perjantai 10. huhtikuuta 2015

Onko kaikki päin persettä?

Ylioppilaslehti pyysi Asiatonta lehdistökatsausta kertomaan, mikä suomalaisessa talouskeskustelussa on huonosti, tai Ylioppilaslehden värikkäämpää ilmaisua käyttäen päin persettä. 

Lehdessä Asiattoman näkemysten lisäksi Anu Kantolan, Pertti Haaparannan ja Matti Tuomalan kommentit. 


Asiattomien väite 1: Taloustieteen ja taloustieteilijöiden päätehtävä ei ole ennustaa suhdanteita, ja onnistuneet ”ennustajat” ovat yleensä humpuukimaakareita.

Asiattomien väite 2: Yliopisto-opiskelijat eivät ole köyhiä.

Asiattomien väite 3: Työllistäminen sen itsensä vuoksi ei ole järkevä tavoite.

Asiattomien väite 4: Tuonti on ulkomaankaupan tavoite, ei vienti.

Asiattomien väite 5: Vain ihmiset maksavat veroja.

Väitimme lisääkin, mutta nämä eivät enää mahtuneet Ylioppilaslehteen:

Asiattomien väite 6: Verotulojen lisääminen ei ole päämäärä itsessään. 

Usein mitä tahansa toimenpidettä pidetään hyvänä, jos se lisää verotuloja. Verotulojen lisääminen ei kuitenkaan välttämättä lisää yhteiskunnan kokonaishyvinvointia, koska verotus on vain varallisuuden siirtämistä taskusta toiseen. Jos verotat Liisalta satasen ja annat Leenalle, verotulot lisääntyvät, mutta maailma ei ole yhtään entistä rikkaampi. 

Sen sijaan jos Liisan yritys tekee uuden keksinnön ja maksaa lisää veroja, verotulot ovat uutta varallisuutta. Mutta niin ovat ennen kaikkea myös Liisan asiakkaiden saama lisähyvinvointi, Liisan voitto ja Liisan työntekijöiden saamat palkankorotuksetkin. Riemun aihe eivät siis ole verotulot, vaan keksinnön tuoma uusi hyvinvointi kokonaisuutena.

Asiattomien väite 7: Hyviä asioita ei yleensä pidä tukea. 

Aika yleisesti (luonnollisesti varsinkin erilaisilta etujärjestöiltä) kuullaan joku seuraavanlainen tarina: asia A (yliopisto-opiskelu / ilmailuharrastus / yritystoiminta) on tosi hyvä juttu. Siispä asiaa A pitää heti alkaa tukea julkisista varoista. Näin ei ole. Hyviä asioita hankitaan maailmaan ihan tarpeeksi ilman tukeakin, kunhan suuri osa asioiden hyvyydestä kohdistuu hankkijalle itselleen. Jos hyvien asioiden hankintaa ruvetaan tukemaan, niitä hankitaan liikaa. Tämä taas on ihan yhtä haitallista kuin se, että niitä tulee hankituksi liian vähän. 

19 kommenttia:

  1. Kohtaan 6: Kun kerta kaikki ovat Suomessa aivan uskomattoman vankasti sitä mieltä, että koulutusta pitää tukea (ilmainen yliopisto), on pöyristyttävää, että sössötettään yliopistokoulutuksesta investointina inhimilliseen pääomaan. Merkittävä osa yhteiskuntatieteellisien ja humanistisien aineiden opiskelijoista on avioliittomarkkinoilla; rikas perhe kustantaa taidehistorian tai käytännöllisen filosofian opinnot, joilla ei ole mitään kysyntää markkinoilla. Mutta menestyvät insinöörit ja yritysjohtajat ottavat mielellään statussymboliksi taidehistorioitijamaisterin puolisoksi. Ammattikoululaiset, jotka tämän lystin maksavat eivät tietenkään pääse edes yrittämään näillä avioliittomarkkinoilla.

    VastaaPoista
  2. Asiantuntija Kantolan vastaukset ovat vaivaannuttavaa luettavaa. Aivan pihalla. Haaparannalle pisteet siitä, että sai tähänkin ympättyä mukaan suosikkinsa Keynesin. Tuomalalle annan synninpäästön, hän sentään vastasi esitettyyn väitteeseen.

    VastaaPoista
  3. Ensimmäiseen väitteeseen liittyen on ehkä hyvä täsmentää, että ennustamattomuuden ongelma ei liity kaikkiin talouden piirteisiin. Esimerkiksi ennuste, että kuluvan vuoden talouskasvu tulee olemaan lähellä nollaa, tuskin aiheuttaa enää sellaisia reaktioita, jotka tekevät ennusteen vääräksi. Vastaavasti monia muita kansantalouden muuttujia (kuten työttömyyttä, velkasuhdetta, yleistä hintatasoa) voi jossain määrin ennustaa. Toisia asioita sitten vaikeampi ennustaa, esimerkiksi suhdannekäänteitä.

