Uusien asuntojen ja asuinalueiden rakentaminen Helsinkiin näyttää vaikealta. Milloin rakentamista vastustavat lentoharrastajat, milloin mökkeilijät, golfaajat tai merinäköalaan tottuneet. Kuten Asiattoman aiemmassa kirjoituksessa esitettiin, vastakkain ovat nykyisestä maankäytöstä hyötyvien ja tulevien asukkaiden edut.
Rakentamispäätös on periaatteessa helppo. Asunnot kannattaa rakentaa, jos rakentamisen yhteiskunnallinen hyöty ylittää kustannuksen. Käytännössä tilanne on kuitenkin hankala, koska on vaikea selvittää, miten paljon eri ihmisryhmät maa-aluetta arvostavat. Nykyisillä asukkailla tai maankäyttäjillä ei ole kannustimia paljastaa todellista arvostustaan. Tällä kirjoituksella Asiaton kantaa vaatimattoman kortensa kekoon Helsingin asuntopolitiikan pullonkaulojen avaamisessa.
Aloitetaan Katajanokalta. Uusi talorivistö peittäisi nykyisten asukkaiden merinäköalan. Uudet asukkaat puolestaan hyötyvät asunnoista. Onko rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista?
Uusissa asunnoissa on suurin piirtein yhtä paljon merinäköalaa kuin vanhoissa taloissa. Merinäköalalla varustettujen asuntojen määrä ei siis muutu rakentamisen takia. Lisäksi tiedämme, että tulevien asukkaiden maksuhalukkuus ylittää asuntojen rakennuskustannuksen. Miksi? Siksi, että voittoa maksimoiva rakennusliike ei rakentaisi asuntoja tappiolla. Jotta asuntoja ylipäänsä rakennetaan, rakennusliikkeen täytyy saada asunnoista hinta, joka kattaa rakentamisen kustannuksen. Katajanokan uuden talorivistön rakentaminen on siis yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Rakentamisen mahdolliseksi esteeksi muodostuu se, että nykyiset asukkaat ovat poliittisesti äänekäs ryhmä, mutta tulevien asukkaiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Onneksi tähänkin pulmaan löytyy helppo ratkaisu: Annetaan jokaiselle merinäköalan menettävälle asukkaalle asunto uusista taloista samanlaisella merinäköalalla. Samalla he luovuttavat vanhat asuntonsa rakennusliikkeelle, joka voi myydä asunnot eteenpäin. Järjestelyssä osa rakennusliikkeen voitosta siis siirretään vanhoille asukkaille.
Rakentamisen mahdolliseksi esteeksi muodostuu se, että nykyiset asukkaat ovat poliittisesti äänekäs ryhmä, mutta tulevien asukkaiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Onneksi tähänkin pulmaan löytyy helppo ratkaisu: Annetaan jokaiselle merinäköalan menettävälle asukkaalle asunto uusista taloista samanlaisella merinäköalalla. Samalla he luovuttavat vanhat asuntonsa rakennusliikkeelle, joka voi myydä asunnot eteenpäin. Järjestelyssä osa rakennusliikkeen voitosta siis siirretään vanhoille asukkaille.
Katajanokka oli helppo nakki. Entäs Kivinokan mökkialue? Kannattaako alueelle rakentaa asunnot 6000 ihmiselle vai kannattaako alue säilyttää mökkeilykäytössä? Ratkaisu on jälleen yksinkertainen. Lahjoitetaan Kivinokan maat mökkeilijöille ja annetaan heille vapaat kädet maankäytön suhteen. Mökkeilijät voivat joko jatkaa mökkeilyä tai myydä maat rakennusliikkeelle.
Jos mökkeilijät todella arvostavat mökkeilyä niin paljon, että eivät suostu myymään maata rakennusliikkeen tarjoamaan hintaan, on mökkeily Kivinokassa yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Jos mökkeilijät myyvät maan, on asuntojen rakentaminen järkevää.
Jos mökkeilijät todella arvostavat mökkeilyä niin paljon, että eivät suostu myymään maata rakennusliikkeen tarjoamaan hintaan, on mökkeily Kivinokassa yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Jos mökkeilijät myyvät maan, on asuntojen rakentaminen järkevää.
Täsmälleen samalla tavalla voitaisiin toimia Talin golfkentän ja Malmin lentokentän tapauksissa. Lahjoitetaan maa golfaajille ja lentoharrastajille ja katsotaan, syntyykö maakaupat rakennusliikkeen kanssa vai ei. Ainakin Osmo Soininvaara uskoo, että golfin peluu Talissa loppuisi tähän.
Jos veronmaksajien omaisuuden lahjoittaminen esimerkiksi Malmin lentoharrastajille kuulostaa epäreilulta, kannattaa muistaa, että nykyinen tilanne on paljon pahempi. Myös nyt lentoharrastajat saavat käyttöönsä veronmaksajien omaisuuden, mutta omaisuudesta saatava hyöty on vain lentoharrastuksen arvoinen. Loput yhteiskunnan hyvinvoinnista haaskataan.
Idea varmaankin tulee vihervasemmiston puoluetoimistoista? Logiikka on siis sama kuin Helsingin rautatieaseman luovuttaminen veturinkuljettajille! Helsingin kaupungin ei pitäisi vastata kriittisestä liikenneinfrastruktuurista - eihän se omista Helsinkiin tulevien rautateiden maa-alaakaan.
