Liisa aikoo perustaa fine dining -ravintolan, Chez Liisan. Projekti on vaativa. Liisan kaikki aika menee ravintolatilaa remontoidessa, kalusteita hankkiessa ja henkilökuntaa rekrytoidessa. Liisa ei siis voi olla samaan aikaan muissa töissä. Hän on irtisanoutunut aikaisemmasta työstään apulaiskeittiömestarina, eikä hänellä siis ole juurikaan tuloja. Liisa joutuu elämään ravintolan perustamista varten ottamallaan suurehkolla lainalla. Elämä ilman tuloja on vaatimatonta.
Ravintolan perustaminen ja alkuun saattaminen kestää joitakin vuosia. Tämän jälkeen Liisa laskee ansaitsevansa joka kuukausi 3000 euroa enemmän kuin aikaisemmin. Lisäksi hänestä tulee arvostettu ravintoloitsija. Näistä syistä ravintolaprojekti on Liisan mielestä enemmän kuin kannattava.
Esitetään seuraavaksi muutama älyttömältä kuulostava kysymys. Onko Liisa köyhä tai "syvästi pienituloinen"? Pitäisikö Liisan alhaisten tulojensa vuoksi saada ravintolan alkutaipaleen ajaksi merkittäviä julkisia tulonsiirtoja, vaikka hänestä tulee ravintolan valmistuttua rikas? Onko väärin, että Liisa joutuu ottamaan lainaa ravintolan perustamista varten? Pitäisikö valtion peräti antaa ravintola Liisalle ilmaiseksi?
Suurin osa järkevistä ihmisistä vastaa kieltävästi kaikkiin näihin kysymyksiin. Liisa ei ole köyhä, vaan hän investoi ravintolaan, joka tekee hänet rikkaaksi. Alhainen tulotaso johtuu siitä, että Liisa ei voi samaan aikaan olla muualla töissä. Osa ravintolainvestoinnista muodostuu hänen ravintolaprojektiinsa käyttämästään työajasta.
Ei tietenkään ole väärin, että Liisa joutuu lainaamaan rahaa hankkiakseen jotain, jonka avulla hän myöhemmin rikastuu. Lainaaminen investointeja vartenhan juuri on pääomamarkkinoiden olemassaolon syy. Tietenkään ravintolaa ei pidä antaa Liisalle ilmaiseksi. Ravintolan perustamisessa on järkeä vain, jos se tuottaa niin hyvin, että sitä varten tehdyt rahalliset ja muut uhraukset kannattavat.
Jostain syystä tämä järki kaikkoaa, kun ravintolainvestoinnin asemesta on kysymys yliopistotutkinnosta. Lehdissä on viime aikoina pöyristelty, miten opiskelijat ovat "kaikkein pienituloisimpia" tai että "nuoruus on köyhyyden aikaa". Vaalien alla monet politiikot ovat tehneet "koulutuslupauksia", joissa luvataan, että yliopistokoulutus säilyy maksuttomana.
Mutta yliopistotutkinnon hankkiminen on samanlainen asia kuin Liisan ravintolaprojekti. Liisan ystävän Leenan opiskelu yliopistossa on yhtä lailla investointia pääomaan, joka tekee Leenasta varakkaan. Leenan pienituloisuus johtuu siitä, että hän joutuu käyttämään aikansa opiskeluun samalla tavalla kuin Liisa ravintolan remontointiin.
Leena ei ole köyhä, kuten ei Liisakaan: kumpikin on valinnut vähäksi aikaa alhaisen tulotason saadakseen myöhemmin korkeamman. Liisa ei tarvitse merkittäviä tulonsiirtoja, koska hän on vain väliaikaisesti pienituloinen. On täysin luonnollista, että Liisa ottaa lainaa investointiaan varten. Aivan samalla tavalla on luonnollista, että Leena lainaa rahaa omaa investointiaan varten.
Kaikki ovat sitä mieltä, että Liisan kannattaa perustaa ravintola vain jos se on uhratun ajan ja rahan arvoista. Aivan samoin Leenan kannattaa hankkia tutkinto vain, jos sen tuotolla voidaan kattaa tutkinnon kustannukset siihen uhrattu aika mukaanlukien.
Kukaan ei ole sitä mieltä, että Liisan pitäisi saada ilmaiseksi ravintola, joka tekee hänestä rikkaan. Samaa päättelyä tulee soveltaa Leenan tutkintoon, joka samalla tavalla tekee hänestä rikkaan.
Jos Leenalla on elatusvelvollisia, niin tämä saa maksuvapautuksen. Liisaa @Kela_uutiset sylkee silmille, eikä anna mitään helpotuksia elatustuen maksuun. Sairasta.
VastaaPoistaHyvä kysymys tähän liittyen on toki se, millaisia ulkoisvaikutuksia Liisan ravintola ja Leenan tutkinto tuovat. Olisiko korkeakoulututkintojen määrä yhteiskunnan näkökulmasta optimitasolla, jos opiskelijat joutuisivat kattamaan elinkustannuksensa ja kenties vielä lukukausimaksun, tai edes osan tuosta? En kyllä täysin hylkäisi näkemystä, että korkeakoulututkintoja tuotetaan Suomessa ainakin jollain aloilla nykyään enemmän kuin on yhteiskunnalle optimi.
VastaaPoistaNoin sivuhuomiona ei tietenkään ole mahdoton asiaintila, että Liisan ravintolakin kannattaisi kustantaa. Kenties Liisa näkisi, ettei yrittäjäksi ryhtyminen ei kannata, mutta kaikkivoipa valtiovalta näkisi Liisan tulevan menestyksen tekevän ravintolasta astetta kovemman luokan turistikohteen tai jotain muuta, joka maksaisi yhteiskunnan investoinnin takaisin korkojen kera. Samahan pätee toki opiskelijoihin: voi löytyä yksilöitä, joille korkeakoulututkinnon suorittamisesta kannattaisi jopa maksaa selvästi enemmän kuin nykyään, koska korkeakoulututkinto avaisi henkilölle kyvyn luoda uuden Nokian tai jotain vastaavaa. On se sääli kun meillä on poliitikkojen muodostama hallitus eikä kaikentietävä valistunut yksinvaltias.
...ja vielä lisäyksenä: En ihannoi diktatuuria kuten Patomäki taloustieteilijöiden väittää ihannoivan, ellei saada sitten juuri tuollaista kuvatun kaltaista oman ja kavereiden edun yläpuolella olevaa kaikkitietävää jumalolentoa diktaattoriksi.
