perjantai 12. kesäkuuta 2015

Palkka-ale: Kaisa Kuponginleikkaaja ja Tiina Toimari

Johtajien vapaaehtoinen palkanalennus on herättänyt runsaasti keskustelua. Keskustelua ei ole luonnehtinut ainakaan taloustieteellinen analyysi. Yleisradion aamu-tv:ssäkin asiasta jutteli  mediatutkijasta, entisestä poliitikosta ja lukijoillemme aiemmin tutusta "taloustutkijasta" koostuva porukka. Yhtään ekonomistia ei ollut kutsuttu. 

On vaikea sanoa tarkasti, kuinka johtajien vapaaehtoinen palkanalennus vaikuttaisi. Mutta tarkastellaan asian yhtä kiinnostavaa puolta esimerkin avulla.

Kaisa Kuponginleikkaaja on todella rikas. Hän omistaa makkaratehtaan, jossa voidaan valmistaa valtavasti makkaraa. Kaisa ei halua johtaa tehtaan päivittäistä toimintaa, vaan palkkaa toimitusjohtajan.

Kaisa rekrytoi toimitusjohtajaksi Tiina Toimarin. Tiina on hyvin palkattu. Sanokaamme että Tiina saa palkkaa 500 000 euroa vuodessa. Kaisa kerta kaikkiaan tarvitsee pätevän toimitusjohtajan, ja joutuu palkkaamaan Tiinan, olipa hinta kuinka suolainen tahansa. Tiina siis on myös aika hyvin toimeentuleva. Hän ei luonnollisesti ole kuitenkaan läheskään yhtä rikas kuin Kaisa, jonka renki hän on.

Kaisa ja Tiina joutuvat nyt miettimään, kuinka paljon makkaraa pitää tuottaa ja millä hinnalla myydä. Yhden makkaran tuottaminen maksaa euron. Jos makkaran hinnan nostaa kovin korkeaksi, kustakin makkarasta saa paljon rahaa. Mutta makkaraa menee kaupaksi vähän ja voitot ovat pienet.

Jos makkaran hinnan laskee lähelle euroa, sitä menee kaupaksi paljon, mutta kustakin makkarasta saa hyvin vähän rahaa. Voitot ovat tässäkin tapauksessa pienet.

Aikansa pohdittuaan Kaisa ja Tiina löytävät oikean hinnan. Se löytyy jostakin äskeisten tapausten välistä. Tällä hinnalla makkaraa menee kaupaksi aika paljon, ja jokaisesta makkarasta saa hyvän katteen. Hinta on paras mahdollinen siinä mielessä, että sillä puristetaan tehtaasta suurin mahdollinen voitto.

Tiina saa voitoista 500 000 euroa ja loppu menee Kaisalle osinkoina ja osakkeiden arvonnousuna.

Hauskanpito ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Johtajien palkanalennustalkoot alkavat. Kaikkien johtajien on yleisen mielipiteen vuoksi alennettava palkkojaan 5 %. Tiinan kohdalla alennus on 25 000 euroa vuodessa. Tiinaa luonnollisesti harmittaa. Tuo 25 000 on hänen vuotuisen Havaijille suuntautuvan golf- ja luau-matkansa hinta. Matka jää siis väliin tänä vuonna.

Mutta kuinka Tiinan palkanalennus vaikuttaa makkarantuotantoon? Ei mitenkään. Makkaran hinnoittelua koskevassa laskelmassa ei ollut mukana Tiinan palkkaa ollenkaan. Tiinan palkka ei vaikuta makkaran hinnoitteluun eikä tuotantoon lainkaan. Suurimman mahdollisen voiton tuottava hinta ei riipu Tiinan palkasta.

Tehtaassa tehdään ihan yhtä paljon makkaraa ja sitä myydään ihan samalla hinnalla. Makkaranostajat eivät siis edes huomaa mitään tapahtuneen. Luonnollisesti myös tehtaan tuottama voitto on edelleen sama.

Ainoa mihin palkanalennus vaikuttaa, on voitonjako. Tiina saa voitosta 25 000 euroa vähemmän ja Kaisa vastaavasti 25 000 enemmän. Tiinan sijasta Havaijille possujuhliin lähteekin häntä vielä huomattavasti rikkaampi Kaisa. Tiinan palkanalennus on lisännyt taloudellista epätasa-arvoa, koska 25 000 euroa varallisuutta on siirtynyt rikkaalta Tiinalta vielä rikkaammalle Kaisalle. 

