tiistai 22. syyskuuta 2015

Alempien pörssikurssien puolesta!

Keskustelu talouspolitiikasta käy kuumana ja paremman sanan puutteessa aika monipuolisena. Yksi yllättävä käänne on ollut keskustelu liian suurista osingoista. Erityisesti työntekijäjärjestöt ovat puhuneet osinkojen määrän alentamisesta monessa yhteydessä, ainakin STTK , Ammattiliitto Pro ja SAK ovat keskustelleet asiasta. Osingot olivat esillä myös työntekijöiden mielenosoituksessa, samoin kuin hiljattain Ylen Ykkösaamussa, jossa toimittaja kyseli niistä Suomen pankin pääjohtajalta. Haastattelusta itsestään puolestaan keskusteltiin kiivaasti sosiaalisessa mediassa.

Taustalla on katkeruus siitä, että jotkut yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitä samaan aikaan kun ne ovat jakaneet suuria osinkoja. Ajatuksena tuntuu olevan, että jos pörssiyritykset eivät maksa osinkoja, niin rikkaat omistajat rikastuvat vähän vähemmän ja työpaikkoja on vastaavasti enemmän.

Tässä ei ole hirveästi järkeä. Osingonjako on vain omistajien omaisuuslajin muuttamista, eikä vaikuta omaisuuden suuruuteen.

Ajatellaan nyt vaikka Asiattoman toimituksen kaljakaveria Riitta Rikasta. Riitta omistaa pörssiyhtiö Rahakone Oyj:stä yhden prosentin. Yhtiön markkina-arvo on 100 miljoonaa, joten Riitan omistuksen arvo on miljoona euroa. Onnentyttö tuo Riitta, eikä silti ikinä tarjoa.

Yhtiöllä on sitä paitsi ollut hyvä vuosi. Vielä vuosi sitten sen markkina-arvo oli vain 80 miljoonaa. Riitan omistuksen arvo on siis noussut 200 000 euroa vuoden aikana. Kuten sanottua, Riitta on onnentyttö.

Menestyksen vuoksi yhtiö harkitsi 10 miljoonan suuruisten osinkojen jakamista. Riitan osuus osinkopotista olisi ollut yksi prosentti, eli 100 000 euroa.

Mutta kielteisen julkisuuden vuoksi Rahakone Oyj päättikin olla maksamatta osinkoa. Ovatko Riitta ja muut rikkaat tämän vuoksi jotenkin köyhempiä tai siirtyykö varallisuutta heiltä joillekin muille? Eivät ja ei.

Rahakone Oyj:n markkina-arvo koostuu kaikesta yhtiön omistamasta varallisuudesta ja tietysti ennen kaikkea sen tulevien voittojen odotetusta arvosta. Jos yhtiön varallisuuden arvo muuttuu, yhtiön arvo muuttuu saman verran. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovin hienostunutta talousajattelua. Jos myyt asunnon kanssa 30 000 euron autotallin, myyntihinta on 30 000 euroa korkeampi kuin ilman autotallia.

Samoin jos yhtiö maksaa ulos osinkoja 10 miljoonaa, sillä on 10 miljoonaa vähemmän varallisuutta. Näin ollen sen markkina-arvo on 10 miljoonaa alempi kuin se ilman osingonmaksua olisi ollut. Toisin sanoen jos Rahakone Oyj olisi maksanut osinkoa, sen arvo olisi ollut osingon irtoamisen jälkeen nykyisen 100 miljoonan asemesta 90 miljoonaa. Riitan potin arvo olisi ollut miljoonan sijasta 900 000 ja arvonnousu siis vain 100 000 euroa.

Yhtiön menestys on siis ilman osinkoja rikastuttanut Riittaa 200 000 eurolla osakkeen arvonnousun vuoksi. Osingonjako olisi puolestaan tarkoittanut, että Riitta olisi saanut 100 000 euroa osinkona ja vai 100 000 euroa osakkeiden arvonnousuna, yhteensä tuo sama 200 000. Summa ei muutu osingonjaon peruuttamisen vuoksi, vain omaisuuslaji muuttuu.