PoistaNiin sanottu keskustelu näyttää kulkevan aina samaa latua, anteeksi kömpelö kielikuva. Asiattomat tai joku esittää, että on epäkohta. Epäkohdan korjaaminen johtaa aina siihen, että joku menettää etuja. Kuin ihmeen kaupalla aina löytyy kommentoijia, jotka epäilevät, että on valtavia ulkoisvaikutuksia, joihin perustuen epäkohta ei tosiasiassa olekaan epäkohta. Siis yhteiskunta on rakentunut niin, että jokaisella teolla on valtava ulkoisvaikutus, jonka takia sen pitää olla markkinamekanismin ulkopuolella. Ihmejuttu, että markkinoita on lainkaan olemassa, kun ilmeisesti optimaalinen ratkaisu kaikkiin allokaationgelmiin on, että joku varsin valistunut ihminen, mieleen tulee esimerkiksi Mauri Pekkarinen, päättää meidän puolestamme kuka saa ja mitä ja millä hinnalla.
Poistaklaus kultti
Niinhän tuo tuntuu menevän usein muuallakin kuin talouskeskustelussa, etenkin internetissä. Argumentointi tuntuu tapahtuvan ääripäiden välillä. Hauska vasta-argumenttihan tuo siinä mielessä on, että ulkoisvaikutusten selvittäminen lienee tässä tapauksessa varsin hankalaa. Kuten jo eilen kirjoitin, eiköhän Suomessa kuitenkin ole etenkin joillain aloilla ylituotantoa tutkinnoissa. Kertoneehan se yhteiskunnasta jotain, kun IT-tukeenkin halutaan vähintään ammattikorkeakoulututkintoa. Tosin voi olla, että tuo on myös signaali alan ammattikoulututkintojen heikkoudesta.
PoistaIlmaisella (tai ainakin erittäin voimakkaasti subventoidulla) koulutuksella on kyllä toinenkin haittapuoli: Se ei erityisesti kannusta tehokkaaseen opiskeluun. Allekirjoittanutkin nosti aikanaan jokaisen tukikuukauden (tosin osan ihan vaan lisätuloina kesäkuukausille töitä tehdessä), koska opintotuella tuli toimeen halvassa opiskelija-asunnossa, ja tästä valinnasta seurannut vapaa-ajan määrä oli erittäin mielyttävä.
Onko ulkoisvaikutusten selvittäminen hankalaa? Mihin väite perustuu? Ylituotanto tutkinnoissa ei muuten sinällään liity asiaan.
PoistaMitä kannustavuuteen tulee, katsotko anekdoottisi omasta elämästäsi kelpaavan todisteeksi väitteellesi ilmaisen opiskelun tehokkuudesta?
Vaatteillakin on ulkoisvaikutuksia: on minulle suureksi eduksi, että en näe (edes helteellä) kadulla paljon rumia ihmisiä kulkemassa alasti. Tästä ulkoisvaikutuksesta huolimatta mikään puolue ei aja vaatteiden valmistamisen ja kuluttamisen valtiollistamista tai edes huomattavaa tukemista.
PoistaUlkoisvaikutusten selvittäminen on sillä logiikalla hankalaa, että on hankalaa tietää, että tarvittaisiin vertailukohta. Koulutus voi vaikuttaa niin moneen eri muuttujaan, että oikeiden ulkoisvaikutusten päättely ilman vertailukohtaa on liki mahdotonta. Ainakin uskottavasti. Tutkimusasetelman löytäminenkin on haastavaa, sillä vaikka Suomi (tai jokin toinen länsimaa, koska yleistettävyyttä varmaan on jonkun verran) vaihtaisi maksuttomasta koulutuksesta maksulliseen tai toisin päin, koulutustaso muuttuu sen verran hitaasti, ettei kovin tarkkaa tutkimusasetelmaa voitane tuohon rakentaa. Tutkimusasetelmia voi toki löytyä, mutta kyseessä on mielestäni varsin haastava aihe.
PoistaYlituotanto tutkinnoissa taas liittyy ulkoisvaikutuksiin siinä mielessä, että nykyisellä koulutuspolitiikalla saatetaan saada enemmän maistereita kuin on valtion kannalta optimi, koska subventoidaan ulkoisvaikutusten syntyä enemmän kuin kannattaa, jolloin valtio ei maksimoi hyötyään, koska pienemmällä subventoinnilla saataisiin optimaalisempi määrä ulkoisvaikutuksia.
Oma anekdoottini ei tietenkään ole todiste. Myönnän kyllä, että tapa, jolla itseäni ilmaisin, oli huono. Toinen lause olisi kaivannut sanan "mielestäni" tai jotain vastaavaa. Olisi mielenkiintoista jos saataisiin aikaan satunnaistettu koe erilaisista opetuksen rahoitusmalleista, mutta on valitettavan epäeettistä heittää vaikkapa muutama sata opiskelijaa lainarahoitukselle tutkintonsa suorittamiseksi. Toiseen suuntaan tutkiminen kyllä onnistuisi, mikä sekin olisi kyllä kiinnostavaa sen "opiskelu hidastuu, koska pitää käydä töissä"-argumentin osalta. Eiköhän tuokin joillekin korkeammasta elintasosta kynsin ja hampain kiinni pitäville ja/tai opintolainaa vältteleville ole ihan pätevä syy opintojen hidastumiseen.
Mitä vaatteiden ulkoisvaikutuksiin tulee, onnittelut, hieno olkiukko. Vaatteiden osalta valtio taitaa huolehtia ulkoisvaikutuksista, mutta ei porkkanalla, vaan kepillä. Rikoslaista löytyy kohta "sukupuolisiveyden julkinen loukkaaminen". Lisäksi suurimmalle osalle ihmisistä alastomuus julkisella paikalla lienee sen verran epämukavaa (etenkin näillä keleillä), että insentiivit vaatteiden päällä pitämiseen ovat riittävän suuret ilman rikoslakiakin.
Loistava kirjoitus ja hyviä kommentteja. En nyt tässä varmaan sano mitään uutta, mutta koulutuksen tarjoaminen yksilölle on yhteiskunnan investointi tulevaisuuden verotuloja vastaan.
