Muutamat tutkijat ovat huolissaan Helsingin yleiskaavasuunnitelmista muuttaa sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi. Bulevardien asunnot sijaitsevat niin lähellä katua, että liikenteen saasteet ovat vaaraksi asukkaiden terveydelle. Hesarissa haastatellun tutkijan mukaan uusien asuntojen asukkaiden elinikä saattaa alentua jopa 2,5 vuodella. Myös Hesarin pääkirjoitus ottaa kantaa asukkaiden terveyden suojelemisen puolesta.
Asiattoman toimituksen tietämys pienhiukkasten terveysvaikutuksista on sangen vaatimatonta, joten emme ota kantaa asuntojen terveellisyyteen. Sen sijaan on melko helppoa osoittaa vääräksi huoli asukkaiden kärsimyksistä. Tähän ei tarvita lääketieteen tuntemusta. Matka tarunhohtoiseen Asiatonlandiaan riittää.
Asiatonlandian pääkaupunki on nimittäin sattumalta täsmälleen samanlainen kuin yleiskaavasuunnitelman Helsinki vuonna 2050. Asiatonlandiassa sisääntuloväylät on muutettu kaupunkibulevardeiksi ja niiden varrella asuu tuhansia ihmisiä. Bulevardien varrella on kuitenkin ikävä asua, koska pakokaasut pilaavat hengitysilman.
Pitäisikö bulevardien asukkaita sääliä? Ei tietenkään. Tämä johtuu siitä, että bulevardien asukkaille on yhdentekevää, asuvatko he bulevardin varrella saasteessa vai kauempana kadusta puhtaassa ilmassa. Miksi? Koska bulevardin asukkaat voivat aina halutessaan muuttaa puhtaan ilman alueelle. He eivät muuta, koska samalla kun ilmanlaatu paranee, asuntojen vuokrat nousevat. Itse asiassa asuntojen vuokraero riittää täsmälleen kompensoimaan bulevardin asukkaille saasteesta aiheutuvan haitan. Jos näin ei olisi, puhtaan alueen asuntojen vuokrat nousisivat, kunnes vuokraero on riittävä.
Myös Asiatonlandiassa on tutkijoita, jotka ovat huolissaan asukkaiden terveydestä. Tutkijat onnistuvat suostuttelemaan Asiatonlandian pormestarin ottamaan käyttöön uuden sääntelymuodon, joka pakottaa vuokranantajat asentamaan kaupunkibulevardin varrella sijaitseviin asuntoihin tiiviimmät ikkunat. Nyt asuntojen ilmanlaatu paranee kauempana sijaitsevien asuntojen tasolle.
Hyötyvätkö bulevardien asukkaat uudesta sääntelystä? Eivät. Uusien ikkunoiden myötä bulevardin varrella ja kauempana sijaitsevat asunnot ovat täsmälleen yhtä hyviä. Näin ollen bulevardin varrella olevien asuntojen vuokrat nousevat kauempana sijaitsevien tasolle.
Kuten aiemmin todettiin, bulevardien asukkaat olisivat jo ennen sääntelyä voineet hankkia asunnon, johon saasteet eivät ulotu. Asukkaille ei siis tarjota mitään, mikä ei olisi ollut heidän saatavillaan ennen sääntelyä. Koska ennen sääntelyä asukkaille oli yhdentekevää kummanlaisissa asunnoissa he asuivat, näin täytyy olla sääntelyn jälkeenkin.
Kuten aiemmin todettiin, bulevardien asukkaat olisivat jo ennen sääntelyä voineet hankkia asunnon, johon saasteet eivät ulotu. Asukkaille ei siis tarjota mitään, mikä ei olisi ollut heidän saatavillaan ennen sääntelyä. Koska ennen sääntelyä asukkaille oli yhdentekevää kummanlaisissa asunnoissa he asuivat, näin täytyy olla sääntelyn jälkeenkin.
Oliko sääntely lopulta järkevää? Asukkaat eivät hyötyneet, mutta koska vuokrat nousivat, ehkäpä sääntely hyödytti vuokranantajia. Näin käy, jos asuntojen vuokratuotot nousivat enemmän kuin uusien ikkunoiden asentamiskustannukset. Voittoa maksimoivat vuokranantajat (tai rakennusliikkeet) tuskin olisivat jättäneet tällaista kannattavaa investointia tekemättä, joten uudet sisäilmanlaatua parantaneet ikkunat olivat haaskausta.
