sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Synkkä ja itsekäs tiede

Asiattoman väki on viime aikoina havainnut useita kannanottoja siitä, miten taloustieteessä oletetaan, että ihmiset ovat itsekkäitä ja rationaalisia ja miten lapsellisen väärä tämä oletus on. Joidenkin mielestä tämä on jopa aikamme pahin megatarina. Joidenkin mielestä taas ei.

Viimeksi silmäämme pisti tämä Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun kolumni. Hesarin kolumnisti väittää muun muassa, että oletus ihmisten itsekkyydestä johtaa huonoihin politiikkasuosituksiin. Katsotaanpas Asiattomalle tyypillisen yksinkertaisen esimerkin avulla, pitääkö tämä paikkaansa.

Otetaan esimerkiksi talonmaalaus. Talon omistaja pohtii talonsa ulkoseinien maalausta. Maalaaminen maksaa vaivannäköineen ja maaleineen 5000 euroa (kuten Asiattoman esimerkeissä yleensä, tarkat euromäärät eivät ole tärkeitä). Asunnon hinta nousee maalauksen myötä kuitenkin vain 4000 euroa, joten itsekäs omistaja päättää olla maalamatta.

Itsekäs omistaja ei ota huomioon sitä,  että talonmaalaus parantaa naapuruston viihtyisyyttä, mikä nostaa myös naapuritalon hintaa 2000 eurolla. Maalaaminen tuottaisi 6000 euron (4000 + 2000) kokonaishyödyn ja sen kustannukset olisivat vain 5000 euroa. Yhteiskunnan hyvinvointi siis kasvaisi 1000 eurolla, jos talo maalattaisiin. Lopputulos on tehoton eli hyvinvointia olisi mahdollista parantaa.

Mitä tekisi epäitsekäs omistaja? Oletetaan, että omistaja on erittäin epäitsekäs siten, että hän arvostaa naapurinsa hyvinvointia yhtä paljon kuin omaansa. Maalaamisen hyöty omistajalle on nyt 6000 euroa ja hän maalaa talon.

Jos ihmiset olisivat epäitsekkäitä, mitään politiikkasuositusta tai politiikkaa ei siis tarvittaisi. Entä millaisen politiikkasuosituksen taloustietelijä tekisi, jos ihmiset ovat itsekkäitä?

Politiikkasuosituksia tekevän taloustietelijän tavoite on maksimoida yhteiskunnan hyvinvointi eli hyötyjen ja kustannusten erotus. Suositus siis on, että talo maalataan. Maalauspakko tuskin kuuluu politiikkavalikoimaan, joten politiikkatoimenpiteen tulisi olla sellainen, että se kannustaisi itsekkään omistajan maalaushommiin eli käyttäytymään kuten epäitsekäs omistaja.

Tämä tulos pätee melko yleisesti. Itsekkään käyttäytymisen olettava taloustieteilijä päätyy suosittamaan täsmälleen samaa lopputulosta, johon täysin epäitsekkäät ihmiset päätyisivät.

Maalin rapistuminen ei tietenkään ole maailman suurin ongelma, vaikka ei täysin mitätönkään. Vastaavia tilanteita oikeasta maailmasta on kuitenkin useita, kuten liikakalastus, ilmastonmuutos tai liikenneruuhkat. Taloustieteen suositus esimerkiksi ruuhkien vähentämiseen optimaaliselle tasolle ovat ruuhkamaksut. Ruuhkamaksuilla itsekkäät autoilijat saadaan käyttäytymään ikään kuin he epäitsekkäästi ottaisivat huomioon autoilustaan muille aiheutuvan haitan.

20 kommenttia:

  1. Grundströmin taloutta sivuavat kolumnit ovat kyllä yleensä jopa Hesarin mittapulla (Kaario, Holappa, jne.) kevyttä tavaraa.

    Sille porukalle, jolle tuo marina uppoaa, esimerkkinne on kyllä aivan liian monimutkainen -- siinä on numeroita.

    VastaaPoista
  2. Kunnon taloustieteilijät toki coasilaiseen tyyliin yrittävät selvittää, mikä on halvin tapa saada itsekkäät autoilijat sisäistämään aiheuttamansa kustannukset. Ruuhkamaksu on vain yksi mahdollisuus. Saattaa olla halvempaa laittaa vero halpojen autojen omistajille niin, että vain rikkaat autoilijat voivat ajaa. Tai laittaa betoniporsaita sinne tänne niin, että vain paikkakunnan hyvin tuntevat autoilijat jaksavat ajaa tai rakentaa lisää teitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki näin. Jos kuitenkin ongelma on tiettyyn kellonaikaan tietyillä kaduilla esiintyvät ruuhkat, ovat näistä tekijöistä riippuvat ruuhkamaksut todennäköisesti parempi vaihtoehto, kuin nuo esittämäsi. Onhan niin, että liiallisten ulkoisvaikutusten torjunnassa kannattaa politiikkatoimen osumatarkkuuden olla mahdollisimman hyvä.