VastaaPoistaJulkista tulonsiirtoa aloittaville yrityksille kutsutaan starttirahaksi. Tätä voi hakea TE-keskuksista. Esimerkin Liisa täyttäisi hyvin tuen saamisen edellytykset.
VastaaPoistaLiisa saisi tosiaan todennäköisesti starttirahaa, joka on kuukausittainen tulo yritystä perustavalle, jolla ei vielä ole yrityksestään tuloja. Liisa saisi mahdollisesti myös lainaa yhteiskunnan tukemana Finnveralta tai jostain muualta. Hän saisi myös ilmaisia (=valtion maksamia) lakimiestoimistokäyntejä jos vain haluaisi yms.
PoistaItse kun perustin taannoin yritykesn, yllätyin siitä, kuinka paljon yhteiskunta yrittäjiä tukee. On starttirahaa, tuettuja lainoja ja tosiaan valtio maksaa myös vielä erilaisia konsultointeja, kunhan niihin saa lähetteen.
Hyvä kirjoitus. En väitä vastaan, esitän vain pari hajahuomiota.
VastaaPoistaa. Onko koulutus jotain, joka tulee itse maksaa vai onko edellinen sukupolvi sen veroina jo maksanut ja itse puolestaan kustannat sen seuraavalla sukupolvelle ?
b. Miten lukukausimaksut, jos niihin mentäisiin, tulisi määrittää ? Raha on paras konsultti ja pidetään ylioppilaiden kesken huutokauppa ts. opiskelupaikat menkööt eniten tarjoavalle ? Saadaan koulutus niille, joille siitä on eniten arvoa (omasta mielestään).
Olen samaa mieltä tältä osin. En tosin tiedä, tuleeko tässä maassa opiskelun jälkeen "rikkaaksi". Pitäisi myös antaa opiskelun investoinnin oikeasti tuottaa tulosta, eikä sosialisoida etua progressiivisella verotuksella minimaaliseksi. Erityisesti kun laskee mukaan opiskelun aikaisen tulonmenetyksen niistä tuloista, jotka voisi sinä aikana ansaita vähemmällä koulutustasolla.
VastaaPoistaTähän taitaa pohjautua aiempi kommentti "investoinnista tulevaisuuden verotuloja vastaan". Opiskelulla saatu etu nykyisin sosialisoidaan verotuksella pois.
Maliranta ja Asplund (www.sitra.fi/julkaisut/raportti60.pdf) ovat laskeneet miten koulutus vaikutti palkkaan Suomessa.
Poista1980- ja 1990-luvulla lisäkoulutusvuoden odotettu tuotto oli 8-10 %. Ylemmän korkeakoulututukinnon palkkapreemio suhteessa perusasteen koulutukseen oli 88 %, mutta loivasti laskevalla uralla.
Nyt en muista enkä jaksa kaivaa ovatko nuo ennen vai jälkeen verotusta. Mutta on selvää, että Suomessa erityisesti innovoivaa ja kasvun edellytyksiä luovaa keskiluokkaa kirpaistaan verotuksessa, mikä tietenkin vähentää intoa panostaa kasvuun.
Asiattomat tykkäävät tarinoida. Jospa narratiivien sijaan ensi kerralla evidenssiä siitä, että maksuttoman koulutuksen muuttaminen maksulliseksi esim. parantaa sen tasoa, parantaa opiskelijoiden työllistymistä, parantaa valtion taloutta pidemmälläkin tähtäimellä kuin lukukausimaksujen verran yms. yms. Onko sitä?
VastaaPoistaEihän Asiaton edes väittänyt mitään noista mainitsemistasi asioista. Aikamoisen olkiukon kokosit noin vain.
PoistaTässä enemmänkin puututaan siihen epäkohtaan, että yksilö/markkinat ei saa päättää onko ravintola vai ylioppilastutkinto parempi investointi. Aina kun poliitikko tekee päätöksiä markkinoiden sijasta niin päätökset ovat epäoptimaalisia ja siksi meillä koulutetaan tällä hetkellä aivan liikaa esim. tradenomeja.
Bloggauksen viesti on "kohtuullisen" selvästi se sama kuin aiemminkin (Asiattomat ovat nimittäin aiemminkin ottaneet asiaan kantaa): yliopisto-opiskelun pitäisi olla maksullista. Jos tämä ei selvinnyt teksti lukemalla, niin ihmettelen suuresti.
PoistaTämä näkökanta pitäisi tietenkin pystyä perustelemaan empiirisellä evidenssillä. Tai edes kattavalla teoreettispohjaisella hyöty-/haitta-analyysillä.
Mitäpä jos perustelisit itse miksi opiskelun pitää olla ilmaista? Edes pieni lukukausimaksu ratkaisisi yliopiston opiskeluaikojen venymisen aika näppärästi. Ehkä vastineeksi saisi jopa parempaa opetusta?
PoistaNiinpä niin, todistustaakka kääntyy täälläkin. Tai yrittää kääntyä väitetyillä "ratkaisuilla" ja vahvoilla ilmaisuilla kuten "ehkä"
PoistaNiin kuin yllä joku jo kirjoitti, koulutuksen tukeminen on valtion investointi tulevaisuuden verotulojen varmistamiseksi.
VastaaPoistaSamaan pyritään yritystuilla.
Toinen asia on, kuinka hyvän tuoton valtio näille investoinneilleen saa. Monien yritystukia saavien firmojen ja opintotukea nauttineiden kehitysmaamaistereiden veronmaksukyky kun on lopulta pahimmillaan olematon.
Toisaalta, jos yliopisto tehdään maksulliseksi, niin eikö samalla logiikalla pitäisi laittaa maksu myös kaikelle muullekin pakollisen peruskoulun jälkeiselle koulutukselle (esim. lukio)?
Eikö koulutus monella tapaa rinnastu pikemminkin toimilupaan? Eikö ole parempi, että spesifiä asiantuntemusta, tietoa ja taitoa edellyttäviin ammatteihin valikoituu sellaisia henkilöitä, joilla on näissä ammateissa tarvittavia taipumuksia, sen sijaan että kyseisiin ammatteihin valikoituisi lähinnä sellaisia henkilöitä, joilla on pääsy rahoituksen piiriin? Lääkäriksi mielummin fiksu ja syntyjään köyhä kuin vajakki perijä(tär). Maksullinen koulutus suosii rikkaita vajakkeja vähentämällä kilpailua, ts. karsimalla fiksuja köyhiä koulutuspaikkakisasta.