Tietysti jos makkaratehtaan omistaa Kaisan sijasta pörssiyhtiö, Tiinan palkanalennuksen vaikutus tulonjakoon on erilainen. Tulonsiirto on tässä tapauksessa Tiinalta osakkeenomistajille, joista suuri osa on Tiinaa köyhempiä. Jos yksi omistajista on eläkeyhtiö, niin tulonsiirron saavat eläkeläiset. 

Pörssisijoittajat eivät kuitenkaan ole erityisen köyhiä ja eläkeyhtiöidenkin kautta eniten hyötyvät ne joiden eläkkeet ovat suurimmat. Tässä hajautetun omistamisenkaan tapauksessa siis palkka-ale ei hyödytä mitenkään huono-osaisia.

Tarinan tärkein opetus on kuitenkin se, että ihmiskunta ei kokonaisuutena ole yhtään rikkaampi Tiinan palkanalennuksen vuoksi. Yhtä ainutta uutta makkaraa ei synny maailmaan Tiinan uhrauksen seurauksena.

21 kommenttia:

  1. Esimerkissä on kokonaan unohdettu tasa-arvovaikutukset ja erityisesti se, miten palkanalennus vaikuttaa naisten halukkuuteen hakeutua johtajiksi ja tehtaanomistajiksi.

    VastaaPoista
  2. Tasa-arvovaikutuksia on kovasti vaikea kvantifioida. Vai paljonko esimerkin Tiinan 25k palkanalennus lisää kateel...köyhempien hyvinvointia? Enemmän kuin Tiinan + valtion tappio? Tiinahan maksaa palkastaan ansiotuloveroa, joka nyt jää valtiolta saamatta. Parhaimmillaankin valtio tienaa nyt yhteisöveron + osinkoveron verran (olettaen, että maksamatta jäänyt palkka lisää yrityksen voittoa saman verran ja että yritysverotettu voitto jaetaan osinkoina). Suoraan rahassa mitattuna valtio tekee palkka-alella tiliä ainoastaan silloin, kun liksa kutistuu julkisen sektorin johtoportaalla, jolloin x rahan palkanalennus lisää säästöjä x rahan verran.

    VastaaPoista
  3. Laskelma on kunnossa, mutta ei kyllä havainnollista palkka-alen pointtia. Oikea tarina olisi se, että makkaratehdas tuottaa optimaalisellakin makkaran hinnalla tappiota vaikka 250.000e/vuosi. Kaisalta alkaa olla rahat loppu ja hän suunnittelee koko tehtaan sulkemista. Tiinan ilmoitettua palkan alennuksensa ensivuoden tappio näyttää olevan edelleen 225t€ vuodessa, mutta Tiinan esimerkin innoittamana tehtaan muut 200 työntekijää päättävät laskea 25000e/vuosi palkkaansa saman 5% eli yhteensä 25000x0.05x200=250t€. Nyt ensivuoden tulos näyttää Kaisan laskelmassa 25t€ voittoa ja siksi hän peruu tehtaansulkemisaikeensa. Tehtaan työntekijät mukaanlukien Tiina voittivat karkeasti uuden palkkansa ja työttömyyskorvauksen välisen erotuksen. Kaisa voitti 25t€ vuodessa jonka tehdas tästälähtien tuottaa. Yhteiskunta voitti karkeasti työntekijöiden ansiotuloverojen ja maksamatta jääneiden työttömyyskorvausten summan.

    VastaaPoista
  4. Nyt Katsastajat mielestäni yleistivät liikaa. Alku menee ihan mallikkaasti, mutta kysymyksestä: "Mutta kuinka Tiinan palkanalennus vaikuttaa makkarantuotantoon?" eteenpäin homma ei enää toimi.

    Ekonomistin kannattaisi joskus piipahtaa vaikkapa jonkun makkarafirman controllerin & myyntijohtajan pöydällä ja keskustella näiden kanssa miten makkaraa controlling vinkkelistä valmistetaan ja myydään. Maailmassa kun on useampi muuttuja ja mitä suurempi delta sitä suurempi todennäköisyys, että muutos ei ole enää lineaarisilla malleilla simuloitavissa.

    Makkaraa myytäessä yrityksellä on kaksi perustrategiaa myyntiin:
    - maksimoida alarivi (tulos)
    - maksimoida ylärivi (myynti / liikevaihto)
    Itsestään selvästä syystä, suurin osa pyrkii tuloksen maksimointiin.