    On syytä huomata, että markkinoiden tehokkuudesta seuraava kyvyttömyys ylisuurien voittojen tekemiseen ei tarkoita, etteikö asioita voisi ennustaa. On ihan kelpo veikkaus, että OMX Helsinki -indeksi on maanantaina suunnilleen samalla tasolla kuin se oli perjantaina. Tällä tiedolla ei tosin kukaan rikastu, kun ei tiedä onko indeksi ylemmällä vai alemmalla tasolla verrattuna edelliseen päivään. Mutta hyvä ennuste se on silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toit esille hyvän seikan ennustamisesta. Kukaan joka haluaa ymmärtää asioita ei oikeastaan ole kiinnostunut ennusteista; ne ovat tieteenteon sivutuotteita. Siitä ei ole pitkä aika, kun 50% todennäköisyydellä pääsi oikeaan tulokseen ennustamalla, että Helsingissä on huomenna samanlainen sää kuin tänään.

      klaus kultti

      Poista
    2. En kirjoittanut, mitä halusin (esimerkki päätöksentekijöiden irrationaalisuudesta). Nykyäänkin pääsee samaan 50% todennäköisyyteen ennustamalla, että huomenna sää on kuin tänään, mutta ajankohtana johon viittasin kyseessä oli myös yhtä hyvä ennuste kuin alan ennustelaitoksilla.

      Poista
    3. Parahin Anonyymi,

      Olet oikeassa. Talouden ennustaminen ei useinkaan ole vaikeaa. Mikä on vaikeaa, on ennustaa niin, että ennusteella tekee rahaa. Otetaan esimerkiksi osakemarkkinat. Huomisen osakekurssin ennustaminen on aika helppoa. Ennuste, että kurssi on huomenna sama kuin tänään, on keskimäärin aika hyvä ennuste. Mutta tästä ennusteesta ei voi hyötyä mitenkään. Hyötyminen edellyttäisi, että pystyisi ennustamaan osakekurssin muutoksen tai ainakin sen suunnan. Tämä ennustaminen on vaikeaa.

      Poista
  4. Haluaisin ymmärtää miten Haaparannan vastaus kommenttiin (3: työllistäminen itsensä vuoksi ei ole järkevä tavoite) liittyi itse väitteeseen. luin vastauksen muutamia kertoja, enkä löytänyt mitään yhteyttä kommentin ja väitteen välillä.
    Jos halutaan kritisoida asiattomien väitettä,päädytään pohtimaan sitä, onko korkea työllisyysaste ja matala tuottavuus parempi asia kuin korkea tuottavuus ja korkea työttymyys. Väitän siis että korkeaa tuotavuuden yhteiskunnassa suurella osalla yhteiskunnan jäsenistä ei ole työmarkkinoiden kovin korkealle hinnoittelemaa tarjottavaa, ja jos yhteiskunta on valmis tarjoamaan näille henkilöille riittävän korkean vaihtoehtoisen toimeentulon, päädytään korkeaan työttömyyteen.
    Toinen vaihtoehto on kääntää kelloa taaksepäin, ja luopua mm tietotekniikasta, automaatiosta jne, ja siirtyä takaisin matalan tuottavuuden yhteiskuntaan. tällöin yhteiskunnan tuottamasta (matalammasta) arvonlisästä maksettaisiin suurempi osuus palkkoina. Ongelma on tällöin vain se, että tällaisessa yhteiskunnassa "kokonaishyvinvointi" olisi kaikille aika alhainen ja suurelle enemmistölle merkittävästi alhaisempi kuin korkean tuottavuuden yhteiskunnassa.
    Poliitikkojen tavoite työpaikkoja lisäävistä investoinneista on hyvä, jos tämä ei tapahdu tuottavuuden kustannuksella.

    VastaaPoista
  5. Väittseen 4 (Tuonti on ulkomaankaupan tavoite, ei vienti) liittyen: Väitteen viimeisessä lauseessa sanotaan, että viennin tarkoitus on rahoittaa tuonti, eli vientiä tulee tehdä vain sen verran, että saadaan tuonti maksettua. Kommentissa taas sanotaan, että vaihtotaseen ylijäämä on vain ulkomaiden velkaa viejälle.
    Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, mutta eikös vaihtotaseen ylijäämä tarkoita sitä, että tietylle maantieteelliselle alueelle (= valtio) kertyy varallisuutta sen sijaan että varallisuus vähenisi? kertynyt varallisuus voidaan sitten käyttää hyvinvoinnin lisäämiseen (vaikkapa tuontia lisäämällä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "eikös vaihtotaseen ylijäämä tarkoita sitä, että tietylle maantieteelliselle alueelle (= valtio) kertyy varallisuutta sen sijaan että varallisuus vähenisi?"