VastaaPoistaEi, ihan raakaa taloustiedettä tämä järkeily on
PoistaPaljonko rautatieasema maksaa vuokraa, pitäisikö se rakentaa asunnoiksi tai toimistoiksi? Rautatieasema on paljon paremmalla paikalla kuin Malmin kenttä on. Malmin kenttä sitäpaitsi sijoitetttiin Tattarisuollle, koska suota ei katsottu kelpaavan rakennusmaaksi.
PoistaEikö taloustieteen kannalta kannattaisi kentän rakennusoikeus kannattaisi myydä vasta joidenkin vuosien kuluttua, kun nykyiseen tapaan matalasti rakentamalla kaikki muu vapaa rakennusala on saatu tehottomasti käytettyä? Maata ei juurikaan tule lisää, ja kaupunki on jo vuosia kaavoittanut vastaaville alueille 2-4 kerroksisia taloja. Asuntopula voidaan helposti ratkaista rakentamalla muita alueita korkeammin - esimerkiki Jätkäsaari on naurettavan matalaa uudeksi alueeksi. Tukholmassa tällaiset alueet ovat vähintään 10 kerroksisia. Tiesittekö, että lentokentällä on 300 työpaikkaa ja suurin osa Suomalaisista lentäjistä on koulutettu tuolla. Onko nyt varaa lakkauttaa nämä työpaikat ja tuhota suomalainen ilmailu. Jatkossa turvalliset ja luotettavat lentäjät Aasiasta?
PoistaNo suolle on Suomessa rakennettu taloudellisesti kannattavasti kokonaisia kaupunkeja. Jos kentälle on tarvetta, niin sittenhän lentäjät rakentavat omilla rahoillaan vastaavan vaikka Sipooseen tai Porvooseen, vai mitä?
PoistaKiitos jäsen M kommenteista. Jos luet blogauksen uudelleen rauhallisesti, huomaat, että siinä ei ehdotettu Malmin lentoaseman purkamista vaan esitettiin mekanismi, jolla saataisiin selville, kannattaako lentokentän tilalla olla asuntoja tai muuta toimintaa.
PoistaKommentoin tässä kuitenkin joitakin väitteitäsi:
Rautatieasema: Mielestäsi suomen villkkaimman lähi- ja kaukojunaliikenteen aseman ja pienen lentokentän sijoittuminen on sama asia?
Jätkäsaari korkeaksi: Tästä olen täysin samaa mieltä. Aina kun kaavoitetaan uusi alue (etenkin sellainen jossa ei ole NIMBYjä) hyvällä sijainnilla, kannattaa se tehdä mahdollisimman tehokkaasti. Tästä olemme kirjoittaneet jo useasti: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2014/10/matalat-talot-korkeat-hinnat.html ja http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2015/02/korkeaa-kaupunkikulttuuria.html
300 työpaikkaa: Ja nämäkö todella häviävät? Onko todella niin, että Malmin lentokentän toiminta on järkevää vain Malmilla. Jos kenttä puretaan, toiminta ei siirry muualle vaan loppuu totaalisesti? Suomalaisten lentäjien koulutus loppuu kokonaan? Ei kuulosta kovin mielekkäältä toiminnalta, jos toiminta onnistuu vain tässä yhdessä pisteessä. Ja mikäs vika niissä aasialaisissa lentäjissä olikaan?
P.S. Linkkisi listasta. Teekkarit eivät ole köyhiä: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2015/03/chez-liisa-ja-lakimies-leena.html
Google on houkuteltu Suomeen aika isoilla rahoilla. On selvää, ettei Suomella ole menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa ilman kilpailukykyisiä liikenneyhteyksiä. Miksi korkeiden talojen rakentamista ei aloiteta jo rakenteilla olevista alueista kuten Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta? Bromman ja Lontoon cityn kentät sijaitsevat vähintään yhtä hyvillä paikoilla - pitääkö kaikkien firmojen muuttaa tuonne. Vihervasemmistolaisille tiedoksi, ulkomaankauppa maksaa teidänkin tukenne. Jos nyt velkarahalla tuotetut byrokratiapalvelut ja erilaiset etuudet ja tuet jäävät kaupan hyytyessä maksamatta, nämä palvelut loppuvat ennen pitkää. Mistä syystä Lontoon ja Tukholman taloudet kukoistavat ja Suomen ei? Olisiko jotain yhteyttä sillä, että näissä panostetaan vahvasti lentoliikenteen edellytyksiin kun Suomessa näivetetään niitä?
PoistaMalmin lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Monta muuta kannattaa lakkauttaa ensin.
PoistaLentokoulutus toimii Suomessa heikon ilmaston vuoksi siten, että oppilaat ja lennonopettajat lentävät hyvän sään sattuessa muiden töiden ohella. Missä muualla Suomessa on riittävä populaatio kannattavan toiminnan ylläpitämiseksi?