Riitan ja muiden rikkaiden kannalta on siis ihan sama, jakaako Rahakone Oyj osinkoa vai ei. Riitta rikastuu ihan yhtä paljon osingosta riippumatta. Jos Riitta haluaa osingon suuruisen rahan käteisenä, hän voi myydä sopivan määrän osakkeita. Jos ei, hän voi jättää myymättä.

Verotus tietysti monimutkaistaa äskeistä jonkin verran. Osingonmaksusta joutuu maksamaan verot heti, toisin kuin arvonnoususta. Osinkojen ja luovutusvoittojen verotus on vähän erilaista. Mutta mikään tästä ei vaikuta olennaisesti johtopäätökseen. Osingon jakaminen on tapa muuttaa omistajien varallisuuslajia, ei varallisuuden määrää.

Siksi osingonmaksusta valittamisessa ei ole järkeä. Ilmeisesti osinkokriitikkojen ajatus on, että pörssiyritysten pitäisi siirtää omistajien varallisuutta työntekijöille pitämällä palkkalistoilla kannattamattomia työntekijöitä. Toinen ajatus on se, että osingonjaon sijasta varat pitäisi käyttää isänmaallisesti investointeihin.

Mutta kuten nähtiin, osingonjaon vähentäminen ei mitenkään vaikuta omistajien varallisuuteen. Siksi se ei vaikuta työllistämisen tai investointien kannustimiinkaan. Jos jakamattomille osinkorahoille ei ole järkevää investointikohdetta yhtiön sisällä, yhtiö voi sijoittaa ne rahoitusmarkkinoille yhtä hyvin kuin Riitta itsekin.

On siis ihan sama tapahtuuko omistajien rikastuminen osinkojen vai osakkeen arvonnousun kautta. Jos todella ollaan sitä mieltä, että omistajien pitäisi nipistää omasta varallisuudestaan isänmaallisten tarkoitusten hyväksi, ei voida tuijottaa pelkkää osingonmaksua. Huomio täytyy kiinnittää yhtä hyvin yhtiön osakkeen arvonnousun kautta tapahtuvaan voitonjakoon.

Näin ollen liiallisia osinkoja kritisoivien tahojen täytyy alkaa myös vahtia pörssikursseja. Yhtiön osakekurssin nousu on ihan yhtä hyvä todiste omistajien rikastumisesta työntekijöiden kustannuksella kuin osingonjakokin. Menestyminen pörssissä on yhtä epäisänmaallista kuin osinkojen jakaminen. Pörssikurssin romahtaminen puolestaan voi hyvinkin olla merkki omistajien poikkeuksellisesta isänmaallisuudesta. Jäämme odottamaan tätä keskustelua.

28 kommenttia:

  1. Erittäin hyvä kirjoitus. Toivottavasti etenkin Helsingin Sanomissa otettaisiin kirjoituksesta opiksi ja alettaisiin ajatella asioita. Samalla toimittajien ennakkoluulojen ja uskomusten varassa kirjoitetut sepustukset kamalista pörssiyhtöistä ja niiden ahneista johtajista ja osakkaista pitäisi lopettaa.

    Kommenttini on siinä mielessä tietenkin turha, että aina löytyy jokin politologi selittämään, kuinka väärässä olen. Sitten parin päivän kuluttua sama politologi selittää samat sepustukset Helsingin Sanomien "asiantuntijana".

    VastaaPoista
  2. Ilmoittaudun hiljaa nyökyttelevien joukkoon mukaan.

    Ongelma monesti on enempi ollut se, että ihmisten on vaikea ymmärtää, miten potkuja jakavalla firmalla on samalla varaa jakaa varallisuutta ulos. Perusoletuksena tässä se, että jos firma kenkii väkeä pihalle, on sen talouden oltava kuralla. Ei esimerkiksi se, että firma olisi tehostamassa toimintaansa, muuttamassa liikemallia, hyödyntämässä skaalaetuja tai muuta vastaavaa. Potkut tulee kuitenkin, jaettiin osinkoja tahi ei..

    Valitettavan usein ihmisiltä unohtuu se asia, että firmat eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia, jotka haluavat maksaa palkkaa niin monelle kuin suinkin menemättä nurin.