      Ei varsinaisesti. Varallisuuttahan voi kertyä (sekä hävitä) ihan maansisäisessäkin taloudellisessa toiminnassa, eikä pelkästään ulkomaankaupassa.

      Kaikkien maailman maiden vaihtotaseiden summa on tietenkin pyöreä nolla, mutta kyllä silti maailmaan voi kertyä varallisuutta.

      Poista
  6. Pekka_T Kirjoitti "Kommentissa taas sanotaan, että vaihtotaseen ylijäämä on vain ulkomaiden velkaa viejälle."

    Alkuperäinen kommentti on totta: vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa, että viejän ulkoinen varallisus kasvaa ja ulkomaa on velkaa viejälle.

    "Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, mutta eikös vaihtotaseen ylijäämä tarkoita sitä, että tietylle maantieteelliselle alueelle (= valtio) kertyy varallisuutta sen sijaan että varallisuus vähenisi? kertynyt varallisuus voidaan sitten käyttää hyvinvoinnin lisäämiseen (vaikkapa tuontia lisäämällä)"

    Vaihtotaseen ylijäämä sanoo, että MAAN ULKOINEN nettovarallisuus kasvaa. Vaihtotaseen ylijäämä tai alijäämä ei siis sano, miten kansakunnan nettomäräinen kokonaisvarallisuus (ulkoinen + sisäinen) muuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta. mutta eikös se ulkoinen velka voida tulouttaa?

      Poista
    2. . ja siis synnyttää rahasäiliö, joka voidaan käyttää esim koettua hyvinvointia lisäävään tuontiin?

      Poista
  7. Pitäisi varmaan tarkoittaa, että viennin tarkoitus on rahoittaa tuonti jollakin järkevällä aikavälillä.

    Roope Ankan rahasäiliöstä ei ole mitään hyötyä, jos ei satu pitämään rahassa uiskentelusta.

    - Syltty

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihtotaseen ali- ja ylijäämät ovat (osin) täysin normaalia kulutuksen intertemporaalista allokaatiota. Roope Ankan rahasäiliöstö on se hyöty, että Roopella on varaa suureen kulutukseen seuraavilla periodeilla. Vaihtotaseen ali- tai ylijäämät eivät, tässä mielessä, eroa Roopen rahasäiliöstä millaan tavalla.

      Poista
    2. Roope Ankan rahasäiliössä olevan rahan ideana on, ettei sitä koskaan kuluteta. Roope kun ei kuluta koskaan mitään. Jos nyt ajatellaan että tänäpäivänä viedään hirveästi, että voitaisiin sitten vuonna 2100 tuoda, niin en näe kyllä tällaisessa merkantalistisessa ajattelutavassa mitään järkeä. Kyllä sen aikajänteen pitää olla järjellinen.

      - Syltty

      Poista
  8. "Hyviä asioita hankitaan maailmaan ihan tarpeeksi ilman tukeakin, kunhan suuri osa asioiden hyvyydestä kohdistuu hankkijalle itselleen. Jos hyvien asioiden hankintaa ruvetaan tukemaan, niitä hankitaan liikaa. Tämä taas on ihan yhtä haitallista kuin se, että niitä tulee hankituksi liian vähän."

    Muuten hyvä paitsi pieleen. Jo esim. peruskoulutuksen hankkimiseen vaikuttaa aika tavalla sen mahdollistaminen subventioilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sikäli ihmettelijältä meni pieleen, että peruskoulutuksen hyvyydestä suuri osa kohdistuu muihin kuin peruskoulussa torkkuvaan pilttiin itseensä.

      Poista
  9. Ei voi kuin ihmetellä, miksi viestinnän tutkija on kommentoimassa taloudellisia asioita? Ai niin, Kantolahan on aikaisemminkin osoittanut olevansa kaikkien alojen asiantuntija. Käsittämätön rimanalitus myös toimittajalta, että lähtee kysymmän Kantolan kantoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kirjoittanut siitä, miten talousasioista on viestitty, joten luonnollisesti se on talousasiantuntija. Minä olen sekä ostanut että myynyt taloussuklaata, miksei minulta kysytä?

      Yliopisto-opiskelijat eivät tosissaan ole köyhiä. Opiskelu ei toki välttämättä ole investointi, sillä on aloja, joita lukemalla päätyy 7 vuoden akateemisen kahvittelun jälkeen ansaitsemaan saman verran kuin keskivertomerkonomi, ja jos oletetaan parinmuodostuksen markkinateoriat yms. pois, niin toinen vaihtoehto on se, että yliopisto-opiskelu on harrastus. Jos ihmisellä on parhaassa iässään varaa harrastaa funtsimista ja kirjastossa käymistä täyspäiväisesti vuosikausia, niin ei se silloinkaan ole köyhä.

      Poista