Oppilaat tai lennonopettajat eivät ole valmiita matkustamaan kovin pitkää matkaa lentotunnille - kansainvälisistä määräyksistä johtuen vain kaksi tuntia voi antaa koulutusta päivässä. Koulutus on niin pitkä, että edestakaisista matkoista muodostuisi suhteeton rasitus. Kannattavampaa on mennä muutamaksi kuukaudeksi vaikka Floridaan kurssille. Malmin ulkopuolella (Porissa) ammattilentäjäkoulutusta antaa lähinnä valtio kolminkertaisella hinnalla veronmaksajille. Aasialaisten lentäjien turvallisuuskulttuurista löytyy lisää googlella tai vaikkapa täältä ( tapauksia on viime ajoilta useita muitakin )
http://en.wikipedia.org/wiki/Asiana_Airlines_Flight_214
Minne muualle toiminta voisi siirtyä? Ympäristöministeriö on asiaa selvittänyt ja todennut, ettei korvaavaa paikkaa ole: http://www.kaupunkitutkimusta.fi/wp-content/uploads/2013/12/HS-lentokentta%CC%88selvitys-RAPORTTI.pdf
PoistaVihervasemmiston puoluetoimistoista tulee myös väittämä kentän pääasiallisesta harrastuskäytöstä. Faktat täällä, johon myös blogin pitäjät voisivat tutustua ennen höpöhöpön levittämistä. Muistanette, että Brommakin oltiin jyräämässä asunnoiksi, mutta kenttä on nyt tarpeellinen Tukholman yrityksille. http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/
VastaaPoistaEn nyt oikein hiffaa.
PoistaJos kenttä on kerran niin älyttömän tarpeellinen, niin eiväthän nykyiset käyttäjät noin älyttömän tarpeellista kenttää asunnoiksi myy, pikemminkin päinvastoin.
Eikä kaupungin maa-alueiden lahjoittaminen ilmaiseksi yksityisille henkilöille kuulosta ihan hirveän vasemmistolaiselta politiikalta. Pikemminkin päinvastoin sillä tuohan kuulostaa kuulostaa aivan äärimmäisyyksiin viedyltä yksityistämiseltä: myydään yhteiskunnan hallussa olevia hyödykkeitä nollahintaan ykistyisille.
- Syltty
Ilmaiseksi taitaa rautatieasema ja satamatkin olla paikallaan, paitsi että Malmin kentän toiminnasta maksavat kentällä konettaan pitävät asiakasmaksuja. Täältä kannattaa katsoa faktoja väitteiden perusteluiksi, ettei tarvitse väärien mielikuvien varassa toimia: http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/
Poista"Malmin lentoharrastajille kuulostaa epäreilulta, kannattaa muistaa, että nykyinen tilanne on paljon pahempi."
VastaaPoistaTotta. Omasta mielestäni olisi tätäkin parempi, että kaupunki käyttää lunastusoikeuttaan eikä kuuntele valittajia. Jos tämä ei syystä taikka toisesta onnistu, niin sitten joutuu miettimään noita muita vaihtoehtoja. Näkisin myös reilumpana, että jos halutaan arpoa kymmenien tuhansien pikavoittoja, ne arvottaisiin kaikkien kaupungin asukkaiden kesken, ei vain niiden jotka ovat tuurilla saaneet asunnon hyvästä paikkaa.
- Syltty
Luetun ymmärtämisessä vikaa? Bromman kenttää luultiin aikoinaan tarpeettomaksi, mutta lentoliikenne kasvoi niin, että kapasiteetti loppui Tukholman päälentokentältä Arlandasta. Bisnesjetit ja jopa osa kotimaan liikenteestä siirrettiin Brommaan. Kuinka typerää olisi sulkea Malmi nyt kun lentoliikenne on täälläkin kasvussa ja Vantaan kentällä ei ole kovin moneksi vuodeksi kasvuvaraa. Finavia on jo yrittänyt aiemmin saada bisnesjettejä pois Vantaalta kapasiteetin takia. Suomi on niin köyhä ja entisestään velkaantuva maa, ettei uusien kenttien tai korvaavien kenttien rakentamiseen ole varaa. Miksi taas tarvitaan bisnesliikenteelle kenttää. Siitä syystä, että Suomalaiset yritykset saavat tehtyä ulkomaankauppaa ja siksi, että ulkomaiset yritykset, jotka ovat investoineet Suomeen tarvitsevat sitä. Esimerkiksi Google lennättää korjaajia datacenteriinsä liikesuihkukoneilla. Muita esimerkkejä on runsaasti. Se ettei monilla ole ymmärrystä ilmailun merkityksestä ei tarkoita, etteikö lentoyhteyksillä olisi merkitystä tällaiselle reunamaalle kuin Suomi on.
VastaaPoistaNyt olisi paras muistaa se, että Malmin kentän vuokrasopimus lentokenttänä oli voimassa vuoteen 2034 asti. Vuokrasopimus raukesi koska Finavia vapaaehtoisesti myi omistamansa pienet maa-alueet Malmin kentällä Helsingin kaupungille ja samalla ilmoitti lopettavansa Malmin kentän kalliit lennonvalvontatoiminnot viimeistään vuonna 2016. Kun lennonvalvonta lakkaa niin Malmista tulee päivänvalokenttä. Sellaisella kentällä ei voi toimia Rajavartiolaitos eikä myöskään bisnesjetit. Harrastekoneet siellä voivat toimia niin kauan kunnes rakennusfirmojen katerpillarit ilmestyvät kentälle.