    Aina voi toki moralisoida, että firmojen pitäisi pitää jengiä palkkalistoilla ihan vaan, jotta kotimainen kysyntä pysyisi korkeammalla ja valtio saisi verotuloja. Samoin kuin rikkaiden pitäis maksaa niin paljon veroja, että pankkitilin saldo olisi yhtenevä köyhän kanssa. Harva moralisoija vaan asettaa itseään tuon firman omistajana tai rikkaan saappaisiin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Aina voi toki moralisoida, että firmojen pitäisi pitää jengiä palkkalistoilla ihan vaan, jotta kotimainen kysyntä pysyisi korkeammalla ja valtio saisi verotuloja. Samoin kuin rikkaiden pitäis maksaa niin paljon veroja, että pankkitilin saldo olisi yhtenevä köyhän kanssa."

      Tottakai ja samaan aikaan käydään itse koukkaamassa häävirvkoitteet Tallinnasta taikka jos satutaan asumaan pohjoisessa, niin halvemmat autonrenkaat Haaparannasta. Paras oli erään tietokonefoorumin jeesustelijat, jotka toisessa threadissa kaivoivat mahdollisimman halpoja tietokoneenosia saksalaisista verkkokaupoista ja toisessa threadissa itkivät kun suomalaiset firmat irtisanovat, vaikka tulos oli plussan puolella.

      - Syltty


      Poista
  3. "Mutta kuten nähtiin, osingonjaon vähentäminen ei mitenkään vaikuta omistajien varallisuuteen. Siksi se ei vaikuta työllistämisen tai investointien kannustimiinkaan."

    Yhtiön kassan pulleudella ja järjettömillä investoinneilla on kyllä ymmärtääkseni yhteys. JOs firman kassa on täynnä rahaa, johto alkaa miettimään kaikenlaisia älyttömyyksiä kuten saksalaisen ilman, pohjoisamerikkalaisen kannattamattoman paperifirman taikka nevehööd-navigointifirman ostamista.

    - Syltty

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syltty on aivan oikeassa siinä, että yhtiön hallitukselle ei saa antaa käyttöön liiaksi käteistä. Mitä pienempi kassa, sen skarpimpi hallitus.


      -- VV

      Poista
  4. Ehkä kritiikki ei sinänsä osinkoihin kohdistunut, vaan siihen, että jo tehdyt kelamaksujen poistot ja yhteisöveron alennukset eivät valuneet parempaan työllisyyteen, vaan firmojen osinkoihin. Sama käynee nyt sosiaaliturvamaksun roimassa alennuksessakin. Tulonsiirtoa julkiselta sektorilta yksityiselle siis.

    VastaaPoista
  5. Helvetin hyvä kirjoitus.

    klaus kultti

    VastaaPoista
  6. Suomessahan on tilanne, että pörssiyhtiöt heittelevät rahojaan pois osinkoina, sen sijaan että investoisivat tulevaisuuteen tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muodossa. Nyt oikeistohallitus haluaa murentaa myös julkisen rahoituspohjan tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin, joten tulevaisuuden näkymät ovat aika synkät.

    Juhana Vartiaisen (kok) idea oli leikata palkkoja ja siirtää rahoja pääomiin. Tämä ei voi kuitenkaan edes teoriassa toimia, kun veronalennukset yms. ovat valuneet täysmääräisinä osinkoihin, eivät investointeina tulevaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pörssiyhtiöt heittelevät rahojaan pois osinkoina koska yritys ei keksi mihin kannattaviin projekteihin rahansa sijoittaisi. Osinkojen saajilla sen sijaan saattaa olla hyvinkin ideoita mihin kannattaviin projekteihin nämä toiselta yritykselta vapautuvat pääomat kannattaa sijoittaa. Joidenkin yritysten tulevaisuuden näkymät ovat synkät ja ne eivät parane polttamalla rahaa älyttömiin T&K projekteihin.