VastaaPoistaPankista saa rahaa. Ja valtion voisi vaikka taata lainat. Eli jos on tarpeeksi fiksu päästäkseen pankin ovista sisään, on rahoituksen piirissä.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaEi pidä paikkaansa. Katsastaja propagoi jutussaan kaiken opintojen tukemisen poistamista. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopistojen opetus on subventoimatonta, kustannukset katetaan lukukausimaksuilla. Jonkunlaista vertailukohtaa voinee hakea UK:n (EU:n ulkopuolisille opiskelijoille) ja USA:n yliopistoista, joissa lukukausimaksut ovat karkeasti ottaen haarukassa 25.000-42.000€ per lukuvuosi. Neljän vuoden alempi korkeakoulututkinto maksaa siis about 100.000-168.000€. Jos lisäksi nykymuotoinen opintotuki muuttuisi kokonaisuudessaan lainaksi, tästä kertyisi lisälainaa sellainen 40.000€. Koko lainapotti olisi siis haarukassa 140.000-208.000€. Tässä täytyy vielä ottaa huomioon se, että nykyisenkaltaisella opintotuella ei elä, joten todellisuudessa täytyy ottaa joko lisää lainaa pari- kolmekymmentä tuhatta tai tehdä töitä opiskelun ohessa, mikä väistämättä pidentää opiskeluaikaa tai heikentää opintojen laatua. Koska minkäänlainen korkotukikaan ei luonnollisesti olisi sallittu, täytyy pääomaan lisätä vielä opiskeluajan korko päälle, lonkalta heitettynä jotain 5.000 ja 10.000 euron välillä järjellisellä korkotasolla (jota tämänhetkinen ei ole) laskettuna. Tuollaista lainaa kun lähtee lyhentämään opiskelun jälkeen, niin vähintään tonni, jopa kaksi kuussa menee lyhennyseriin seuraavan 15-20 vuoden ajan. Melkoinen riski, jonka käytännössä voi ottaa korkeintaan lääkäriksi tai juristiksi opiskeleva. Tai ei noista juristin hommistakaan oikein tiedä, kuulemma algoritmit tulevat korvaamaan myös niistä suuren osan tulevaisuudessa. Akateemista koulutusta edellyttävät ammatit jäisivät siis suurelta osin vain varakkaiden perheiden lasten valittaviksi, joiden ei tarvitse välittää riskistä, että koulutus ei tuo hyväpalkkaista työtä. Yhteiskunta menettäisi valtavasti inhimillistä potentiaalia, kun lahjakkaat mutta köyhät jäisivät vaille koulutusta ja debiilit perijät valtaisivat kyvykkyyttä edellyttävät työtehtävät. Paluu luokkayhteiskuntaan. Tämähän on päivänselvä tosiasia, jossa ei pitäisi olla mitään keskusteltavaa.
PoistaYhteiskunta menettää sen ihan saman potentiaalin jo nyt, kun ylempien yhteiskuntaluokkien vesat joka tapauksessa hakeutuvat ja saavat paikat mm. lääkiksestä ja oikiksesta. Periaatteessa ajatus on kyllä hyvä; köyhät voivat hankkia hemmetin hyvät duunit ilmaiseksi ja lahjakkaimmat pärjää. Käytännössä tämä kuitenkin realisoituu tulonsiirtona ei-akateemisilta akateemisille.
Poista- Make Blomqvist
Tekstissä puhutaan täysin ilmaista yokoulutusta vastaan. Tuskin katsastajat koulutuksen subventoimisen poistamista kokonaan vastustavat, koska positiiviset ulkoisvaikutukset.
PoistaJa noista heittelemistäsi luvuista herää sellainen kysymys mieleeni, että jos yksilön ei kannata ottaa riskiä, niin miksi nykyisen maksajankaan kannattaisi? Joku agendassasai särähtää korvaan...
Mitä tutkimustietoon tulee, niin esim. täältä
Poistahttp://eprints.lse.ac.uk/21010/
selviää se, että maksullinen korkeakoulutus on nimenomaan heikko-osaisimmille este hakeutua korkeakoulutukseen. Mutta ilmeisesti viisimiljoonaisen väestön maalle olisi varaa tuhlata inhimillisiä resursseja tilanteessa jossa siirtymä esim. wanhakantaisesta teollisuudesta eteenpäin on kriittisimmillään?
Katsastajat ovat tässä oikeilla linjoilla. Opiskelukin pitäisi nähdä investointina. Kun itse opiskelin 1960-70 lukujen taitteessa, niin minkäänlaisia opinto- tai asumistukia ei ollut. Silloin tuli voimaan laki opintolainojen valtion takauksesta. Ilman sitä en olisi pystynyt opiskelemaan. Yliopistoissa taisi olla pieni lukukausimaksukin, ainakin ylioppilaskunnan maksu ja professorit perivät jokaisesta tentistä erillisen tenttimaksun. Asuin koko opiskeluaikani alivuokralaishuoneissa ja vielä pari vuotta ensimmäisen työpaikan saatuanikin opintolainoja maksellessa. En ole koskaan ollut huipputuloinen, vaan keskituloinen virkamies. Nyt asuntoni, vapaa-ajanasuntoni ja sijoitusasuntoni arvo on reilusti yli miljoona euroa ja eläkkeeni sijoittuu ylimmän kolmen prosentin joukkoon. Nykyisin on vallitsevana ajatus, että heti mulle ja kaikki, ilmaiseksi.
VastaaPoistaArgument from antiquity? Siitä miten asiat olivat ei tietenkään voida päätellä olivatko asiat silloin optimaalisesti.
PoistaPuhumattakaan tahattomasta koomisuudesta: valtion yliopisto-opiskelun subventio tuskin on sitä luokkaa, että siitä voisi käyttää tokaisua "heti mulle ja kaikki". Kuten ym. blogitekstiin on linkitetty, niin opiskelijat ovat kaikkein pienituloisinta porukkaa. Eikä siinä mitään, kyseessä on tarkoituskin olla niukka kausi, tilanne huomioiden. Mutta seuraako tästä se, että siitä olisi valtion talouden, opiskelijan talouden tms. tms. kannalta mielekästä tehdä vieläkin epävarmempaa ja vähemmän houkuttelevaa?
1. Koulutus ja sivistys on ensisijaisesti ihmisoikeus. Lainaan pohjaava järjestely on väistämättä suhteessa epätasa-arvoistava.