      Poista
    2. Noista kolmesta vain ruuhkamaksu on mahdollinen, koska perustuslaki. Muut eivät menisi läpi joko aivan normaaleista poliittisista syistä tai koska ne juuttuisivat perustuslakivaliokuntaan.
      Olisit toki voinut ehdottaa myös ruuhkissa joka kolmannen auton kuljettajan summittaista teloittamista tai autojen penkkien vaihtamista piikkimattoon autoilua vähentävänä tehokkaana keinona, mutta ei siinä vieläkään mitään järkeä olisi.

      Poista
  3. Tuo mitä kirjoitat on totta. Oletus itsekkyydestä ja rationaalisuudesta toimii monissa tilanteissa.

    Mutta miksi tuhlaat aikaasi vakuutteluun ja yksinkertaisiin esimerkkeihin, joita ei voi yleistää elämän moninaisiin tilanteisiin ja vauhtuviin mielentiloihin?

    Suosittelen Tverskyn ja Kahnemanin kirjaa Thinking: fast and slow. Oletus rationaalisuudesta näyttäytyy oudossa valossa päätöksenteon konkreettisissa tilanteissa vallan huipulla.

    Paljon mielenkiintoisempaa on tutkia tilanteita, joissa ihminen ei todellakaan toimi taloustieteen paradigman mukaan. Kansakuntien ajautuessa sotaan... tai yksilön tajutessa elämänsä rajallisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmiset ovat itsekkäitä, mutta eivät rationaalisia

      Poista
    2. Parahin Pekka_T,

      Kannattaa tutustua tähän 7 vuoden takaiseen Kansantaloudellisen aikakauskirjan pääkirjoitukseen:

      http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak22008/kak22008paakirjoitus.pdf

      Kirjoituksen pontimena näyttää olleen Asiattoman lukijoille tuttu hahmo.

      Poista
    3. Ilmeisesti "rationaalisuus" taloustieteessä on eri asia kuin vaikkapa lääketieteessä?

      Poista
    4. Voi hyvin olla. Ei ole mitenkään tavatonta, että joku tieteenala käyttää jotain termiä ihan eri merkityksessä kuin miten sitä käytetään puhekielessä tai muissa tieteissä. Myös saman tieteenalan sisällä jollain termillä voi olla olla eri sisältö riippuen asiayhteydestä.

      Taloustieteessä rationaalisuus-termillä on tarkka määritelmä, joka ei varmaankaan vastaa kovin hyvin sitä, mitä rationaalisuudella tarkoitetaan puhekielessä. Tästä syntyy usein tahattomia (tai tahallisia) väärinkäsityksiä.

      En tiedä, käytetäänkö lääketieteessä rationaalisuus-termiä. Onko sinulla antaa esimerkkiä?

      Poista
    5. Viittasin siihen, että lääketieteessä on tullut hyvin ilmeiseksi se että ihminen ei ole käytökseltään puhtaan rationaalinen olento. Muutoin esim. yleiset kansantaudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, kakkostyypin diabetes jne. jne. olisivat huomattavasti harvinaisempia.

      Mutta ei kai taloustieteessäkään oleteta ihmisten toimivan johdonmukaisesti rationaalisella tavalla?

      Poista
  4. "Maalauspakko tuskin kuuluu politiikkavalikoimaan, joten politiikkatoimenpiteen tulisi olla sellainen, että se kannustaisi itsekkään omistajan maalaushommiin eli käyttäytymään kuten epäitsekäs omistaja."

    Juuri tässä kuvitteellisessa esimerkissä, mikäköhän se kannustus voisi olla? Kun kerran arvon nousu ei kata kustannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka näin: verotetaan huonomaalisen talon omistajaa ja hänen naapuriaan molempia 750 euroa per nuppi ja annetaan maalarille sitten maalaustukia 1500 euroa.

      Poista
    2. Esim. kotitalousvähennys, rakennusmääräykset, kaavoitus, jenkeistä tuttuihin naapurustoyhdistyksiin kannustaminen jne.

      Poista
    3. Jenkeissä muutama kaveri on jopa laitettu vankilaan naapurustoyhdistyksen haastamana jos ei ole onnistunut esim. nurmikon hoito sovittujen sääntöjen mukaisesti. Siinä on jo ainakin omasta mielestäni menty yli eli yhteiskunnan hyöty ei enää kasva lisäämällä sääntelyä.

      Poista
  5. TE-keskukset kuntien sosiaalitoimen kautta järjestävät:

    Työharjoittelu/työelämävalmennusta, jossa 39100 henkilöä ja
    Kuntouttavaa työtoimintaa, jossa 30800 henkilöä,
    jotka ovat olleet työttöminä yli (350) 500 päivää.

    Näille työttömille maksetaan 9 euroa päivä (pakko)osallistuessan ko. toimintaan. Muutoin menettävät työttömyyspäivärahan ja melkein puolet toimeentulotuesta.