      Poista
  7. Kirjoittaja selvästi luulee että osingon saaminen on ongelma vaikka ongelma on sen jakaminen. Kyse on siis yrityksen varallisuuden käyttötavasta. Kun varallisuus käytetään yritykseen itseensä invetoimalla voidaan olla varma juuri sen yrityksen eteenpäinmenosta. Tämä on siis ainoa tapa jolla voidaan sekä lakisääteisesti ajaa omistajien etua, että saavuttaa työntekijöiden tavoite yrityksen eteenpäinmenosta. Osinkojen jako on kuin veisi pohjan työntekijöiden tavoitteilta. Kun työntekijöiltä viedään tavoite yrityksen kasvusta, niin jäljelle jää vain henkilökohtainen palkka, eikä kiinteä sellainen motovoi vaan tekee työntekijästä passiivisen ja laiskan. Osinkojen jakamatta jättäminen on siis kaikkien etu. Ja kuten kirjoittajakin sanoi, koko osinkojärjestelmä voitaisiin poistaa, kun saman tuloksen omistaja saa osakkeita myymällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ajatus on ihan ykköstä; yritykset eivät ikinä jaa osinkoja eli rahaa omistajilleen. Niiden arvo vain kasvaa ja välillä omistajat voivat myydä osakkeita. Tällä logiikalla (ilmeisesti se kuvastaa geohistoriallista aikaa) voitaisiin yhteen pekkaan ruveta perustamaan yrityksiä, jotka eivät ikinä jaa osinkoja, mutta joiden osakkeiden arvo vain nousee.

      klaus kultti

      Poista
  8. Mitä järkeä on omistaa yritystä joka ei koskaan jaa varallisuuttaan? Totta, periaatteessa firman varallisuus näkyy pörssikurssissa, mutta toisaalta ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä ei ole pörssiyrityksiä ja pörssiyrityksissäkin on yksi vika:

    Kun kassa paisuu ja paisuu, niin jossain vaiheessa johto keksii tehdä ylimääräisellä rahalla jotain äärettömän typerää. Vaikkapa ylivoimaisen kallis pääkonttori tai jokin vastaava pyramidi on kiva firman johdolle mutta ei kyllä vie omistajien asiaa eteenpäin.

    Tai olisiko Nokian omistajien tilanne ollut parempi, jos firma olisi voitonjaon sijasta polttanut omistajien rahoja kännykkäbisneksessä vaikkapa muutaman vuoden pidempään? Aivan varmasti kaikki rahat olisi siinä bisneksessä ennemmin tai myöhemmin saatu hukattua.

    - Syltty

    VastaaPoista
  9. useimmitenväärässä22. syyskuuta 2015 klo 23.46

    Juuri verotus yksinkertaistaa asioita. On paljon parempi meille kaikille muille, että firma jakaa osinkoja ja Riitta joutuu maksamaan siitä heti verot. Jos osinkoa ei jaettaisi Riitta pitäisi osakkeet ja lykkäisi pirulainen verojen maksut hamaan tulevaisuuteen.

    VastaaPoista
  10. Näin esitettynä asiattoman argumentoitnti vaikuttaa asialliselta. Mutta myös tärkeässä mielessä iskulta ilmaan. Osinkoihin kohdistuvassa kritiikissä näet ei taida olla kysymys niiden tasosta sinänsä ja vielä vähemmän niiden ja niiden perustana olevan omaisuuden suhteesta, vaan kyse on ideologiasta: osingot ovat pääomatuloa, joka seuraa pääoman omistamisesta ja joka siis saadaan työtä tekemättä, ”koroilla eläen”, vanhan sanonnan mukaisesti. Siksi ne ovat tätä katsantokantaa edustavien mielestä moraalisesti epäilyttäviä, ellei suorastaan tuomittavia ja niitä voidaan kääytää poliittisessa retoriikassa.

    Avainlause Asiattoman analyysissa onkin se, jossa todetaan, että Rahakone Oy:n arvo määräytyy sen tulevaisuuden voittoja koskevien odotusten perusteella. Voitot taas ovat yhtiön tuottojen ja kulujen erotus, ja yksi osa, ehkä tärkein osa, kuluista ovat sen työläisilleen maksamat palkat ja muut etuudet. Jos niiden määrä kasvaa, pienenee voitto-odotus ja sitä myöten yhtiön markkina-arvo ja niin myös Riitta Rikkaan omaisuus, tulipa se hänelle osakkeidensa arvonnnousun tai osinkojen kautta.Työn ja pääoman arvosuhde muuttuisi työn hyväksi. Sitä kai osinkokriitikot ajavat takaa, tai tavoitteeeseensa päästäkseen heidän ainakin tulisi niin tehdä.