VastaaPoista2. Koulutus tekee yksilön keskimäärin rikkaammaksi mutta ei tietenkään tee kaikista rikkaita. Joillakin koulutusurilla voi olla varma joutuvansa loppuelämänsä elämään pienituloisena. Yksilölle ne eivät ole taloudellinen investointi vaan käytännössä pelkkä menoerä verrattuna joihinkin helpompiin vaihtoehtoihin. Yhteiskunnalle ja kulttuurille nämä ihmiset ovat kokonaisuudessaan kuitenkin tärkeä voimavara. Eikö siis yhteiskunnan pikemminkin tulisi tarjota kompensaatiota niille urheille ihmisille, joille markkinamekanismit eivät rikkauksia tarjoa?
Tienaaminen ja ansaitseminen eivät ole sama asia.
Ihmisoikeus-kortti laajenee koko ajan. Magna Chartan tasolla oli kyse ihmisoikeuksista. Nykymaailmassa luku- ja laskutaito on normaalin toimintakyvyn edellytys. Mutta ilmainen korkeakoulututkinto hankkimiseksi on vain itsekästä halua saada joku muu maksamaan oma investointi tai jopa harrastus (esim. taidehistorian tai filosofian opinnot). Miksi Sari Sairaanhoitajan tai Teemu Taksikuskin pitäisi maksaa lisää veroja tuollaiseen?
PoistaMahdollisuuksien tasa-arvo onnistuu lainapohjaisestikin.
Näinhän se on, mutta sitten tuleekin se mutta.
VastaaPoistaKoulutusta voidaan subventoida, mikäli:
1. Sillä on merkittäviä ulkoisvaikutuksia. Epäilen että näin on. Se, onko nykyinen subvention taso liian pieni tai suuri ja ovatko kannusteet oikeanlaiset, on kokonaan toinen asia.
2. Ja tietenkin jos koulutuksella itsessään nähdään olevan sellaista sivistyksellistä arvoa, jota kansalaiset syystä taikka toisesta arvostavat (tämä liittyy tietenkin tuohon edelliseen, mutta pistinpä sen omaksi kohdakseen)
- Syltty
Epäilet, että koulutuksen subventoinnilla ei ole merkittäviä ulkoisvaikutuksia? Pitäisin väitettä sen verran epätavallisena, että katsoisin sen vaativan epätavalliset todisteet. Onko niitä?
Poista"Epäilet, että koulutuksen subventoinnilla ei ole merkittäviä ulkoisvaikutuksia? "
PoistaEpäilen, että koulutuksella on merkittäviä ulkoisvaikutuksia. Ts. sen subventointi, jopa korkeakoulutuksen subventointi, on todennäköisesti paikallaan vaikka laskettaisiin vain ja ainoastaan taloudelliset vaikutukset (ja unohdettaisiin sivistys yms. perustelut, jotka ovat mielestäni nekin ihan valideja).
- Syltty
Parahimmat lukijat,
PoistaKirjoituksen päätarkoitus ei tällä kertaa ollut puhua koulutuksen ulkoisvaikutuksista vaan siitä, että opiskelijat eivät ole köyhiä sen enempää kuin ravintolaan investoivat henkilöt. Tämä pitää paikkansa vaikka yliopistokoulutuksella olisi merkittäviä ulkoisvaikutuksia, kunhan sillä on myös merkittäviä vaikutuksia koulutusta hankkivan tuloihin. Ja tästä kai näyttö on aika kiistatonta.
Mutta koska keskustelu on koskenut ulkoisvaikutuksia, pari sanaa niistä. Näyttö yliopistokoulutuksen ulkoisvaikutuksista on tietääkseni sekavaa. Ja näyttötaakka on tietenkin niillä, jotka ehdottavat merkittävää subventiota. Vaikka ulkoisvaikutuksia olisikin, ei se tietenkään tarkoita että kaikkien pitää saada tutkinto maksutta. Ulkoisvaikutusten olemassaolo voi perustella subventiota, mutta olisi aika epätodennäköistä, että oikea subventio olisi täsmälleen koulutuksen kustannuksen kokoinen. Lisäksi ulkoisvaikutukset vaihtelevat todennäköisesti suuresti koulutusaloittain, yliopistoittain ja henkilöittäin, joten kaikille samansuuruisena kohdistuva subventio tuskin on optimaalinen. Asia ansaitsee joskus oman kirjoituksensa, joten ei enempää tällä kertaa.
Mutta ajatellaanpa, että koulutuksessa on myös signalointia(*), jolloin koulutus lisää yksilön palkkaa ilman, että hänen tuottavuutensa kasvaa (at the margin). Tämähän on negatiivinen ulkoisvaikutus! Myös tämä pitää ottaa huomioon kun ynnätään ulkoisvaikutuksia.
Poista(*) Signalointi: Ahkeraa (fiksua tms.) ja laiskaa työntekijää ei voi etukäteen erottaa toisistaan. Laiska kärsii koulutyöstä enemmän kuin ahkera, jolloin ahkera voi erottautua laiskasta tekemällä niin paljon liikaa koulutyötä, että laiskan ei enää kannata matkia. Koulutukseen -- maksulliseenkin -- siis investoidaan liikaa.
"Mutta koska keskustelu on koskenut ulkoisvaikutuksia, pari sanaa niistä. Näyttö yliopistokoulutuksen ulkoisvaikutuksista on tietääkseni sekavaa. Ja näyttötaakka on tietenkin niillä, jotka ehdottavat merkittävää subventiota."
PoistaEli näyttötaakan kääntäminen oli vastauksena? Niinpä niin.
Toivottavasti palaatte todellakin joskus asiaan paremmalla ajalla.