    Mutkat oikomalla makkaratehtaan tuloshan saadaan vähentämällä liikevaihdosta kulut. Kun Kaisa ja Tiina kauppaavat makkaraa, heidän tuotteilleen asettama hinta vaikuttaa myyntimäärään (kuten artikkelin alussa todetaan). Palkka-alen ansiosta (johon osallistuu niin työntekijät kuin toimari) makkaran valmistuskustannukset laskevat, ja Kaisa ja Tiina voivat hinnoitella tuotteensa aggressiivisemmin, ja makkarasta saadaan silti voittoa. Hintaa voidaan siis laskea ja myyntiä lisätä. Tällöin Kaupan tiskissä oleva kilpaileva (ulkomaalainen?) makkara muuttui ehkä juuri Kaisan ja Tiinan kyrsää kalliimmaksi jolloin suurempi osa kuluttajista poimii koriinsa Kaisan ja Tiinan tuotteen. Tällöin Tiina ja Kaisa voittivat markkinaosuutta kotimaassa. Samoin kävi ehkä myös Virossa, jolloin Kaisan ja Tiinan on mahdollista laajentaa liiketoimintaa myös ulkomaille asti!

    Tämä läpi organisaation tehty palkkaleikkaus saa aikaan sen että Suomeen tuotava makkaramäärä laskee ja samalla ulkomaille viety makkaramäärä nousee. Ylärivin kasvaessa Kaisa ja Tiina palkkaavat lisää makkarantekijöitä (tulonsiirtojen varassa elävien osuus laskee) ja kuralla oleva vaihtotase paranee. Kaisa luultavasti tekee lisää fyrkkaa, mutta enne kaikkea julkinen taloutemme voi paremmin ja yrittämisestä saatava hyöty paranee. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

    Jos Tiinaa korpeaa saamansa kohtelu ja Kaisan rikastuminen entisestään, tämä voi tehdä sen mitä kaikki muutkin työntekijät Suomessa, eli nostaa kytkintä.

    PS. Vielä toinen nosto: "Makkaran hinnoittelua koskevassa laskelmassa ei ollut mukana Tiinan palkkaa ollenkaan." Ainakaan siinä lafkassa missä itse olen töissä, ei Johdon palkka ole tuloslaskelman ulkopuolinen erä. Ihan sinne samaan tuloslaskelman lootaan ne johdon palkat lapioidaan kaikkien muiden valkokaulustyöntekijöiden kanssa. Yrityksemme käyttämässä hinnoittelumallissa on myös kustannukset mukana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ihme, että Suomen (vienti-) firmoilla menee huonosti, jos talouden pidon järki on sotkettu. Mä voisin tulla korjaamaan systeemit maltillisella muutaman huntin tuntihinnalla.

      Miten TJ:n kustannus vaikuttaa makkaran tuotantokustannuksiin? Ei mitenkään. Makkaran kustannuksiin (ja siis hinnoitteluun ja tuotannon määrään) vaikuttaa raaka-aineiden, välituotteiden ja tuotannontekijöiden kuten pääoman ja tuotannon duunareiden kustannukset. Siispä ainakin TJ:n palkka on tässä sunk cost. Vai onko teillä TJ mukana lapioimassa makkaramassaa linjalla?

      Eihän tuotantoon osallistumattomien byrokraattien hinnoittelu vaikuta tuotannon rajakustannuksiin, vaan ainoastaan firman kiinteisiin tai uponneisiin kustannuksiin.

      Poista
    2. Tai jos Kaisa karsii tuottotavoitteestaan ja muuten sama?

      Poista
    3. "Miten TJ:n kustannus vaikuttaa makkaran tuotantokustannuksiin? Ei mitenkään" - jep, mutta täytyyhän makkaran myynnillä saaduilla tuloilla kattaa myös sunk costit. Eli vaikkei se vaikuta tuotantokustannuksiin, niin se vaikuttaa hinnoittelupäätöksiin. Vähemmän rahaa "byrokraateille" mahdollistaa agressiivisemman hinnoittelun, niin että yritys silti pysyy voitollisena.

      Poista
  5. Eikö se nyt mene perille, että tasa-arvonäkökulmasta kaikki makkaratehtaaseen liittyvä keskustelu on pielessä. Kehitellään tapoja lisätä makkaran myyntiä ja laajentaa makkaratehtaan toimintaa, vaikka miehet kuluttavat suurimman osan makkarasta. On kokonaan jätetty huomiotta se, että naiset käyttävät miehiä enemmän kasviksia. Samoin kasvisten makkaraa merkittävemmistä terveysvaikutuksista ja naisten kasvismyönteisyydestä vaietaan täysin.

    VastaaPoista
  6. Kommentoijat: osallistuvatko työntekijätkin palkanalennustalkoisiin? Minulta on mennyt ohi.