VastaaPoistaJos Malmin kentän lopettamisesta ketään voidaan syyttää niin oikea osoite on Finavia ja sen takana Suomen valtio. Suomen valtio ei ylläpidä lentokenttiä vaan on delegoinut maan kaikki kenttätoiminnot Finavian hoidettavaksi. Jokainen Finavian toimintaa vähänkään seurannut tietää, että laitos on kroonisessa rahapulassa ja tulee lähivuosina lakkauttamaan useita kenttiä ympäri maata. Helsingin kaupunki ei todellakaan ylläpidä harrastelentokenttiä. Sellaisesta ei kannata kenenkään edes uneksia. On erittäin vaikea, oikeastaan mahdotonta, nähdä miten Malmin jatkaminen voisi olla mahdollista tai mistä siihen voitaisiin saada varoja nyt kun Finavia on maista ja toiminnoista luopunut.
Harrastelentäjien kannattaisikin suunnata energiansa uuden kentän löytämiseen (vaihtoehtoja on kyllä) ja sen toimintojen rakentamiseen. Malmi menee asunnoiksi eikä sitä kehitystä pysäytä enää mikään.
Muutama fakta väliin:
PoistaFinavia myi maa-alueita Malmin lentoaseman ympäristöstä Helsingin kaupungille. Kauppakirjaan on kuitenkin kirjattuna etuoikeus alueen hallinnan jatkamiseen Finavialle, mikäli Helsingin kaupunki ei tarvitse maa-alueita rakentamista varten. Sama etuoikeus myös velvoittaa Finaviaa edelleen pitämään kunnossa ja tarvittaessa korjaamaan lentokenttäalueen sekä siellä sijaitsevat rakennukset.
Malmin lentoasema ympäristöineen on rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohde, eli sen kohdalla kaavassa on RKY-merkintä. Tämä tarkoittaa sitä, että alue tulee säilyttää siinä käytössä kuin se tälläkin hetkellä on. Myös tästä asiasta on maininta Malmin lentokenttäalueen kauppakirjassa.
Toiseksi: Finavia on muodostettu lain nojalla. Laki määrittelee Finavian tehtäväksi ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkostoa sekä vastata lennonvarmistuspalvelun järjestämisestä koko Suomen alueella. Lain perusteluista ilmenee, että sekä lentoasemaverkoston ylläpito että lennonvarmistus ovat alikatteellisia toimintoja, mutta Finavia yhtiönä on elinkelpoinen, koska mainitut alikatteelliset toiminnot voidaan rahoittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kaupallisilla tuotoilla. Näitä kaupallisia tuottoja ovat mm. parkkipaikkojen vuokraus, tax-free-myynti ja toimitilavuokraus. Lisäksi Finavialle on määrätty muutamia viranomaistoimintoja, jotka myös rahoitetaan kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla eli rasittamatta suomalaista veronmaksajaa.
Finaviaa tuleekin tarkastella sen hyödyn näkökulmasta, minkä se tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle eikä siitä, mitä firman tulosrivillä lukee. Finavia kyllä haluaisi esiintyä osakeyhtiönä, jonka pääasiallinen tehtävä olisi tuottaa voittoa omistajilleen, kuten Suomen osakeyhtiölaissa sanotaan. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. Finavian koko omaisuus siirrettiin yhtiön perustamishetkellä Finavialle käytännössä vastikkeetta. Se on luokiteltu myös kansallisomaisuudeksi. Sittemmin Finavia on myynyt maa-alueita lähes kaikkien omistamiensa lentokenttien ympäristöstä ja rahat ovat tainneet mennä johdannaiskauppojen tappioiden kattamiseen. Kansallisomaisuutta on siis käytännössä hukattu kasinolla.
Ja viimeiseksi: Finavia on saanut EU-lainsäädännössä pysyvän poikkeusluvan ristisubventoida lentoasemaverkostoa. Samanlainen lupa on myönnetty esim. Ruotsille ja Kreikalle. Mikäli Finavia luopuu maakuntakentistään, menetetään myös mainittu ristiinsubventointioikeus. Kysymys kuuluu, onko Suomella varaa tähän ? Mikä on vaihtoehtoiskustannus tälle ?
Ilmailuala on tiukan kansainvälisen sääntelyn piirissä. Lentoaseman ylläpitäminen ja lennonvarmistus ovat kallista lystiä. Siihen tarvitaan asiantuntemusta ja osaamista; sitoutuneita ammattilaisia. Toimintaa auditoidaan viranomaisen toimesta jatkuvasti. Ilmailualan ihmiset, niin lentäjät, lennonjohtajat, lennonneuvojat, kunnossapidon ammattilaiset, pelastajat, lennonvarmistusteknikot kuin jopa lentoasemien turvatarkastajatkin joutuvat vuosittain todentamaan osaamisensa sekä käytännön työnäyttein että teoriakokein. Tässä mielessä alasta ei voida kovin vakuuttavasti puhua puhtaana liiketoimintona, koska turvallisuuden ylläpitäminen vaatii melkolailla pääomaa. Vaihtoehtoiskustannus ilmailun turvallisuuden menettämiselle on ikävä kyllä monin tavoin mittaamaton.
"Kysymys kuuluu, onko Suomella varaa tähän ? "
PoistaKysymys kuuluu että onko Suomela varaa ristiinsubventoida? Ei noissa peräkylien turhissa lentokentissä ol emitään järkeä ja toisaalta ylitiheän kenttäverkon ylläpito tarkoittaa, ettei maakuntien kentistä oikeastaan mikään pääse kasvamaan kunnolla, kun läheltä löytyy joku kituuttava pikkukenttä. Ts. kaikki maakuntien kentät kituuttavat (paitsi ehkä Oulu), kun niitä on niin paljon suhteessa lentomääriin.