Tämäkin tarkastajien katsaus olettaa, että ihmiset tietävät mitä haluavat, ja osaavat lisäksi hinnoitella tahtonsa nykyrahassa. Mikäli oletus on tosi, ovat myös tarkastajat oikeassa.
VastaaPoistaMielenkiintoinen kysymys siis onkin: onko oletus tosi? Jos ei, niin onko analyysi täysin arvoton vai onko maailma onnistuttu mallintamaan riittävällä tarkkuudella, jotta mallista voi tehdä todellisuutta kuvaavia johtopäätöksiä? Jos näitä voi tehdä, niin mitkä ne ovat?
Pointtisi on toki validi. Asuntojen hintojen ja naapuruston laadun välistä yhteyttä on tutkittu paljon. Näyttää siltä, että ihmiset tietävät laadun melko hyvin ja että erot laadussa heijastuvat hintoihin.
PoistaTässä tuore esimerkki:
https://www.aeaweb.org/articles.php?doi=10.1257/aer.20121656
Kyseinen artikkeli ei käsittele terveyskysymystä sen laajemmin kuin lasten terveyden (tietyt markkerit) kannalta eikä sen pohjalta löydy tukea bloggauksen oletuksille.
PoistaJos hiemankin tuntee lääketiedettä, tietänee että ihmiset eivät osaa arvioida terveyshaittojen & taloudellisten kysymysten varsin monimutkaista vyyhtiä. Kansantaudit kuten sv-tauti, diabetes jne. jne. ovat tästä oiva osoitus: niiden prevalenssi olisi olematon mikäli ihmiset tietäisivät jotain "laadusta".
Anonyymi 15.35 ketkä näitä asioita sitten osaavat arvioida, jos ei ihmiset?
PoistaKys. alan asiantuntijat.
PoistaKyseisen alan (kansantautien tms.) asiantuntijat eivät tiedä juuri mitään. Ongelma onkin, että tieto tulee pahasti jälkijunassa. Voi olla, että me valtaosan elämästämme 2000-luvulla elävät elämme kaikki 100-vuotiaiksi, tai sitten voi olla, että elinikämme lyhenee. Lainatakseni Tverskyä ja Kahnemania:
PoistaMost important decision men make are governed by beliefs concerning the likelihoods of unique events. The “true” probability of such events are elusive, since they cannot be assessed objectively. The subjective probabilities that are assigned by knowledgeable and consistent people have been accepted as all that can be said about the likelihood of such events. (Tversky, A., Kahneman, D. 1973. Availability: A heuristic for judging frequency and probability. Cognitive Psychology 5(2):207-232.)
Tästä syystä usein jälkiviisaus on paras viisaus. Kenties kaupunkibulevardin varrella eläminen lyhentää elämää enemmän kuin nortti. Kenties ei. Mutta missään tapauksessa tämä ei tule näkymään hinnoissa niin, että samat ihmiset valitsisivat samoin, jos heiltä kysyttäisiin, valitsetko:
a) 6000€/neliö ja 80 vuotta elinikää
b) 7000€/neliö ja 90 vuotta elinikää
"Kyseisen alan (kansantautien tms.) asiantuntijat eivät tiedä juuri mitään."
PoistaEpätavallinen väite joka vaatii epätavalliset todisteet - sanomattakin siis selvää, että lainaus kogn.psykologian journalista ei riitä. Kyllä he tietävät ja varsin paljon tietävätkin. Tämän tiedon sovellutukset käytäntöön (useista syistä vieläpä rajalliset ja monessa mielessä vajavaisesti toteutetut) ovat tuottaneet merkittävää parannusta ihmisten terveydentilaan ja elämänlaatuun.
Analysoikaapa lisää näiden näkökohtien pohjalta: jos ikkunat tiivistetään, sairastavuus vähenee ja yhteiskunnan terveydenhoitomenot laskevat (ja inhimillinen kärsimys myös), Ikkunabisnes kasvaa, firmat kannattavat paremmin ja työntekijät saavat ansioita.
