien palkat ovat niin huonoja, ettei niillä voi elää ihmisarvoista elämää. Kun Erkin palkka alennetaan yksityisen sektorin tasolle ja säästö jaetaan puoliksi, kumpikin siivojista putoaa kurjalistoon. Mutta jos tämä on totta, ei se tarkoita että epätasapuolista kohtelua pitää jatkaa. Jos todella on näin täytyy kaupungin lisätä köyhille kaupunkilaisille annettavia tulonsiirtoja, eikä suosia omia työntekijöitään muiden yhtä köyhien kustannuksella.  

Aina kun toimitaan niin, että kunnan työntekijät saavat korkeampaa palkkaa kuin yksityisen sektorin työntekijät, kohdellaan aivan samanlaisia kuntalaisia eri tavalla. Vain alentaessaan kuntatyötekijöiden palkat yksityissektorin tasolle ja käyttämällä säästyneet rahat kaikkien muiden samanlaisten ihmisten tulonsiirtoihin, veronalennuksiin tai palveluihin kunta pitää kaikkien samanlaisten kuntalaisten hyvinvointia yhtä arvokkaana.