    VastaaPoista
  11. "Ajatuksena tuntuu olevan, että jos pörssiyritykset eivät maksa osinkoja, niin rikkaat omistajat rikastuvat vähän vähemmän ja työpaikkoja on vastaavasti enemmän."

    Ajatus lienee juuri tuo, että työpaikkoja pitää olla enemmän. Osingot ovat sivuseikka, eräänlaista koodikieltä. Verrataan sitä Sipilän koodikieleen: tuottavuusloikka. Katsastajat, analysoikaa puhki pääministerin älyllinen jälkeenjääneisyys.

    VastaaPoista
  12. Yrityksen voitto on omistajan rikastumista "työtä tekemättä". Osinko ei ole, siinä vain siirretään omaa omaisuutta sijoitettavaksi yritykseen B, jossa siitä on enemmän hyötyä kuin yrityksessä A. Tämän jarruttaminen olisi idiotiaa, josta kärsivät (tulevan?) yrityksen B (tulevat?) työntekijät ja koko ihmiskunta. Onneksi maatalousyritysten voitoista osa investoitiin muiden alojen yrityksiin, ettemme enää elä kaikki maatiloilla - tai metsästäjä-keräilijöinä.

    VastaaPoista
  13. Suomessa irtisanotaan yleisimmin ja lähes ainoastaan "tuotannollisin ja taloudellisin perustein". Työntekijöille kerrotaan kuinka yrityksellä menee huonosti eikä huonosti tuottavalla yrityksellä ole muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa porukkaa. Jos samaan aikaan yritys tuottaa uuden voitto ennätyksensä, kuulostaa hieman kornilta väittää työntekijöille huonoa menestystä.
    Nykyään yrityksiä pilkotaan mielellään pienemmiksi osasiksi, jotta irtisanominen olisi helpompaa. Tietyllä tavalla ok ajatus, ettei pidetä esim. peukaloitaan pyörittävää huoltoryhmää, jos heille ei ole tekemistä. Mutta samalla jätetään huomioimatta että monissa yrityksissä tehdään töitä yli sisäisten yritysrajojen, koko konsernin hyväksi. Saattaa olla että toisella puolella tehdasta tarvittaisiin lisää työvoimaa, mutta koska kyse on eri yhtiöistä, ei henkilöstölle tarvi tarjota työtä - vaan kenkää.
    Irtisanominen on Suomessa niin helppoa että sitä tehdään vaikka yritys tuottaisi reilusti voittoa. Perusteena voidaan käyttää ettei voittoa tullutkaan tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritykset ei enää organisoi töitä sisäisesti, siirrä henkilökuntaa osastolta toiselle tai mieti voisiko tyytyä tähän pienempään voittomarginaaliin tänä vuonna.
    Valitettavan usein pörssiyritykset saavat näillä yt-neuvotteluilla ja joukkoirtisanomisilla kurssinsa kovaan nousuun. Sijoittavat rakastavat yt-neuvotteluja. Väkisin herää kysymys, milloin yrityksistä tuli pelinappuloita? Eikö yrityksen tekemisen kautta tuotettava voitto olisi tärkeämpi, kuin sen näennäinen arvo sijoittajien silmissä?
    Mielestäni pörssi ja yrityksillä pelaaminen on syynä suurimpaan osaan kaikkia taloudellisia ongelmiamme koko maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka firma tuottaa voittoa, ei se tarkoita, että jokainen tehtävä tuottaa enemmän kuin aiheuttaa kuluja. Tällaisen tehtävän lopettaminen ja työntekijän irtisanominen on järkevää. Toki tässä pitäisi muistaa katsoa vaikutuksia koko firmaan. Esim. suunnittelija ei suoraan generoi laskutusta, mutta saattaa olla silti merkittävin työntekijä sen suhteen, kuinka hyvää hintaa tuotteesta tai palvelusta voidaan pyytää tai kuinka paljon sitä menee kaupaksi.

