Eduskunta äänestää tänään tasa-arvoisesta avioliittolaista. Avioliittolaki on ollut kuumin keskustelunaihe niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa tällä viikolla. Keskustelua on käyty pääosin ideologiselta pohjalta. Lakiuudistuksen yhteiskunnallisia hyötyjä voidaan kuitenkin arvioida myös ihan samalla tavalla kuin muidenkin uudistusten.
Avioliittolain muuttamisen yhteiskunnalliset hyödyt muodostuvat suurimmaksi osaksi niiden ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisestä, jotka eivät nyt voi mennä naimisiin, mutta lakimuutoksen jälkeen voisivat. Avioliiton arvo avioparille on se summa rahaa, jonka aviopari olisi valmis maksamaan naimisiin päästäkseen. Hyötyihin sisältyvät niin mahdolliset veroedut kuin elämän jakamisesta rakkaan ihmisen kanssa saatava onnikin. Lakimuutoksen aiheuttama hyvinvoinnin lisäys on kaikkien niiden pariskuntien yhteenlaskettu maksuhalukkuus, joita muutos koskee.
Lakimuutoksen aiheuttama hyvinvoinnin lisääntyminen olisi luultavasti merkittävää. Varsinaista tutkimustietoa ei ole, mutta lakimuutoksesta hyötyvät ihmiset tuskin pitäisivät asiaa näin tärkeänä, ellei sen merkitys heidän elämässään olisi suuri. Maailmalta on jotakin tutkimustietoa avioliiton arvosta. Yhden tutkimuksen mukaan avioliiton arvo amerikkalaisille leskille oli useita tuhansia dollareita kuussa. Tätä tulosta on vaikea yleistää Suomeen. Lisäksi nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen arvioinnissa oikea vertailukohta on avioliiton tuoma lisäarvo verrattuna rekisteröityyn parisuhteeseen. Mutta käytettävissä oleva todistusaineisto viittaa siis siihen, että avioliiton hyödyt ovat merkittäviä.
Valaistaan asiaa laskuesimerkin avulla. Oletetaan, että avioliiton arvo avioitujille olisi keskimäärin 700 euroa kuussa. Summa vastaa Helsingin kantakaupungissa sijaitsevan kaksion vuokraaJos oletetaan 5 % diskonttokorko ja lisätään siihen vaikka 2 % avioerotodennäköisyyden huomioimiseksi, saadaan avioliiton arvoksi noin 120 000 euroa. Näin suuri yhteiskunnallinen hyöty siis saataisiin lakiuudistuksesta jokaisesta avioituvasta pariskunnasta.
Entä kustannukset? On vaikea nähdä, että lakimuutoksella olisi muita merkittäviä kustannuksia kuin Päivi Räsäselle ja muille samanmielisille koituva mielipaha. Moni on varmaan sitä mieltä, ettei tällaisia kustannuksia pitäisi ottaa huomioon laskelmissa. Asiattomassa on tiettyä sympatiaa tätä asennetta kohtaan. Mielen pahoittaminen toisten onnesta ei ole kovin puoleensavetävä piirre ihmisessä eikä miellyttävä lähtökohta hyvinvointianalyysille. Lähdetään nyt kuitenkin siitä että nämä kustannukset ovat oikeita kustannuksia. Mutta jos nämä ovat oikeita kustannuksia, niin lakimuutoksen kannattajien saama mielihyvä on yhtä hyvin lakimuutoksen hyötyjä.
Päivi Räsäselle samaa sukupuolta olevan pariskunnan avioitumisen kustannus on se rahasumma, jonka Räsänen olisi valmis maksamaan estääkseen avioliiton. Avioliittojen yhteiskunnallinen kustannus on se summa, jonka vastustajat olisivat yhteensä valmiit maksamaan estääkseen samaa sukupuolta olevien avioitumisen. Jos tämä kustannus ylittää avioitujille ja avioliiton kannattajille koituvan hyödyn, avioliiton yhteiskunnalliset kustannukset ylittävät hyödyt.