Nykyinen kenttäverkosto on aivan liian kattava, mitä ihmeen virkaa on jollain Savonlinnan, Porin tai vaikkapa Varkauden lentoasemilla?
- Syltty
Porin seudulla esimerkiksi, Rosenlew valmistaa maatalouskoneita. Ovat ilmoittaneet, että jos kenttä lakkaa, he siirtävät tuotantonsa ulkomaille. Mikä on silloin kustannus yhteiskunnalle ? Finavia ehkä säästää, kun sen ei enää tarvitse maksaa Porin kentän laskennallista tappiota. Raskaat konsernin yleiskulut jäävät kuitenkin edelleen, nyt ne jaetaan vain pienemmän lentoasemajoukon kesken. Mitä tästä seuraa? Yksittäisen lentoaseman kulut kasvavat.
PoistaVarkauden kentällä ei ole ollut reittiliikennettä ainakaan pariin vuoteen. Kentän henkilöstö on jo siirtynyt töihin muille Finavian kentille. Varkauden lentoasema saattaa kuitenkin edelleen olla olemassa maanpuolustuksellisesta syystä ?
Se pitää tässä lentoasemakeskustelussa muistaa, että Suomen sisällä lentoliikenne kilpailee matkustajista yksityisautoilun, bussien ja junien kanssa. Rautateitä vasta subventoidaankin ja verovaroin vieläpä. Siitä ei vaan puhuta mitään.
Asia on niin, että toimiva lentoasemaverkosto ja näiltä kentiltä toimivat lentoyhteydet ovat elinehto alueelliselle elinkeinoelämälle. Esimerkiksi peräkylä Kemin alueella tuotetaan 9% Suomen ulkomaanviennin arvosta. Nykyaikainen teollisuus sisältää myös varsinaisen tuotteen ohella palveluita; huolto- ja korjaustoimintaa. Monellakaan yrityksellä ei välttämättä ole globaaleja huolto-organisaatioita asemoituina ympäri maailman, vaan usein huolto- ja erityisesti korjaustiimi lähtee matkaan nopeasti Suomesta.
Lentokenttäverkoston rahoitus on kunnossa; se ei rasita suomalaista veronmaksajaa, vaan koko toiminta rahoitetaan palveluita käyttävien pussista. Tämän lisäksi hoituu näppärästi muutaman viranomaistoiminnon rahoitus siinä samalla. Konseptina Finavia siis on loistava, firman vaan pitäisi tajuta olevansa yhteiskuntamme tukitoiminto eikä pääroolin esittäjä.
Kokonaista lentokenttää ei kyllä kannata ylläpitää yhden firman takia. Tuskinpa tavallinen rivityöntekijä tarvitsee lentokenttää, myyntimiehet myyntikonttorissaan voi kyllä sijoittaa vaikkapa lähemmäs Tamperetta.
Poista"arkauden kentällä ei ole ollut reittiliikennettä ainakaan pariin vuoteen."
Koska maakuntien pikkukentät ovat niin tärkeitä, niin oletan että Varkauden talousalue on kokenut nyt sitten täydellisen romahduksen...?
" Rautateitä vasta subventoidaankin ja verovaroin vieläpä."
Ja suojellaan valtion monopolia kilpailulta. Se, että jossakin toimitaan tyhmästi, ei ole mikään perustelu että toimitaan tyhmästi muuallakin. Jos minä lyön vasaralla peukaloon, ei se tarkoita että sinun kannattaa lyödä pikkurilliin.
"Asia on niin, että toimiva lentoasemaverkosto ja näiltä kentiltä toimivat lentoyhteydet ovat elinehto alueelliselle elinkeinoelämälle"
Mitä tulee Kemiin, niin sieltä pääsee reilussa tunnissa Ouluun. Kentällä on lentoja menee niin surkeasti, että varsinkin paluut pitää tehdä Oulun kautta.
Kun me ylläpidämme valtavaa pikkukenttien määrä, niin aina sinne kentän naapuriin joku firma sijoittuu, joka on siitä kiinni. Mutta jos me karsisimme kenttiä niin nämäkin firmat sijoittuisivat kokonaisuutta ajatellen fiksummin.
"Lentokenttäverkoston rahoitus on kunnossa; se ei rasita suomalaista veronmaksajaa, vaan koko toiminta rahoitetaan palveluita käyttävien pussista.""
Ristiinsubventointi on kyllä yksi kaikkein tyhmimmistä ja tuhoisimmista subventoinnin muodoista! Jopa subventointi verovaroilla on fiksumpaa.
Alueellinen elinkeino on kyllä niin kepulaista jargonia. Kun me nyt hajasoijoitamme kaikki toiminnot pitkin peräkyliä, niin mikään keskus ei kerää kriittistä massaa ja sen takia Helsinki tulee jatkossakin dominoimaan maan taloutta. Nyt pitäisi lopettaa typerä voimavarojen ripoittelu sinne ja tänne ja hyväksyä, että tähän maahan tarvitaan muitakin oikeita keskuksia kuin pk-seutu.
