Huippu-urheilijan yhteiskunnallinen hyöty

Teemu Selänne ottaa Hesarissa kantaa huippu-urheilijoiden asevelvollisuuden suorittamiseen liittyviin erityisoikeuksiin. Selännettä närkästyttää se, että tulevaisuudessa huippu-urheilijoita ehkä kohdellaan kuten muitakin ihmisiä. Asia on vakava, koska Selänteen mukaan

"Nyt puhutaan kuitenkin joukosta, jonka oikea elämäntyö ja unelma on tulla ammattiurheilijaksi."

Jutussa on useita mielenkiintoisia piirteitä liittyen mm. asevelvollisuuden pituuteen, joita varmaankin käsitellään vielä joskus Asiattomassa. Pureudutaan maanpuolustuksen järjestämisen sijaan kuitenkin toiseen Selänteeseen liittyvään asiaan eli siihen, onko Selänteen kaltaisista huippu-urheiljoista hyötyä?

Haaskataanko ruokaa alkuunkaan tarpeeksi?

Törmäsimme Asiattoman toimituksessa sattumalta erikoiseen ilmiöön. Kysymyksessä on ruuan haaskuun vastustaminen. Tässä ovat kunnostautuneet ainakin Vihreät nuoret ja Yle. Asiaa on tutkittu myös MTT:ssä. Ruuan haaskuu siis tarkoittaa sitä, että kaupat, ravintolat tai kotitaloudet heittävät tarpeetonta tai vanhentunutta ruokaa pois. Kaikissa mainituissa kirjoituksissa tätä pidetään erittäin pahana asiana. Mutta sitä se ei tietenkään ole. Ruokaa voidaan haaskata liikaa, sopivasti tai aivan liian vähän. Tarkastellaan asiaa esimerkin avulla.

Asuntojen hinnoista lyhyesti

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, miten asuntojen tarjonta vaikuttaa hintoihin (mm. täällä, täällä ja täällä). Jopa keskustelun aiheuttaneen työryhmän johtajan mielestä keskustelu on ollut luokatonta. Olemme samaa mieltä, mutta aivan eri syystä. Missä keskustelu menee vikaan?

Minä kaavoitin kiitotien päähän

Uusien asuntojen ja asuinalueiden rakentaminen Helsinkiin näyttää vaikealta. Milloin rakentamista vastustavat lentoharrastajat, milloin mökkeilijät, golfaajat tai merinäköalaan tottuneet. Kuten Asiattoman aiemmassa kirjoituksessa esitettiin, vastakkain ovat nykyisestä maankäytöstä hyötyvien ja tulevien asukkaiden edut.

Rakentamispäätös on periaatteessa helppo. Asunnot kannattaa rakentaa, jos rakentamisen yhteiskunnallinen hyöty ylittää kustannuksen. Käytännössä tilanne on kuitenkin hankala, koska on vaikea selvittää, miten paljon eri ihmisryhmät maa-aluetta arvostavat. Nykyisillä asukkailla tai maankäyttäjillä ei ole kannustimia paljastaa todellista arvostustaan. Tällä kirjoituksella Asiaton kantaa vaatimattoman kortensa kekoon Helsingin asuntopolitiikan pullonkaulojen avaamisessa.