Jos siis otetaan huomioon vain avioitujien hyödyt, on ilmeistä että tasa-arvoinen avioliittolaki on yhteiskunnallisesti todella hyödyllinen lakiuudistus. Mutta vaikka laskelmissa otettaisiin huomioon myös muille lakimuutoksesta mahdollisesti seuraava mielipaha / mielihyvä, on syytä uskoa että hyödyt ylittävät kustannukset merkittävästi. Vastustajille koituva haitta kompensoituu suureksi osaksi kannattajien hyödyillä, joten keskeinen lakimuutoksen vaikutus on avioitujille koituva merkittävä hyöty.
Mitä jos Nalle Wahlroos ja kumppanit pahoittavat mielensä niin pahasti, että ovat valmiita maksamaan lain voimaantulemisen estämiseksi vähintään kannattajille koituvan hyödyn arvon suuruisen summan? Kustannus-hyötyanalyysin ongelma tuntuu olevan juuri se, että ihmisten hyötyjä verrattessa, maksukykyä ja maksuhalukkuutta ei voi mitenkään mielekkäästi erottaa toisistaan.
VastaaPoistaParahin Anonyymi,
PoistaMaksukykyä ja -halukkuutta ei tosiaan eroteta toisistaan kustannus-hyötyanalyysissä. Tähän on ihan hyvä
syy, nimittäin näiden erottaminen toisistaan ei oikein ole järkevästi mahdollista. Mutta pari huomiota. 1) analyysin voisi yhtä hyvin suorittaa määrittelemällä sosiaalisen hyvinvointifunktion, jota lähestymistapaa monet kustannus-hyötyanalyysin kriitikot suosittelevat. Tulokset eivät siitä millään järkevällä hyvinvointifunktiolla muuttuisi, mutta pelkäämäsi hypoteettisen ihmisvihaaja-Nallen painoarvo olisi pienempi. 2) Kustannus-hyötyanalyysissä ei välitetä tulonjaosta, joten hypoteettisen ihmisvihaaja-Nallen valtava maksuhalukkuus painaisi tosiaan analyysissä paljon. Mutta jos ollaan huolissaan tulonjaosta, voidaan perustaa järjestelmä, jossa ihmisvihaaja-Nalle kavereineen joutuu oikeasti maksamaan käyvän korvauksen pariskunnille, joiden avioitumista hän vastustaa. Koska hypoteettisen Nallen maksuhalukkuus on suurempi kuin avioitumista suunnittelevien pariskuntien, kaikki ovat tyytyväisiä.
Parahin erikoistutkija. Millä Kanniaisen luennolla opiskelijoita kehotettiin esiintymään anonyymisti ja turvautumaan henkilökohtaisiin hyökkäyksiin valtavirtaista talous"tiedettä" puolustettaessa? Odotan vastausta - jota en todennäköisesti saa - virka-ajan ulkopuolella.
Poista(Äsken kommentti hävisi jostain syystä, kenties johonkin filtteriin? Toivottavasti nyt ei käy samoin.)
VastaaPoistaSitä vain piti sanoa, että vaikka lainmuutoksesta tulee todennäköisesti merkittävästi suurempi hyöty monille yksilöille kuin haitta sitä vastustaville yksilöille, niin vastustajia on varmasti paljon enemmän kuin (suoria) hyötyjiä. Näin ollen yhteiskunnallisen näkökulman hyödystä tilanne voi olla melko tasaväkinen.
Sitten pitää kuitenkin vielä huomioida ne, jotka eivät suoranaisesti hyödy lainmuutoksesta, mutta tahtovat sen kuitenkin menevän läpi. Heillä voisi kuvitella olevan keskimäärin (ainakin lähes) yhtä suuri intressi tukea lain läpimenoa kuin vastustajilla vastustaa sitä. Kokonaisuudessa veikkaisin siis, että yhteiskunta hyötyy läpimenosta enemmän.