    Kunnat ulkoistavat nämä työttömät esimerkiksi:
    http://www.tuoterengas.fi/tuotteet/Sivut/default.aspx
    https://www.fonecta.fi/profiili/Uusikaupunki/1237566/Ihattula+Oy+Ty%C3%B6paja+Loisto
    http://www.seitasaatio.fi/
    http://www.ylojarvi.fi/tyo-ja-yrittajyys/tyollisyys-ja-kuntouttavat-palvelut/tyotilaukset-ja-alihankintatyot/
    http://www.kokkotyo.fi/

    erilaisille säätiöille ja vastaaville, maksaen kustakin (pakko)työllistetystä 10,19 euroa per päivä.

    Nämä säätiöt ja vastaavat myyvät muille yrityksille ja yksityisille maalaus- lumityö-, korjaus-, atk-, pesu-, nurmenleikkuu ja vaikka mitä palveluja noin 7-30 euron tuntihintaan.

    Aiemmin mainityt työllistettyjen määrä otettu vuoden 2012 kuntapohjaisista tilastoista. Määrä tuplaantunee vuoden loppuun mennessä.

    Säätiöt tienaavat hyvin. Ilmaista työvoimaa jotka vuorataan käypään hintaan.
    Samalla nämä tukityöllistetyt ovat pois työttömyystilastoista. Myös kunnat tienaavat.
    Kun työtön laitetaan kuntouttavaan työtoimintaan, kunnan maksuosuus työmarkkinatukeen lakkaa ja lisäksi kunta saa valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa/työtön/päivä.
    Jos noin 50 työtöntä kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa tuottaa maksuvapauden lisäksi kunnalle 100 000 euroa vuodessa pelkkinä työllistämiskorvauksina.
    Näin myös toimeentulotuen euromäärä asiakasta kohden kunnassa pienenee.

    Hanki sinäkin halpa ja kykenevä maalari itsellesi tällaisten politiikkasuunnitelun kukkasen tuloksena.



    VastaaPoista
  6. 5000 euron maalauslaskusta ehkä yli 2000 euroa on veroja. Yhteiskunnallinen hyöty on siis oikeasti 4000 euroa. Siirrytään melkein libertarismiin ja poistetaan melkein koko verotus, niin ongelma poistuu kaikkialta muualtakin. Juuri verotus aiheuttaa tätä ongelmaa paljon enemmän kuin ulkoishyödyt. Sen ruuhkaveron ja muut selkeämmät haittaverot voisi silti säätää.

    VastaaPoista
  7. Nyt osuitte väärään esimerkkiin, nain sanon 74-vuotiaan puutalon omistajana. Jos huonokuntoista maalipintaa ei uusi ajoissa, joutuu vanhan maalipinnan ja muut vauriot poistamaan käsin/koneellisesti/hiekkapuhaltamalla tai uusimalla laudoituksen. 5 000 euron maalauksen siirtäminen liian pitkään aiheuttaa 15 000 euron lisäkustannukset. Vaikka jälleenmyyntiarvo nousisikin sillä hetkellä vain 4 000 euroa, maalausta ei voi laiminlyödä, sillä kukaan ei osta ulkoa lahon näköistä taloa. Siihen on pakko tehdä ensiksi tuo 15 000 euron ulkopintaremontti.

    Ajattelitte varmaan ihan jotain muuta, mutta kiinteistön arvonmuodostukseen liittyviä tekijöitä te ette hallitse. Sanon tämän ihan kokemuksesta, sillä näitä taloja minulla on ollut jo useita vuosien varrella. Edullisen talon saa, kun ostaa ulkonäöllisesti rappiolla olevan talon, jossa ulkomaalaus ym. pikkuseikat on unohdettu, mutta silti talon runko on terve ja sisäilma-asiat kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan turhaa pilkunnuohoamista. Voihan sen talon maalipinta olla ihan hyvä, mutta väri edellisen omistajan tyylitajuttomuuden takia täydellisen karmea.

      - Syltty

      Poista
    2. Pauli,

      Esimerkin luvut ovat keksittyjä. Tarkoitus ei ollut puhua talonmaalauksen järkevyydestä yleensä. Kirjoituksen vaatimaton tavoite oli ainoastaan osoittaa, millaisia politiikkasuosituksia taloustiede antaa tilanteessa, jossa yksittäisen henkilön toiminta haittaa/hyödyttää muita ihmisiä sekä miten suositus riippuu kyseisen henkilön itsekkyyden asteesta. Tiedät varmasti enemmän talonmaalauksesta kuin Asiattoman väki.

      Poista
  8. Itsekkyys on varmaankin ihmisen perusluonteessa. Rationaalisuus on samanlainen abstraktio, mutta ilman perusluonteen nimikettä (eli siis täysin konstruktiivinen).

    Taloustieteessä ei pidä sekoittaa itsekkyyttä ja ns. rationaalisuutta. Rationaalisuutta (matemaattiset oletukset ihmisen käytöksestä) käytämme lähinnä, koska se mahdollistaa mallien ylettämisen aikapisteestä 0 (=tämä hetki) eteenpäin eli 0+x:ään. Tällä "rationaalisuudella" ei ole mitään tekemistä ihmisen oikean käytöksen kanssa.

    VastaaPoista