VastaaPoistaKärsit kuuluisasta rikotun ikkunan harhasta. Tosin tässä tapauksessa kyseessä on pikemminkin tiivistetyn ikkunan harha. Taloudellinen aktiviteetti ei kasva ikkunoiden vaihdon myötä, koska jotain muuta jää nyt tekemättä noilla rahoilla, jotka vuokranantajat käyttivät uusiin ikkunoihin.
PoistaFrederic Bastiat selittää asian täällä:
http://bastiat.org/en/twisatwins.html#broken_window
Alla anonyymi kommentaattori analysoikin jo terveydenhoitomenoja.
Kärsit kuuluisasta lainattavien varojen teorian harhasta. Tämä on yleinen harha monille, jotka pyrkivät muuttamaan todellisuutta teorian muuttamisen sijasta. Taloudellisen aktiviteetin lisääminen ei kaikissa tilanteissa vähennä resurssien käyttöönotan mahdollisuuksia (vaikkakin tietenkin joissakin tilanteissa kyllä), ja raha itsessään ei ole mitenkään luonnollisesti niukkaa.
PoistaYksinkertaisten esimerkkien käyttäminen ja näiden perustelu abstraktoiduilla, ei todellisuutta kuvaavilla teorioilla ei tunne olevan järkevää toimintaa.
Terveyshaitat koituvat yleensä enimmäkseen ihmiselle itselleen, tässä ehkä jopa yli sataprosenttisesti, koska eläkemenojen laskevat. Mitä useampaan asiaan valtio sotkeutuu, sitä enemmän ongelmia ja korruptiota ja sitä useampaan muuhunkin se joutuu sotkeutumaan. Kysymyksesikin johtuu vain siitä, että valtio on sosialisoinut ihmisten terveyden. Perustili tai Singaporen malli lieventäisi ongelmaa ja parantaisi terveydenhoitoa, kannustimet hoitaa omaa terveyttä paranisivat ja toimitusajat lyhenisivät. Lapsikuolleisuuskin on Singaporessa hieman pienempi.
VastaaPoistaIhmiset tietävät omasta elämästään paljon enemmän kuin valtio. Molemmat tekevät virheitä, mutta yleensä on parempi antaa ihmisten tehdä itse virheensä elämässään kuin että valtio tekee elämänvalinnat ja virheet heidän puolestaan, väkipakolla.
Tässä vastaus sekä katsastajalle että anonyymille. Katsastaja jättää vastaamatta argumenttiin terveydentilan kohentumisesta ja siitä aiheutuvista hyödyistä. Myöskään ikkunabisneksen lisääntymisen vaikutusten kumoutuminen siksi, että muuta liiketoimintaa jää toteutumatta, ei ole automaattista, sillä se olisi totta vain jos tuo muu toiminta olisi ainakin yhtä tuottoisaa tai tuottoisampaa kuin ikkunabisnes.
PoistaMinä satun asumaan tällä hetkellä Singaporessa ja tiedän siksikin (tosin tietäisin muutenkin), että Singaporen terveydenhoitojärjestelmä on valtiovallan luoma ja valtiovallan ohjaama, vaikka sitä rahoitetaankin kansalaisten omilla tileillä (jotka ovat pakollisia eli valtio sotkeutuu siihenkin). Ja jos rahat tilillä eivät riitä, sairas hoidetaan kuitenkin. Todelliset ihmiset todellisessa elämässä eivät käyttäydy teoreettisen homo economicuksen tapaan, ja se on hyväksytty ankaraa markkinataloutta toteuttavassa Singaporessakin.
Niin, onhan se sinänsä looginen johtopäätös, että jos elämä lyhenee sairauksien takia, kasvaneet terveydenhoitomenot voivat korvaantua vähentyneinä eläkemenoina. Mutta herra tai rouva Anonyymi on selvästikin säästynyt vastoinkäymisiltä tässä elämässä, ja varsinkin vastoinkäymisiltä, joissa kuoleman varjo lankeaa ihmisen päälle, muuten on vaikea selittää tuollaista asennetta.
.