    VastaaPoista
  7. Tiinan ansiotuloistaan maksama veroaste on pienenmpi kuin Kaisan pääomatuloveroaste. Jos Tiinan palkanalennus siirtyisi 1:1 Kaisan osinkotuloiksi, häviäjä oli valtio. Eikö?

    Olen samaa mieltä, että Tiinan palkanalennus ei lisää makkaratehtaan tuotantoa eikä sillä palkata yhtään työntekijää lisää.

    Miten ihmeessä valtio-opin jatko-opiskelija Holappa voi esiintyä taloustutkijana? Kenties hän esiintyy seuraavaksi ravitsemustieteen, oikeustieteen tai psykologian tuntijana julistamasta poliittista sanomaansa. Miksi hän ei voi rehellisesti ilmoittaa olevansa poliitikko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin häviäjä on varmaan Tiinan kotikunta.

      Poista
    2. Holappa onkin vaihtoehtoinen taloustutkija. Ihan niin kuin "on" vaihtoehtoista fysiikkaa, kemiaa, raketti- ja oikeustiedettä, tarvitaan myös vaihtoehtoista taloustutkimuspuhetta. Holappa ja knit ovat kuin Hammurabin lakiin tai shariaan vetoavia asianajajia hovissa. Parran pärinä on kovaa, mutta suht irrelevanttia vars. tuomion suhteen.

      Poista
    3. Vaihtoehtoinen fysiikkia ja vaihtoehtoinen kemia? Mitä ihmettä se on? Siis gravitaatio kyseenalaistetaan ja hiilen moolimassa ei ole 12,0 grammaa? Eiköhän Holappa edusta pikemminkin metafysiikka tai alkemiaa.

      Poista
  8. Katsastaja luulee, että kiinteät kulut eivät vaikuta hinnoitteluun mitenkään. Näyttää olevan taloustieteilijä. Jos ekonomistien ymmärrys liiketaloudesta on tätä tasoa, on tosiaan parempi, ettei tätä porukkaa kutsuta television esittelemään näkemyksiään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrotko, vaikka esimerkin avulla, miten kiinteät kulut vaikuttavat hinnoitteluun?

      Poista
    2. Kiinteät kulut ovat kiinteitä ainoastaan lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kiinteätkin kustanukset ovat muuttuvia kustannuksia.

      - Syltty

      Poista
    3. Mutta sittenhän ovat muuttuvia kustannuksia.

      Poista
  9. Eräässä hissifirmassa (nimi jääköön mainitsematta) harrastettiin tuote- ja osastokustannuslaskentaa. Tuotekustannuslaskenta keskittyi muuttuviin kustannuksiin mutta osastokustannuslaskennassa kaikki kiinteätkin kulut johtokunnan palkkoja myöten vyörytettiin alaspäin, jotta hissin alimmasta myyntihinnasta saatiin jonkinlainen käsitys.

    Jos hissin hinnasta noin puolet on materiaali- ja tuntipalkkakustannuksia (ns. muuttuvat kustannukset), jokainen käsittää, ettei hissin myyntihintaa voi päättää yksinomaa niiden perusteella. Saattaa olla sama makkarassa, en muista kun työskentelin makkaratehtaalla viimeksi 45 vuotta sitten.

    Ymmärtääksemme yhtiön toimitusjohtajan, ekonomin ja pääomistajan ajatusta kiinteistä kustannuksista kerron pienen jutun: Fiman pikkujouluissa tj kysyi naiselta, joka istui samassa pöydässä: "Millä osastolla sinä rakennat hissejä?". Nainen vastasi: "En minä rakenna hissejä, minä lasken palkkoja." Johon toimitusjohtaja sanoi: "Jos tällä tehtaalla joku ei rakenna hissejä, kehoitan menemään kassan kautta. Tällä tehtaalla jokaisen henkilön työpanoksen on tähdättävä hissien rakentamiseen:"

    Itse toimin talousosastolla ja tämän pikkujoulun jälkeen minäkin aloin rakentaa ammattiylpeänä hissejä.

    VastaaPoista
  10. Eikö muuten lehdistökatsauksen mollaamalla "taloustutkijalla" ollut aamu-tv:ssä jokseenkin vastaava kanta ja perustelu kuin lehdistökatsauksellakin?

    VastaaPoista
  11. Olen pitänyt tämän idioottiblogin kirjoittajia typeränä jo muutenkin, mutta tämä onneton räpellys on se kuuluisa piste iin päälle.

    VastaaPoista
  12. Eikö sama logiikka päde työntekijöiden palkkojen alentamiseen?

    VastaaPoista