      Ja toisaalta, ei firman kannata irtisanoa yhtään henkilöä, jonka työ tuottaa enemmän kuin aiheuttaa kustannuksia.

      Poista
    2. Mielestäni oikein oivallettu. Ongelma on tietysti selvittää ketkä työntekijöistä ovat niitä kokonaisuuden kannalta tuottavia ja ketkä eivät. Mahtaisiko tämän tietää paremmin yrityksen johto vai Mauri Pekkarinen ja Antti Rinne?

      Poista
    3. Olin joskus yrityksessä, jossa panostettiin vain ja ainoastaan uusasiakashankintaan ja uuden myyntiin. Yrityksen johto palkitsi avokätisesti henkilöstöryhmiä jotka saivat solmittua uusia kauppoja. Samalla unohdettiin täysin vanhojen asiakassuhteiden ylläpito.
      Tämä näkyi hyvin mm. myyntihenkilöstön ja uustuotannon palkitsemisina (tulospalkkiot, julkiset kehut, "kokousmatkat", jne...) Sen sijaan vanhojen, vuosilisenssiä maksavien asiakkaiden asioista huolehtimisesta ei huomioitu mitenkään. Firmalta alkoikin vuosikausien jälkeen lähteä asiakkaita, koska tunsivat maksavansa turhasta vuosimaksuja.
      Tämä yritys ei laskenut kasvuhuumassaan tietyt osastot muuta kuin kulueräksi. Palkankorotuksia oli nihkeä neuvotella ja ylläpito-osasta unohdettiin kaikesta. Huhupuheiden mukaan, asiakaspalvelun ja ylläpidon osastojen tärkeys havaittiin kun minä sekä pari kollegaa lähdimme kävelemään ja he havaitsivat miten tärkeää hommaa olimme tehneetkään.

      Teollisuudessa olen nähnyt vastaavia tilanteita, kun tehtaan oma korjaamo ajetaan alas ja aletaan ostaa palveluita huoltofirmoilta. Vaikka omalla henkilökunnalla on ollut joskus pieniä jaksoja kun töitä on ollut vähän (koska kaikki toimii), niin nykyään valitetaan siitä ettei huoltofirma tule paikalle nopeasti, vian selvittäminen kestää kauan koska asentajat vaihtuvat usein ja hyvin usein vaihdetaan kalliita yksiköitä, kun ennen tehtaan omat asentajat olivat korjanneet yksikön.
      Kukaan ei uskalla julkaista lukuja, miten paljon halvemmaksi ulkoistettu ylläpito tuleekaan. Usein se ei edes tule halvemmaksi, mutta sitä silti perustellaan rahalla.

      Poista
  14. Yhtä aikaa sekä hyvä että kunnolla metsään mennyt teksti. Keskusteluhan käy nyt kuumana siksi, että hallitus tahtoo pakottaa työntekijät "tuottavuusloikkaan" parantaakseen työllisyyttä. Tai näin ne ainakin vakavin naamoin telkkarissa väittävät. Ei siis tukemaan Riittaa tai tämän omaisuusspekulaatioita. Kun Rahakone maksaa 10 miljoonaa osinkoja, on tämä summa aidosti poissa yhtiön kassasta. Ihan sama tässä suhteessa, mitä se vaikuttaa osakkeen arvoon. Osakkeen arvolla ei ole käytännössä suoraa vaikutusta investointeihin tai työllistämiseen. Se kiinnostaa sijoittajaa - samoin spekulointi omaisuuslajien muuntamisella toiseksi. Näillä taas ei ole mitään tekemistä nyt kuumana käyvässä keskustelussa siitä, mitä lopulta tuetaan työntekijöiden etuihin puuttumalla. Työntekijäpuolella epäillään, että yrityksen saama lisävoitto jaetaan juurikin osinkoina ulos. Ei kannattamaton yritys käytä säästöä työllistääkseen henkilöitä, joille ei ole työtä. Vastaavasti taas kannattava yritys varmaan työllistää juuri sen verran, kuin edellytetään menestykseen. Eli tämä "tuottavuusloikka" menisi suoraan Riitalle - ainakin monien yritysten kohdalla. Ja miksi perusduunarin puolestaan pitäisi olla yhtään sen kiinnostuneempi Riitan omaisuuden hyödyttämisestä kuin Riitta olisi yhtiön osingonjaosta.