Jos bulevardille muuttaminen lyhentää eläkkeennauttimisikääni vuoden, minulle koituu ehkä 120 % terveyshaitan kustannuksista, valtiolle -20 %. Tällöin minä kyllä itse vältän muuttamasta sille tai suostun maksamaan paksummat ikkunat vuokrassa, ellei bulevardilla asuminen nosta elämänlaatuani yli 120 % siitä, mitä se haittaa terveyttäni ja ikkunat maksa sitäkin enemmän.
PoistaValtion ei siis tarvitse väkisin pidätellä ihmisiä poissa bulevardilta. Ehkä valtion pitäisi jopa pakottaa ihmisiä bulevardille silloin, kun se nostaa elämänlaatua yli 100 % mutta alle 120 % terveyshaitasta.
Singaporessa ihmiset vastaavat suuremmalta osin itse aiheuttamistaan terveyshaitoista ja eläkemenoista. Pitäisi saada vielä sikäläistä parempi perustili Suomeenkin, jotta ihmiset voisivat itse tehdä omat elämänvalintansa ilman että rikotun ikkunan harha -anonyymi kumppaneineen vaatii heidän pakottamistaan tahdonvastaisiin valintoihin kumpaankaan suuntaan. Jopa laitavasemmistolainen Joseph Stiglitz kannattaa perustiliä. http://www.libera.fi/perustili/perustili-nain-se-toimii/
Klo 4.57 anonyymi: Esimerkissä ikkunoiden asentaminen oli haaskausta, koska asentamiskustannukset ylittivät hyödyt. On erittäin epätodennäköistä, että vuokranantajat käyttäisivät rahansa yhtä typerästi. On siis melko lailla automaattista, että tämä muu toiminta on yhteiskunnan kannalta tuottoisampaa kuin ikkunoiden tiivistäminen.
PoistaAsiatonlandiassa, jossa ilmeisesti asuu universaalisia Turing-koneita, ehkä käy noin. Mutta siellä missä asuu ihmisiä, et saa millään hinnalla vuokralaisia taloihin, joissa asuminen lyhentää elämää 2,5 vuotta. Siinä kalkyyli vuokranantajille.
PoistaNo sittenhän tällaisia asuntoja ei rakenneta lainkaan. Se, että kunta kaavoittaa jonkun tontin, ei tarkoita sitä, että rakennusliike rakentaa. Eli tässäkään tapauksessa vuokralaisraukkoja ei sorreta.
PoistaAsuntomarkkinoiden lisäksi (ks. linkki ylempänä) työmarkkinoilta löytyy runsaasti empiiristä evidenssiä siitä, että ihmiset ottavat huomioon erilaiset vaarat ja että työpaikkojen vaarallisuuserot heijastuvat palkoissa. Ks. esim. http://www.econlib.org/library/Enc/JobSafety.html
Työturvallisuutta on käsitelty myös Asiattomassa: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2015/04/kodinhoitokypara.html
Niinpä, mutta silloinhan on syytä kysyä, miksi kirjoitit blogisi lähtien siitä, että bulevardin varret oli jo rakennettu noita taloja täyteen.
PoistaEhkäpä siksi, että Hesarin jutussa tutkijat olivat huolissaan bulevardien varsilla asuvista ihmisistä.
Poista"Asiatonlandiassa, jossa ilmeisesti asuu universaalisia Turing-koneita, ehkä käy noin. Mutta siellä missä asuu ihmisiä, et saa millään hinnalla vuokralaisia taloihin, joissa asuminen lyhentää elämää 2,5 vuotta."
VastaaPoistaAi ei vai? Väitän sinun olevan ehdottomasti väärässä. Mietitäänpä, että saat vaikka Ruskeasuolta tuollaisen asunnon n. puoleen hintaan siitä, mitä se maksaa Töölössä. Jos tiedetään, että talossa asuminen lyhentää elinikää 2,5 vuotta lineaarisesti (ts. jokainen talossa viettämäsi vuosi - eliniänodotteen ollessa 80 - lyhentää elämääsi 0,03125 vuotta eli n. 11 päivää). Jos opiskelija saa valita: solukämppä Malminkartanossa vai yksiö Ruskeasuolla, 4 vuotta kyseisessä asunnossa lyhentää elinikää n. 6 viikkoa... Mitäpä luulet, että opiskelija valitsee? On elämässä muutakin kuin hengissäpysymisajan maksimointi.