Minun mielestä että koulutus ja sivistys eivät ole ihmisoikeuksia. Minä arvion asiaa kuvittelemalla, että olisimme Rawlsin tietämättömyyden verhon takana ja miettisimme pitäisikö meidän tukea Chez Liisan hanketta. Olisimme varmasti kaikki yhtä mieltä, että hanketta kannattaa tukea, jos se tuo hyötyä koko yhteisölle. Mutta sitten kysyisimme itseltämme, että onnistuuko Chez Liisan hanke ja tuoko se hyötyjä yhteisölle. Valitettavasti joutuisimme toteamaan, ettemme tiedä ja näin ollen emme tukisi hanketta. Jos sitten miettisimme koulutusta, niin voisimme sanoa itsellemme, että koulutus ja sivistys korreloivat hyvinvoinnin ja korkean elintason kanssa. Mutta joutuisimme sanomaan itsellemme, että koulutuksen yhteiskunnalle tuoma hyöty riippuu koulutettavasta henkilöstä ja siitä koulutuksesta, jonka henkilö saa. Eli meidän pitäisi tietää ketkä kouluttaa ja mille aloille. Tiedämmekö? Minä luulen, että emme tiedä. Jos näin on, niin eikö samalla periaatteella millä hylkäsimme Chez Liisa rahoituksen, meidän tulisi hylätä koulutuksen subventointi? Joku ehkä sanoisi, että koulutuksen ja sivistyksen tuomat hyödyt ovat niin suuret, ettei tällainen tehottomuus resurssien allokoinnissa haittaa. Suurin osa meistä kuitenkin olisi sitä mieltä, että välttääksemme tehottomuutta, koulutuksen rahoitus tulisi järjestää markkinoiden kautta niin kuin Asiattomat ovat kuvailleet. Se ei lisää eriarvoisuutta, sillä köyhän tuotto sijoituksesta koulutukseen on aivan yhtä suuri kuin rikkaan. Ja sitä paitsi, meillä on muut keinot, kuten verotus, tasoittaaksemme ”luonnon lotossa” syntyneitä lahjakkuuseroja ja onnenkantamoisia, jotka ovat syntyneet yhteiskunnan kunakin hetkenä satunnaisista ominaisuuksien arvostuksista.
VastaaPoista-Frank-
"Minun mielestä että koulutus ja sivistys eivät ole ihmisoikeuksia."
PoistaIhanaa, nämä ovatkin puhtaita mielipidekysymyksiä!
"Joku ehkä sanoisi, että koulutuksen ja sivistyksen tuomat hyödyt ovat niin suuret, ettei tällainen tehottomuus resurssien allokoinnissa haittaa. Suurin osa meistä kuitenkin olisi sitä mieltä, että välttääksemme tehottomuutta, koulutuksen rahoitus tulisi järjestää markkinoiden kautta niin kuin Asiattomat ovat kuvailleet. Se ei lisää eriarvoisuutta, sillä köyhän tuotto sijoituksesta koulutukseen on aivan yhtä suuri kuin rikkaan."
Yliopisto-opiskelun maksullisuus ei siis mielestäsi vaikuttaisi esim. matala-/keskipalkkaisten (pääosin) julkisten alojen koulutetun työvoiman tarjontaan negatiivisesti? Jo nyt investointi esim. opettajaksi kouluttautuville on siinä ja siinä, useista syistä. Miten katsot hakijamäärän käyvän jos tielle lyödään vielä yksi este? Madalletaanko kynnystä? Annetaan koulutus puhtaasti markkinoiden järjestettäväksi? Ja teeskennellään ettei eriarvoisuus lisäänny vaikkapa esim. rapakontakainen esimerkki julkisen koululaitoksen alamäestä kertoo selvästi päinvastaista?
No niin. Tämä on tietenkin silkkaa spekulaatiota. Mutta siksipä peräänkuulutinkin ylempänä empiriaa: onko näyttöä siitä, että aiemmin maksuttoman koulutuksen tekeminen maksulliseksi parantaa tilannetta relevanteilla mittareilla?
Hyvä Anonyymi 29.3.2015 klo 16:34, onkohan meillä sama määritelmä perusoikeudelle? Minun mielestä perusoikeuksia ovat vapaus, sananvapaus, uskonnonvapaus jne.. Oikeus maksuttomaan akateemiseen koulutukseen ei ole mielestäni perusoikeus.
Poista-Frank-
Frank, puhuit ensin ihmisoikeuksista. Niihin esim. YK luokittelee koulutuksen (maksuttoman perussellaisen) Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa artiklassa 26 tällaiseksi.
PoistaKenties vastaisit jaottelulla ns. positiiviset vs negatiiviset tms. jne. ad infinitum. Voimme toki jatkaa keskustelua ihmisoikeuksien filosofisesta pohjasta, mutta ... Sikäli kun humoristiseksi tarkoitettu tokaisuni ei millään muotoa ollut viestini pääasia, niin jospa emme kuitenkaan.
Kukaan ei varmaan vastusta maksutonta peruskoulua ja lähes maksutonta keskiasteen koulutusta (kirjathan sielläkin pitää maksaa).
Poista- Syltty
Hyvä Anonyymi 29.3.2015 klo 20:37, selvyyden vuoksi, 26. artikla ei määrittele maksutonta akateemista koulutusta ihmisoikeudeksi eikä minun mielestä Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriakaan sitä määrittele ihmisten oikeudeksi.
PoistaMinä olen ymmärtänyt Asiattomien kirjoituksen peruskysymykseksi sen, että miksi tuemme Leenan koulutusinvestointia mutta emme Liisan ravintolainvestointia. Jos luen rivienvälistä esittämiäsi kysymyksiä, niin oletko sanomassa, että tuemme Leenaa siitä syystä, että olemme rakentaneet sellaisen ”himmelin”, jota emme pysty purkamaan?
-Frank-
Selvyyden vuoksi Frank: kirjoita alussa selkeästi niin ei tarvitse myöhemmin selitellä. Ja kuten todettua, ei tällä edes väliä.
PoistaMitä Leena vs Liisa -kysymykseen tulee, niin ei ole olemassa mitään syytä miksi valtiovalta ei voisi valikoida subventiokohteitaan. Esim. mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta maksuton korkeakoulutus poistaa kaikki potentiaaliset esteet ja antaa aidolle meritokratialle mahdollisuuden, so. pätevimmät voittavat. Leena ei myöskään voi Liisan tavoin luopua hankkeesta saaden edes osaa sijoituksistaan takaisin. Jne.
Miksi ihmeessä joku haluaisi kieltää toisilta maksuttoman akateemisen koulutuksen ja kieltää yhteiskunnan jossa väestö on laajalti sivistynyttä? Todella käsittämätöntä ajattelua. Eikö lähes sadistista?
VastaaPoistaKenties samasta syystä kuin nämä sadistit haluavat kieltää maksuttomat autot ja yhteiskunnan, jossa väestö olisi laajasti ajotaitoista.
PoistaOnko joku ehdottanut sivistyksen kieltämistä?