    VastaaPoista
  15. Suurimmat osakkeenomistajat ovat usein eläkerahastoja. Vähintään tätä kautta työntekijät hyötyvät järkevästä taloudenpidosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On olemassa myös firmoja, joiden suurin omistaja on SAK. Esimerkiksi VVO:n osake-enemmistö on SAK:n jäsenjärjestöjen hallussa, ja hallituspaikoistakin niillä on yli puolet. Voisiko VVO nyt näyttää mallia ja paitsi jättää jatkossa osingot maksamatta, myös periä takaisin vuodelta 2009 maksetut osingot, kun firma silloin yt-neuvotteluissa irtisanoi n. joka kahdennentoista työntekijänsä?

      Poista
  16. "Toinen ajatus on se, että osingonjaon sijasta varat pitäisi käyttää isänmaallisesti investointeihin." No, tämä kai on osingoista puhuttaessa ollut se ensimmäinen ajatus. Ei toinen.

    Mielenkiintoista muuten, että tässä käytettiin sanaa "isänmaallinen" pejoratiivisesti. Siis viitaten siihen, että vain juntit nykyään vetoaa isänmaallisuuteen (tarvitseeko mainita mitään puoluetta tai yhdistystä?). Harmi lisäksi, että käsittelemättä jäi se kolmas ajatus: kiitos vaan osingoista, mutta kyllä ne ”isotkin” ovat minulle aika pieniä rahoja, jos investoinneilla ei ruokita pitkäaikaista kurssikehitystä. Se olisi minulle muutoinkin tärkeämpää kuin irtisanomisilla saatu lyhytaikainen kurssihyppy, joista toki shorttaajat iloitsevat.

    Onko tämä kirjoitus muuten sitä näsäviisautta vastoin asiansa osaavien kirjoittajien parempaa tietoa? Sellaisestahan nuorisoa usein epäillään. Kiitos siitäkin huolimatta sanan ”järkevä” järkevästä käytöstä. Jos em. ”järkevää sijoituskohdetta” ei tosiaan löydy, niin siitä kannattaakin puhua käsitteillä, jotka suhdanteiden sijaan viittaavat yritysjohdon osaamiseen.

    Ja sori jos teen pahankin etikettivirheen kommentoimalla omalla nimellä, ei näytä olevan tapana..?

    VastaaPoista
  17. Esim. tässä viimeisimmässä Nokian renkaiden YT-kohussa on kritisoitu sitä, että yhtiöllä menee hyvin ja silti tehostetaan toimintaa. Kritisoijilla tuntuu olevan siis logiikka, että jos viivan päälle jää jotain, niin tällöin yhtiön velvollisuus on pitää palkkalistoillaan enemmän työntekijöitä, kuin olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Melko valistumaton ajatus. Eihän yhtiön tarkoitus ole mahdollistaa kaikenlaista tehotonta työn tekemistä. Yhtiön tarkoitus on tehdä voittoa, ja hyvä niin. Voittoa tavoittelemalla yhtiö huolehtii siitä, että yhteiskunnan resurssit – ennen kaikkea työvoima – allokoituu optimaalisella tavalla. Raha on ainoastaan mekanismi joka huolehtii tämän tavoitteen toteutumisesta. Olisi yhteiskunnan kannalta varsin epäoptimaalista, että pitäisimme yllä sellaista taloudellista järjestelmää, joka allokoi resursseja epäoptimaalisesti, eli toisin sanoen teettäisimme sellaista työtä, joka ei ole kannattavaa.