- Syltty
Hei, vaan anonyymi! Ei vuokrasopimus rauennut ole, siihen kun sisältyy vielä se korvavan kentän perustaminen. Malmilla ei ole mitään 'kallista lennonvalvontaa' vaan ihan normaali lennonjohto, joka mahdollistaa myös ammattilentäjien koulutuslennot ja mittarilennot. Mikään kenttä ei ole 'päivänvalokenttä' ja Rajavartiolaitos on tähänkin asti toiminut Malmilta 24/7/365. Finavia ei ole kroonisessa rahapulassa vaan tuottaa reilusti voittoa vaikka johto onkin pelannut johdannaispelejä ilman lupaa häviten isoja summia. Finavian perustehtävä on ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkostokenttiä eikä sulkea niitä. Malmin suhteen mitään päätöksiä ei ole vielä lyöty lukkoon ja virheellisiin tietoihin perustuva kehysriihilinjaus nostetaan pöydälle uuden hallituksen toimesta. Katsotaanpa nyt, miten faktat toimivat politiikassa ja miten hämärät kabinetti/kauppakamarin saunakokoussopimukset avataan.
VastaaPoista"Lahjoitetaan Kivinokan maat mökkeilijöille ja annetaan heille vapaat kädet maankäytön suhteen."
VastaaPoista"Täsmälleen samalla tavalla voitaisiin toimia Talin golfkentän ja Malmin lentokentän tapauksissa. Lahjoitetaan maa golfaajille ja lentoharrastajille ja katsotaan, syntyykö maakaupat rakennusliikkeen kanssa vai ei."
"Jos veronmaksajien omaisuuden lahjoittaminen esimerkiksi Malmin lentoharrastajille kuulostaa epäreilulta, kannattaa muistaa, että nykyinen tilanne on paljon pahempi."
En todellakaan hyväksy kaupungin maa-aluiden lahjoittamista. Vielä parempi tapa olisi huutokaupata (ilman rajoitteita maakäytössä) Talin golfkenttä ja Malmin lentokenttäalue. Ja katsoa ostaako ne golf-seura, ilmailukerho vai rakennusliike. Näin veronmaksajat saavat markknahinnan ja maa-alue päätyy tehokkaimpaan käyttöön.
Toki huutokauppa on järkevämpi tapa. Mutta hyvinvoinnin kannalta näillä ei ole eroa. Maa saadaan tehokkaimpaan käyttöön myös lahjoittamalla ilman maankäyttörajoitteita. Ainoa ero on se, kuka saa hyödyn. Blogin pointti oli, että lahjoittamalla omaisuutta ihmisille, jotka eivät sitä erityisemmin ansaitse, saadaan (tai oikeastaan on mahdollista saada) parannus nykytilanteeseen. Tämä taas paljastaa sen, miten surkea nykyinen tilanne on.
PoistaHauska näkökulma: lahjoitetaan kaupungin omaisuutta ja lisätään samalla kokonaishyvinvointia.
VastaaPoistaAloitetaan helpoimmasta päästä vielä yhdellä esimerkillä: Kaupunki vuokraa kantakaupungissa 20.000 asukaspysäköintipaikkaa muodollisella 105 euron vuosivuokralla. Paikat saattaisivat mennä kaupaksi 1000 euron vuosivuokralla. Paikkojen arvo (highest and best use) on siten jotakin 40 milj. euroa (5 % tuottovaatimus).
Lahjoitetaan tuo 40 milj. euron omaisuus asukaspysäköintioikeuden haltijoille, taikka niille asunnonomis-tajille tai taloyhtiöillä, joilla on oikeus pysäköintiin! Ja sitten kaupunki ostaa tuon omaisuuden heiltä käy-pään hintaan ja alkaa vuokrata autopaikkoja käyvällä vuokralla!
Kierretään julkisen omaisuuden luovutusta koskevat lain säädökset sillä juridisella kikalla, että asukas-pysäköinti kuuluukin kiinteistön omistusoikeuteen. Kuten näköalakin kuuluu kiinteistön omistusoikeu-teen. Tai edullinen tontinvuokraoikeus. Tai edullinen maanvuokraoikeus mökkeilyyn, siirtopuutarhavilje-lyyn, golf-harrastukseen tai lentämiseen.
Ja sitten laajennetaan omistusoikeuden käsitettä edelleen, että myös maankäytön tehostumisesta tule-va kokonaishyvinvoinnin lisäys kuuluu näköalan omistusoikeuden haltijalla, taikka tehottomaan maan-käyttöön oikeuttavan vuokrasopimuksen haltijalle.
Voi noinkin ajatella. Jossain pitää tulla kuitenkin maan pinnalle.
Katajanokan uudesta rantakorttelirivistä puheen ollen, jos rakennuttaja joutuu luovuttamaan asunnot nykyisen merinäköalan haltijoilla ja saa tuloinaan vain taakse jäävien 40-vuotiaiden asuntojen myyntitu-lot, niin tuossa on kannustin rakentaa hienolle paikalle aivan liian halvalla. Ehdotuksen realistisuuden arvioimiseksi pyydän katsastajalta tarkemmin formuloitua ehdotusta.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että kaikissa noissa esimerkeissä kaupungin kannattaisi ottaa suurin osa (reilusti yli puolet) maan arvonnoususta itselleen. Jotakin kannattaa antaa vastapuolelle. Näiden porkkanoiden hinnoitteluun, ja itse asiassa markkinainstituutioiden luomiseen, kaivataan kipeästi tämän blogin asiantuntemusta.
Olet oikeassa, että pysäköinti kantakaupungissa on aivan liian halpaa. Tämä aihe on kirjoituslistalla.
PoistaOlet myös oikeassa siinä, että rakennusliikkeille syntyy kuvaamiasi kannustimia, jos Asiattoman ehdotus Katajanokan suhteen hyväksytään. Ehkäpä parempi vaihtoehto olisi se, että kaupunki ostaa merinäköalalliset asunnot rakennusliikkeeltä markkinahintaan ja vaihtaa nämä vanhojen asukkaiden asuntoihin ja myy sitten nämä markkinahintaan. Tässä hittiä ottaa veronmaksajat, eikä rakennusliike.
Kuten anonyymi kommentaattori aiemmin totesi, huutokauppa lienee paras vaihtoehto arvonnousun saamikseksi kaupungille.
Korjaus: asukaspysäköintipaikkojen arvo = 20.000 x 1000 / 0,05 = 400 milj. euroa.
PoistaTukholmassa asukaspysäköinti maksaa 1 140 euroa/vuosi.
Helsingin pysäköintipolitiikka (17.2.2014):
http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2013-1.pdf
Kannattaisiko tutkia myös sitä, että tehottomalla kaavoituksella, jossa arvopaikoille rakennetaan matalaa ja harvaan sadaan hukattua Helsingissä sitä kallista maata, jota ei tule myöhemmin lisää. Veronmaksajille kannattaisi ennemin säästää monet vapaat maa-alueet myöhemmin rakennettavisksi, jolloin niistä maan arvon nousun myötä saataisiin kovempi hinta.
VastaaPoistaKannattaa varmaan tutkia, vaikka melko itsestäänselvää on, että liian matalaa on rakennettu. Matala rakentaminen puolestaan johtaa kaupunkialueen leviämiseen. Tämä on ollut yksi blogimme kestoaiheista.
PoistaEn ymmärrä, miksi kaupungin pitäisi pantata maata. Ei yhteiskunnan hyvinvointi maksimoidu sillä, että kaupunki saa mahdollisimman paljon myyntituloja.
Liian matalaa? Minne? Vai joka paikkaan? Mikä on oikea rakennuskorkeus?
PoistaMikä tarkkaan ottaen on itsestään selvää?
Ei joka paikkaan, vaan sinne minne rakennusliikkeet vapaaehtoisesti rakentavat. Tyypillisesti sinne, missä asuntojen hinnat ylittävät rakennuskustannuksen.
PoistaItsestäänselvää on se, että Jätkäsaareen olisi pitänyt rakentaa ainakin yksi kerros enemmän kuin nyt tulee.
En tiedä tarkkaan, mikä on oikea rakennuskorkeus. En myöskään tiedä, mikä on oikea eriväristen hedelmäaakkosten suhde karkkipussissa. Onneksi minun ei tarvitse tietää. Markkinat hoitaa.
Kaavoittaja joutuu tulkitsemaan markkinasignaaleja. Minkä neuvon annat kaavoittajalle?
PoistaJätkäsaari on ahtaasti rakennettu liikennesumppu. Kadut talojen välissä kapeita kuiluja.
Mä olen ymmärtänyt, että suurin yksittäinen este korkeammalle rakentamiselle Helsingissä on kaupungin parkkipaikkanormit. Parkkipaikkoja pitää olla tietty määrä per asunto. Korkean talon rakentajalla ei ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin rakentaa autoille parkkitalo. Ne autot kun ei mahdu kadulle siellä, missä korkeita taloja ylipäänsä kannattaa rakentaa.
PoistaTämä tulee tietysti kalliiksi ja kustannukset per parkkiruutu olisivat paljon korkeammat, kuin mitä autonomistajat ovat tottuneet maksamaan. Varsinkin kun parkkitalon kustannuksia olisi huomattavasti vaikeampi piilottaa asuntojen hintaan, kuten nykyään on tapana tehdä. Nykyäänhän parkkipaikkojen kustannuksiin osallistuvat myös autottomat asunnonomistajat, mikä tietysti alentaa autonomistajan kustannuksia.
Ymmärsin blogin otsikosta, että haluat simuloida kaavoitusta?
PoistaSe vähäinen hintainfo, mikä Jätkäsaaresta on käytettävissä, viittaa siihen, että Jätkäsaari on kokonaisuudessaan viihtyisä paikka. Hinnat ovat korkeat verrattuna rakennuskustannuksiin. Hintainfoa on valitettavan vähän, vaikka asuntoja alkaa olla jo paljon, koska suurin osa asunnoista on jotenkin veronmaksajien tukemia ja hinta- tai vuokrasäännösteltyjä. Tämä on tietenkin pöyristyttävää veronmaksajien rahojen tuhlausta, etenkin HITAS-järjestelmän osalta.
PoistaOhjeeni kaavoittajalle on tämä: Sen sijaan että etukäteen määrätään, voisi toimintatapa olla se, että annetaan lähtökohtaisesti rakentaa vapaasti ja tyydytyään estämään kaikkein pöyristyttävimmät ehdotukset. Näissäkin haitallisuuden näyttötaakka pitäisi olla kaavoittajalla.
En olekaan ennen ajatellut tuota parkkipaikkanormia tuosta näkökulmasta. Mielenkiintoista.
Asemakaavat ovat kieltämättä tarpeettoman tarkkoja. Asemakaavoittajien kustannustietoisuus on usein heikko, ja he eivät ota huomioon markkinasignaaleja kovin herkällä korvalla ja systemaattisesti. Lähes riittävästi kuitenkin: halutuilla ja kalliilla alueilla poliitikot ja kaavoittajat tekevät tehokasta kaavaa.
PoistaAsemakaava on instituutiona korvaamaton, eikö vain? Viittaan tässä blogissa käytyyn aikaisempaan keskusteluun (Korkeaa kaupunkikulttuuria ja siellä mm. Coasen teoreeman tulkinta). Tulkoon erityisesti mainituksi vielä se seikka, että asunnon ostajat ovat valmiita maksamaan ylimääräistä siitä varmuudesta, jonka julkisen vallan vahvistama asemakaava antaa lähialueen maankäytöstä. Julkisen vallan monopolia rakennusoikeuden ja rakennuskorkeuden määräämisessä tuskin kannattaa muuttaa.
* * *
Jätkäsaari on keskimääräistä halutumpi alue ja se on kaavoitettu keskimääräistä tehokkaammin. Ehkä likimain optimaalisella tehokkuudella? Onko sinulla jotakin analyysikehikkoa millä tuon kiistät? Yritän itse haarukoida optimia:
Asuntoja myydään Jätkäsaaressa paljon rakennuskustannuksia kalliimmalla. Ero on useita tuhansia euroja, keskimääräinen suuruusluokka lienee 2000 e/m2. Yksittäisillä tonteilla ero voi olla 3000-4000 e/m2. Optimoinnissa keskimääräinen ero ei ole kuitenkaan relevantti, vaan ero rajalla, viimeisen tuotetun hyödykkeen kohdalla.
Viimeisen asemakaavan salliman asunnon kohdalla ero on pienempi kuin keskimäärin, ehkä muutamia satoja euroja/m2, ehkä ei mitään, ehkä negatiivinen. Rajalla ero on merkityksetön riskiin ja epävarmuuteen verrattuna. Tällöin asemakaavan mitoitus olisi lähellä optimaalista asunnon hinnoissa mitatun kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta.
Nyt puhun nettohyödystä (tarkoittaa samaa kuin sinun termisi yhteiskunnallinen hyöty), eli vaikka yksittäisen tontin kohdalla rakennusoikeuden lisäyksestä johtuva hyöty voi rajallakin olla merkittävä, siitä pitää vähentää muiden tonttien kärsimä haitta. Varmaan merenrantaan tai puistoon rajoittuvalla tontilla kannattaisi rakentaa 10 tai ehkä jopa 30 kerrosta, mutta se on osaoptimointia.
Edes parhailla paikoilla ei ole ilmeistä, että asuntojen myyntitulot ylittävät rakennuskustannukset. Meillä on tapaus Lujatalo, joka sai arkkitehtikilpailun perusteella hyvin edullisesti superrantatontin Kalasatamasta. (Superrantatontti rajoittuu kahdelta sivultaan mereen.) Lujatalo ei kuitenkaan uskaltanut lähteä toteuttamaan kohdetta, vaan luopui tontista.
Kun teet analyysikehikkoasi, siinä on hyvä olla mukana seuraavat elementit: 1) rakentamisen kestoai-ka ja riskit ja suhtautuminen riskiin, 2) rakennuksen elinkaari ainakin 40 vuoden päähän 3) tuleva tonttitarjonta Helsingissä, jota likimain Jätkäsaaren hintatasolla tulee olemaan paljon, luokkaa noin 100.000 asukkaalle.
Jostain syystä nostat esiin ekonomistien takavuosien kestoinhokin, Hitas-järjestelmän, aivan kuin argumenttisi loppuisivat kesken itse pääasian suhteen. Lähdetään siitä (for the sake of argument), että kaupunki vuokraa Hitas-tontteja ”pöyristyttävän” halvalla. Mitä sitten? Kirjoituksen teemana ovat hyvinvointitappiot, eikä se että joku voittaa tai joku toinen häviää. Hitas ei tuota hyvinvointitappioita, tai jos tuottaakin, niin ne ovat monta kertaluokkaa pienempiä kuin Talin golfkentän tai Malmin lentokentän pysyvän virkistyskäytön tapauksissa.
PoistaKysymys siitä, antaako kaupunki Hitas-tontteja liian halvalla, on kiistanalainen. Näyttöä tarvitaan. Jos joskus menee halvalla, tyypillinen hyödynsaaja kuuluu ”tukevasti keskiluokkaan”, ei sen kummempaa. Talin golfkentän tai Malmin lentokentän virkistyskäytön tyypillinen hyödynsaaja kuuluu joko ylimpään tulodesiiliin tai ylimpään varallisuusdesiiliin. Onko niin, että tuolle porukalle voikin lahjoittaa alueiden massiivisen kehittämishyödyn, siinä ei ole mitään pöyristyttävää, se on vain raflaavaa?
Hitas-asuntoja näyttää olevan runsaasti tarjolla melkein kaikille halukkaille. Miksi Suvannonkadun hi-taksia on ollut myynnissä jo kaksi vuotta? Jätkäsaaressa tarjonta on niukemmasta päästä, mutta sielläkin arpajaisvoittoja jätetään käyttämättä runsaasti, ja varasijoilta pääsee ostamaan. Uskon monen ekonomistinkin muuttavan lähivuosina Jätkäsaaren uudenkarheaan hitakseen. En ole mikään hitas-fani, mutta kaipaan suhteellisuudentajua keskusteluun.
"Kaavoittaja joutuu tulkitsemaan markkinasignaaleja."
VastaaPoistaEi nyt kuminkaan hirveästi jaksa sitä tehdä.
- Syltty