PoistaArgumentoi ihmeessä, että miksi on oikein, että vähemmän koulutettu väki maksaa tulevien hyvätuloisten opiskelun.
Onko varma että vähemmän koulutettu väki maksaa opiskelun?
Poista1. On selvää että akateemisten opintojen subventointi on regressiivistä eli siinä subventoidaan hyvätuloisia.
2. Ei ole kuitenkaan niin selvää, riittääkö ammattikoululaisten verorahat oikeasti tähän
3. suomalaisen verotuksen erikoisuus on kova progressio, ts. hyvätuloiset maksavat aivan älyttömän suuren osan veroista
4. keskituloiset maksavat suunnilleen sen, mitä itse kuluttavat.
Nouseeko ammattikoulupohjalta tarpeeksi porukkaa tähän "maksetaan muidenkin menot"-sakkiin?
- Syltty
Yli 50 % veronmaksajista (pienituloisimmat) ei lainkaan maksa valtion tuloveroa, ja valtion budjetista maksetaan sekä ammatti- että oikeat korkeakoulut. Tieto on peräisin työmarkkinakartellilta, joten sen täytyy olla paitsi totta myös poliittisesti korrektia:
Poistahttp://www.akava.fi/akavalainen/ajassa/viikon_luku/keskituloiset_maksavat_yli_puolet_valtion_ansiotuloverosta
Vain Suomessa joka ainoa asia väännetään tulonjakoasiaksi. Voisiko joissain asioissa olla myös muita ulottovuuksia kuten tehokkuus tai niiden tulojen aikaansaaminen?
Mielestäni tähän liittyy tulonsiirtonäkökulma ja niin kuin Anonyymi 1. huhtikuuta 13.09 tuo esiin, se on parhaiten (huom. tämä on eri asia kuin hyvätuloinen) tienaavilta lähinnä yritysten omistajille ja kuluttajille. Tulonsiirto olisi melkein samanlainen, jos tukisimme Chez Liisan investointia.
PoistaJos akateeminen koulutus olisi maksullista, niin kouluttautuneiden palkoilla pitäisi pystyä maksamaan investointi takaisin ja sille myös tuotto eli palkkojen pitäisi olla korkeammat. Yritykset pystyisivät ehkä siirtämään osan korkeammista palkoista lopputuotteiden hintoihin ja osa jouduttaisiin maksamaan yritysten voitoista (vrt. Asiattomat 13.12.2014, Verotetaan ihmisiä, ei yrityksiä).
Jos rahoitusmarkkinat toimivat opiskelun rahoitukseen, niin myös vähävaraiset opiskelijat todennäköisesti hyötyisivät akateemisen opiskelun maksullisuudesta. Hehän saisivat tuoton investoinnilleen. RH 28. maaliskuuta 10.55 tuo esiin riskinottokyvyn ja tuntuu intuitiivisesti loogiselta, että velkavivulla tehdyn investoinnin (vähävarainen opiskelija) tuotto-odotus on korkeampi kun ilman velkaa tehdyn (vrt. varakas opiskelija). Jos näin on, niin tämä pitää ottaa huomioon rahoituksen järjestämisessä.
RH:n numeroesimerkki tuo esiin toisenkin, suuremman ongelman, jota on nykyisessä mallissa paljon vaikeampi korjata valtion toimesta, nimittäin aivovuoto. Aika monelle meistä, jotka olemme saaneet akateemisen tutkinnon Suomessa, on selvää, että jos jälkikasvu osoittaa taipumusta opiskeluun, niin se tapahtuu ulkomailla. Eli, samaan tapaan kuin olemme sanoneet lastemme terveydenhoidossa julkiselle palvelulle, niin lapsemme sanovat julkiselle koulutukselle: kiitos ei, vaikka vanhempamme ovat siitä jo maksaneet. Kysymys ei ole ideologiasta, vaan siitä, että muualta saa parempaa palvelua. Tehtyään opiskeluinvestoinnin ulkomailla, lastemme on vaikea palata Suomeen, sillä näillä palkoilla ei makseta ko. investointia takaisin, eikä sille tuottoa.
-Frank-
Nuo argumentit verotuloista ja ihmisoikeudesta saada tehdä haluamaansa työtä olivat niin vakuuttavia, että kyllä valtion pitää maksaa Liisalle se ravintola ja perustamisajan tukea sekä VR:n alennuskortti. Tämän rahoittamiseksi opintotuki ja kolmannen asteen opetuksen ilmaisuus joudutaan poistamaan.
VastaaPoistaYK:n ihmisoikeusjulistus sanoo (§ 23), että jokaisella on oikeus valita työnsä ja saada tyydyttävät työehdot, joten kyllä valtion pitää se Chez Liisa kustantaa. § 26 vaatii maksutonta perusopetust, mutta sitähän yliopisto-opetus ei ole, joten Liisa voittaa Leenan.
Oikeasti YK:n ihmisoikeusjulistukseen otettiin perinteisten ihmisoikeuksien lisäksi sosialistisia saamaoikeuksia Neuvostodiktatuurin vaatimuksesta, jotta se allekirjoittaisi sopimuksen. Sitten se petti kuitenkin eikä allekirjoittanut. Ei tuo politikointi tehnyt niistä varsinaisia ihmisoikeuksia, siis ilmaisesta perusopetuksesta.
Aina löytyy konservatiiveja, jotka puolustavat nykytilaa missä asiassa tahansa, ja kaikkea voi puolustaa ulkoisvaikutuksilla. Niitä on ravintolallakin, joten valtion pitää kustantaa se? Ravintola myös tuottaa verotuloja. Pitääkö Liisan kustantaa Leenan opinnot, vaikka Leenan elinkaaritulot olisivat korkeampia? On paras leikata tuollaiset tuet pois ja siten verot alas, se tukee kaikkia ja tällöin ihmiset voivat itse valita, mitkä investoinnit ovat kannattavia. Verot leikkaavat paljon kannattavia investointeja kannattomiksi, eikä tukiaisten vaatimilla veroilla pidä asiaa pahentaa.
Kansanedustajien lapset hankkivat paljon useammin akateemisen koulutuksen. Siksi he mielellään vaativat Pirkko Parturia ja tämän amislapsia maksamaan sen rahoittamiseksi entistäkin korkeampia veroja. Me korkeasti kouluttautuvat olemme muutenkin hyväosaisia, nämä ylimääräiset tulonsiirrot pirkoilta meille pitää lopettaa.