    Ja Putelle sen verran, että ei tässä mitkään shorttaajat ole onnistuneet ottamaan yhtiötä haltuunsa omiin tarkoituksiinsa, vaan kyllä Nokian renkaat on tehnyt ratkaisunsa ihan pitkän tähtäimen strategian mukaisesti. Jos pitkällä tähtäimellä investoiminen olisi ollut kannattavaa, niin taatusti sellaiseen olisi sitten ryhdytty. Siitähän voidaan sitten kiistellä, olisiko sinun mielestäsi investointi ollut vielä parempi ratkaisu liiketaloudellisesti. Minä luotan siihen että Nokian renkaiden johto on taatusti ottanut tämän huomioon, ja jos ei ole, niin sehän on heidän asiansa. Osakkeenomistajien rahoillahan he tässä toimivat. Ei sinun rahoillasi.

    VastaaPoista
  18. "Toinen ajatus on se, että osingonjaon sijasta varat pitäisi käyttää isänmaallisesti investointeihin.", tämä lausahdus särähti korvassa, ja lienee kohdistettukin niin. Ei yrityksen tehtävä ole investointien kohdalla tarkoitus ajatella ensisijaisesti isänmaallisuutta, vaan yrityksen tulevaisuutta ja mahdollista kasvua.

    Myös omistajan näkövinkkelistä pitää arvioida, onko järkevää lypsää yrityksestä varallisuutta osinkoina ulos vai tyytyä maltillisempaan tahtiin, joka mahdollistaa yrityksen sijoittaa kasvuun ja sitä kautta yrityksen arvon ja suhteellisen osingonmaksukyvyn kasvamisen pitkällä juoksulla.

    Jos yrityksen johdolta puuttuu kasvuhalu ja tuoteideat, on taas oikein lypsää pajasta kaikki löysä pois ja sijoittaa omaisuus jonnekin missä kasvuhalua ja tuoteideoita on. Tämä saattaa alkuun tuntua karulta työntekijöiden kannalta, mutta sen ei tarvitsisi olla.

    Työntekijänkin etu olisi, että omistus olisi dynaamista. Dynamiikkaa ei tarvita lisää ainoastaan työmarkkinoille, vaan myös pääomamarkkinoille.

    Meillä on vinoutunut ajatus siitä, että työsuhdeturva olisi työntekijän paras kaveri, ikään kuin heidät pitäisi kahlita uppoavaan laivaankin. Osinkojen maksamatta jättäminen sillä ajatuksella, että laiva ja sen matkustajat pääsisivät uppoamaan hivenen syvemmälle, ei ole kovin viisasta. Siltä osin Asiattoman kritiikki on oikean suuntaista.

    VastaaPoista
  19. Hyvä juttu. Pari kommenttia:
    >>"Onnentyttö tuo Riitta, ... kuten sanottua, Riitta on onnentyttö"
    Miksi tätä onnentyttöaspektia korostetaan? Onko ajattelu, että meillä on joku varallisuuslotto, jossa Riitta on voittanut? Entä jos Riitta osti osakkeet 10miljoonalla. Onko hän silti onnekas vaikka menetti melkein kaiken. Otan tämän esille siksi, että jos asia nähdään arvontana/onnekkuutena, niin se puoltaa kovaa verottamista, joka taas pienentää talouden aktiviteettia. Itse en korostaisi onnekkuutta. Jos Riitta ei ole se alkuperäinen yrittäjä, niin hän on silti tuonut yrittäjälle exit kannusteen ostaessaan osakkeet. On vahingollista leimata tämä arvokas mekanismi onnekkuudeksi.
    "Jos jakamattomille osinkorahoille ei ole järkevää investointikohdetta yhtiön sisällä, yhtiö voi sijoittaa ne rahoitusmarkkinoille yhtä hyvin kuin Riitta itsekin.". Ei ihan yhtä hyvin. Jos Riitalla sattuu olemaan killeridea, on jättiosinko hyvä asia. Vähemmistöosakkaana hän ei voi päättää yksin osingosta. Yritys voi ostaa vaikka valtion 1% lainan, mutta silloin Riitan loistoidea jää käyttämättä. Tämän takia ne paheksutut jättiosingot ovat investoinneille ja työpaikoille hyväksi: pääoma hakeutuu todennäköisesti parempaan,tuottavampaan,työllistävämpäänkin kohteeseen.

    VastaaPoista
  20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista