Huippuasiallisesti hiilidioksidipäästötutkimuksesta

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin hiljattain Aalto-yliopiston hiilidioksidipäästöjä koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli HS:n mukaan, että "uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla." Tämän perusteella jutussa todetaan, että "nykyisenlainen keskusta-alueiden tiivistäminen ei ehkä ole hiilitehokkain tapa järjestää asumista."

Keskustalaiset (eivät siis keskustassa asuvat, vaan kepulaiset) ehtivät jo innostua. Valtakunnanhajauttaja Matti Vanhanen siteerasi tutkimustuloksia HS:ssä julkaistussa polveilevassa mielipidekirjoituksessa.

Talouskielioppi toimittajia varten - lyhyt oppimäärä

Helsingin Sanomien kulttuurisivujen esseessä pohditaan, voisiko talous perustua kurin sijaan kiitollisuuteen. Kirjoitus alkaa kuvauksella siitä, miten kirjoittaja asuu espanjalaisen perheen luona ja perhe puolestaan kirjoittajan kodissa. Hienoksi asian tekee se, että kirjoittaja ei maksa Espanjassa asumisesta mitään. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Jos pitäisi, kannattaisi kaikkien suomalaisten vaihtaa asuntoja naapurinsa kanssa ja asuminen olisi meille kaikille ilmaista.

Esseen kirjoittajan omaa taloudellista logiikkaa mielenkiintoisempi osa esseestä käsittelee taloustiedettä. Esseen mukaan:

Talouspuhepuhe

Helsingin Sanomissa haastateltiin vähän aikaa sitten kahta mediatutkijaa. Mediatutkijat pöyristelivät sitä, että taloustieteen professori oli HSTV:ssä sanonut taloustieteilijöiden olevan riippumattomia. Keskustelu on osa muodissa olevaa puhetta "talouspuheesta", jota kaiketi täytyy kutsua talouspuhepuheeksi.

Asiaton Live: Kun blogi ei riitä

Asiaton lehdistökatsaus 

ja Heikki Patomäki

Live

Ke 11.3. klo 17:30 

HSTV

Viihteellinen keskustelu taloustieteestä

Keskustelun jälkeen menemme nuolemaan haavojamme ravintola Williin Wäinöön. 

Pieni Patomäki-sarja osa III: Vastaamatta jääneitä kysymyksiä

Asiattoman kirjoitus, jossa käsiteltiin Heikki Patomäen kirjan Suomen talouspolitiikan tulevaisuus sisältämää taloustieteen kritiikkiä, oli raskassoutuisesta aiheestaan huolimatta yllättävän suosittu. Kommentteja tuli paljon kommenttikenttään.

Patomäki itse myös vastasi melko nopeasti ensin Facebookissa ja sitten blogissaan otsikolla Kuinka käy sivistynyt keskustelu taloustieteilijältä?  Niille jotka eivät sitä heti tajunneet, ajatus on että Asiattoman kirjoitus oli moukkamaista Patomäen henkilön arvostelua nimimerkin takaa. Pian tämän jälkeen ilmestyi uusi kirjoitus Keskustelu talousteoriasta jatkuu: asiallinen vastaus asiattomiin väitteisiin ”virheistä”. Kumpaakin kirjoitusta luonnehtii se, että Patomäki jättää vastaamatta lähes kaikkiin Asiattoman kirjallisuuskatsauksen yksilöityihin väitteisiin.

Asiaton kirjallisuuskatsaus: Suomen talouspolitiikan tulevaisuus

Aiempi blogikirjoitus, jossa todettiin Heikki Patomäen ymmärtäneen väärin yksinkertaiset taloudelliset käsitteet kuten bruttokansantuotteen, sai aikaan vauhdikasta keskustelua niin Asiattoman kommenttikentässä kuin muuallakin sosiaalisessa mediassa. Patomäen käsiteongelmat televisiossa liittyivät hänen uuteen kirjaansa "Suomen talouspoliitikan tulevaisuus". Kirja paitsi kuvailee Patomäen ohjelman maan talouden nostamiseksi, on myös jonkinlainen Vasemmistoliiton vaalikirja.

Patomäki itse kertoi Twitterissä ilmaisunsa olleen nasevaa eikä virheellistä. Blogissaan hän puhui tiivistämisestä. Patomäen kannattajat olivat sitä mieltä, että "kirjassa kaikki on täysin oikein". Koska kysymyksessä on (ainakin Asiattoman kannalta) merkittävä mediailmiö ja eduskuntapuolueen kampanjakirja, päätimme hankkia kirjan.

Oikeastaan mikään ei ole kirjassakaan oikein.

Synkkä ja itsekäs tiede

Asiattoman väki on viime aikoina havainnut useita kannanottoja siitä, miten taloustieteessä oletetaan, että ihmiset ovat itsekkäitä ja rationaalisia ja miten lapsellisen väärä tämä oletus on. Joidenkin mielestä tämä on jopa aikamme pahin megatarina. Joidenkin mielestä taas ei.

Viimeksi silmäämme pisti tämä Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun kolumni. Hesarin kolumnisti väittää muun muassa, että oletus ihmisten itsekkyydestä johtaa huonoihin politiikkasuosituksiin. Katsotaanpas Asiattomalle tyypillisen yksinkertaisen esimerkin avulla, pitääkö tämä paikkaansa.

Keenpä tietäis sen?

Helsingin Sanomien talouskriisejä käsittelevä juttu alkaa kuninkaallisissa merkeissä. Kuningatar parahtaa: "Tämä on hirveää. Miten kukaan ei nähnyt kriisin tulevan?” Kuten Asiattomassa jo aiemmin yritettiin selittää, ehkäpä siksi että kukaan ei osaa ennustaa kriisejä.

Annettakoon tämä kummallinen totetamus kuitenkin anteeksi kuningatterelle, jolla on varmasti kiireellisempiäkin asioita hoidettavanaan kuin taloustieteellisen tutkimuksen seuraaminen tai Asiattoman lukeminen.

Sen sijaan Hesarin toiminta on jossain määrin kyseenalaista. Asiallinen kritiikki Hesarin juttuun löytyy täältä. Täällä Asiattomassa silmäämme pistivät Hesarin haastattelemat asiantuntijat. Erityisen mielenkiintoinen haastateltava on Steve Keen.

Tiedekolumnisti haaskaa elämäämme

Asiattoman toimituksessa oli jo tehty vakaa päätös olla enää kirjoittamatta Helsingin Sanomien tiedekolumneista. Ajatus kulki jokseenkin niin, että ei niitä kuitenkaan kukaan lue. Kolumni Haaskaamme elämää satumaisen rikkauden keskellä pakotti kuitenkin meidät muuttamaan mielemme.

Rupisia riimejä, karmeita megatarinoita

Helsingin Sanomiin liittyy jännä juttu, jonka olemme huomanneet täällä Asiattomassa. Kun taloustieteilijät puhuvat taloustieteestä, jutut julkaistaan korkeintaan taloussivuilla. Kun harrastelijat kirjoittavat taloustieteestä, jutut julkaistaan tiedesivuilla. Asiattomassa on jo käsitelty sitä mitä eräskin kosmologi ajattelee talouspolitiikasta. Nämä kosmisen höpsöt ajatukset oli julkaistu Helsingin sanomien tiedekolumnissa. Nyt tiedekolumnista kajahtaa taas. Asialla on tällä kertaa tiedetoimittaja, joka on lukenut kirjan.

Asiattoman väelle ennestään tuntematon kirjailija F.S. Michaels on näköjään havainnut, että "ajattelemme kertomalla itsellemme tarinoita". Huono juttu on se, että viime aikoina länsimaissa olemme kertoneet itsellemme pahan tarinan. Tuo paha tarina on vieläpä niin paha, ettei se olekaan mikään tavallinen tarina vaan ihan oikea megatarina.

Tutkimus kansakuntien varallisuuden luonteesta ja syistä

Politiikan tutkimuksen jatko-opiskelijan asiantuntimuksella taloustieteestä kirjoittava Lauri Holappa on kehittänyt uuden kasvuteorian. Sysäyksen teorialleen Holappa on saanut suomalaisesta poliittisesta keskustelusta. Siihen on nimittäin pesiytynyt ”tolkuttomuudessaan hämmentävä fraasi”, jonka mukaan valtio ei voi luoda kasvua, vaan se lähtee yrityksistä. Holapan mukaan jopa pääministeri Stubb on hairahtunut ajattelemaan näin. Mutta ei, sanoo Holappa. Yritykset eivät luo kasvua vaan valtio!

No miten valtio sitten luo kasvua? Holapan mukaan se on helppoa:

Talouspolitiikka ja Syksy kosmoksessa

Helsingin Sanomien tiedesivuilla ilmestyi maanantaina Syksy Räsäsen mielipidekirjoitus "Talouspolitiikkamme perustuu uskomuksille". Kolumnin yhteydessä kommentaattori Räsäsen ammatiksi ilmoitetaan kosmologi. Kosmologi Räsänen on katsonut tähtiin ja löytänyt sieltä vastauksia talouspolitiikan ongelmiin. Tähdet ovat kertoneet seuraavaa: nykyinen finanssikriisi ja sitä koskeva politiikka osoittavat, että talousteoria on väärässä. Vielä pahempaa, finanssikriisin hoito osoittaa, että toisin kuin luonnontieteissä (jossa tietenkin kiihkeät näkemyserot ja väittelyt ovat tuntemattomia) taloustieteessä ei hylätä teorioita, jotka ovat ristiriidassa havaintoaineiston kanssa.

Kosmologi Räsäsen kirjoitus on aika lapsellinen eikä todennäköisesti kovin vaikutusvaltainen. Siinä esiintyvät kuitenkin monet niistä sekoiluista, jotka leimaavat lähes kaikkea kotimaista taloustiedettä koskevaa lehtikirjoittelua. Räsäsen kolumni tarjoaa mainion tilaisuuden käsitellä näitä tulkintoja, joten sille kannattaa kenties uhrata muutama minuutti.