Suosittelen tarkempaa lukemista: ihmisoikeus oli pelkkä sivujuonne joka ei liittynyt itse kysymykseen suoranaisesti mitenkään, joten voit jättää NL-ahdistuksen väliin. Samoin tuon ahdistuksen hyväosaisten tukemisesta - joka paradoksaalista kyllä, seuraa NL-ahdistusta (näiden välinen ristiriita kun on ilmeinen)??
PoistaKeskeistä on se, onko maksuttoman korkeakouluopetuksen muuttamisesta maksulliseksi seurannut missään hyötyjä.
Investointi tuotannolliseen pääomaan tai inhimilliseen pääomaan eroavat toisistaan ainakin yhdessä merkittävässä suhteessa: inhimilliselle pääomalle ei ole markkinoita, joten sitä voi hyödyntää vain tekemällä työtä. Jos Liisa kyllästyy ravintolan hoitamiseen tai tulee työkyvyttömäksi, hän voi palkata tilalleen jonkun toisen tai hän voi myydä yrityksensä. Inhimilliseen pääomaan tehdyn sijoituksen voi muuttaa rahaksi vain työtä tekemällä.
VastaaPoistaKoulutusinvestointi on tämän takia yksilön kannalta riskialttiimpi kuin tuotannollisen pääoman kartuttaminen, mutta kansantaloudelle koulutusinvestoinnit ovat erittäin kannattavia. Tämän takia voidaan argumentoida että yhteiskunnan kannattaa joko tarjota vakuutus koulutusinvestoinnille (saat jonkun korvauksen, jos menetät työkyykysi) tai subventoida investointia.
Itse en pidä maksutonta koulutusta minään ihmisoikeutena, vaan yhtenä tapana ratkaista tämä ongelma. Lukujen perusteella Yhdysvaltojen tapa on ollut parempi, sillä korkeakoulutettuja on enemmän kuin meillä, ja Yhdysvaltojen talous on paljon rikkaampi kuin Suomen.
Anonyymille voisi kommentoida, että Pirkko Parturikin hyötyy muiden korkeasta koulutustasosta, sillä Pirkon asiakkaat ovat hyvätuloisempia ja hänellä on vähemmän kilpailijoita kun ne muut ovat kouluttautuneet juristeiksi.
Sekä staattisen että dynaamisen tasa-arvon kannalta on hirvittävää ja sietämätöntä, että ammattikouluun suuntautuvat maksavat eliitin yliopisto-opiskelun sekä tukevat sitä, että ei-ammattikoululaiset pääsevät eksklusiivisille avioliittomarkkinoille yliopistoihin, joissa homman rahoittajat eivät operoi.
PoistaTyöllisyysongelmien kanssa painimalla elantoni ansaiten, voin todeta, että yhteiskunta joutuu valitettavasti tukemaan ammattiopintoja aika paljon. Tämä johtuu pitkälti erilaisista kohtaanto-ongelmista eli ammattikoulujen opetussuunnitelmat eivät tue työllistymistä tai niitä taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Usein ammattiopintoihin seula on löysä ja valinnat tehdään pakon sanelemana, mikä johtaa huonosti motivoituneisiin opiskelijoihin ja huonoihin oppimistuloksiin. Tämä taas johtaa siihen, että useimmat suorittavat useamman ammattitutkinnon yhteiskunnan maksamana. Tämän päälle voidaan myös ynnätä se, että useat ammattitutkinnot valmistavat aloille, joilla työntuottavuus on heikohko tai huono kuten vanhusten hoito tai rakentaminen. Tämän taas maksavat ne hyvät eli korkeastikoulutetut veronmaksajat.
Poista"Yhteiskunnan hyöty" -näkökulmasta katsottuna olisikin parempi lähteä muuttamaan ammatillista opetusta enemmän siihen suuntaan, että siitä vastuun ottaisivat ne jotka siitä eniten hyötyvät eli yritykset. Mikäli Ab Metalli Oy haluaa tulevaisuudessakin saada osaavia CNC -koneistajia, kannattaisi niiden lobata uudentyyppistä oppisopimusmallia, jossa opiskelija olisi yrityksessä töissä "ilmaiseksi" mutta saisi vastalahjaksi koulutuksen. Näin vältyttäisiin siltä keskittymis- ja hahmotushäiriöisten metallialan koulutuksen suorittaneiden massalta, joka oikeasti on muodostumassa ongelmaksi yhdessä lukemattomien työttömien kokkien (siis niiden joilla on koulutus mutteivat halua tehdä alan töitä) ja media-assistenttien kanssa.
Elämme ihmiskunnan suurinta koskaan nähtyä yltäkylläisyyden aikaa. On varsin naurettavaa kuvitella, että jonkinlainen niukkuus estäisi meitä tarjoamasta kaikille ilmaista korkeakoulutusta. Vielä oudompaa on ajatella, että siinä olisi jotain epäoikeudenmukaista. Pitäisikö samantien sopia, että ilman hengittämisestä täytyy ruveta maksamaan, sehän on investointi tulevaisuuteen, että lainaluukulle siitä vaan? Kaikista pahiten metsään menee kuitenkin ajatus, että koulutuksen maksimointi olisi huonoa taloudenpitoa. Eiköhän historia näytä hiukan muuta. Sen verran pitäisi jokaisen olla peruskursseilla istunut.
VastaaPoistaHuomauttaisin että toisin kuin kaikki muu tässä maailmassa, hengitysilma ei ole niukkaa (paitsi meren ja maan alla tai tulipalossa).
Poista- Syltty
Huomattaisin, että koulutuksen niukkuus tai runsaus on nykymaailmassa puhtaasti poliittinen valinta. Meillä on resurssit järjestää halutessamme vaikka jokaiselle maapallon asukkaalle 20-vuotinen astronauttikoulutus. Tämä tuskin olisi poliittisesti suosittu valinta, mutta voisimme sen kyllä halutessamme toteuttaa.
PoistaAinakin höpönlöpön-aloilta pitäisi vaatia maksut, niin porukka ei niin innokkaasti hakeutuisi niille. On hirvittävää tuhlausta, kun yhtä nollatyöllisyyden alan koulutuspaikkaa hakee sata ihmistä. Semmoinen ala ei tarvitse niin laadukkaita opiskelijoita.
VastaaPoista- Syltty
Ja tätähän ei voi ratkaista vaikka ihan aloituspaikkojen määrää säätämällä?
Poista