Parahin Anonyymi,
PoistaKommenttisi meni tosiaan jostakin käsittämättömästä syystä spam-filtteriin. Toivottavasti et ole oikeassa mielensäpahoittajien määrästä, mutta se on mahdollista. En kuitenkaan mitenkään voi uskoa, että heidän maksuhalukkuutensa ylittäisi suorat hyödyt. Ehdotankin sellaista järjestelmää, jossa pannaan Päivi Räsänen ja muut maksamaan käyvät korvaukset niille avioon aikoville pariskunnille joiden avioliiton he haluavat kieltää. Räsänen voi vaikka perustaa Perusarvot kuntoon -säätiön, jonka tehtävänä on lahjoa hänen mielestään epäsopivia pariskuntia olemaan menemättä naimisiin. Jotenkin en usko, että lahjoittajia riittää tarpeeksi paljon.
On tosiaan ehkä vaikeaa arvioida niiden määrää, jotka oikeasti pahoittavat tästä mielensä. Kansanedustajista heitä näyttäisi kuitenkin olevan lähes puolet (toiset enemmän, toiset vähemmän), joten ehkä siitä voisi varovaisesti arvioida, että tällaisia henkilöitä olisi kansasta jotakuinkin yksi viidesosa? Jos sitten arvioidaan, että potentiaalisia hyötyjiä lainmuutoksesta olisi noin 2% kansasta (en ole varma, onko tuo oikea osuus), niin voisi ajatella tilanteen olevan karkeasti tällainen:
PoistaHyödyt: 120 000 * (0,02 * 5 000 000) = 12 miljardia euroa
Jos mielensäpahoittajien pitäisi maksaa tuo summa homoseksuaaleille, niin siitä tulisi maksettavaksi (karkeasti laskien) 12 000 euroa per mielensäpahoittaja. (12 miljardia / (0,2 * 5 000 000))
Tosiaan taidat olla oikeassa siinä, että jos oletetaan avioliiton arvoksi 120 000 euroa, niin mielensäpahoittajien tilanne ei ole valoisa. Toisaalta sitäkin on vähän vaikea uskoa, että jokainen homoseksuaali olisi valmis maksamaan keskimäärin 120 000 euroa päästäkseen naimisiin. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että rekisteröity parisuhde on jo melko lähellä avioliittoa nykytilanteessa. Jos siis tuota oletusta laskettaisiin jonkin verran, esimerkiksi (mielivaltaisesti tosin) 40 000 euroon, niin mielensäpahoittajien maksettavaksi tulisi enää 4000 euroa per henkilö.
En pitäisi sitä ihan mahdottomana summana, ainakaan jos sillä torpattaisiin homoavioliitot pitkäksi aikaa tulevaisuuteen. Tosin tässä on käytetty hyvin suuria oletuksia ja karkeita arvioita, joten on vaikea sanoa, miten tämä soveltuu enää todellisuuteen.
Tässä tasaveroisen avioliittoa arvioidaan kysymällä paljonko valtio tienaisi myymällä avio-oikeuksia.
PoistaEikö tasaveroisen avioliiton taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen arviointi kannattaisi arvioida myös näkökulmasta: miksi homoparit haluavat avioliittoon? kaikki heteroparit eivät ilmeisesti halua edes ilmaiseksi, joten avioliiton taloudelliset seuraamukset eivät taida olla merkittäviä.
Koko jutussa taitavat kinata oikeudellinen ja taloudellinen näkökulma: olen arvellut, että yhteiskunnan intressissä voisi olla tukea väestön lisääntymisfunktiota, että saataisiin lisää tulevaisuuden veronmaksajia. homoparien tapauksessa sama tuki pitäisi ilmeisesti kohdistaa adoptioiden lisäämiseen?
Mielestäni on käsittämätöntä, että tällainen asia saa näin paljon huomiota. Eikö heillä olisi tärkeämpiä asioita pohdittavina? Ehkä on mielekkäämpää pohtia "oman tunnon" -kysymyksiä, kun osaaminen ei muuhun riitä...
VastaaPoistaParahin Anonyymi,
PoistaKehen viittaat "heillä"? Kansanedustajiinko? Uskoisin että heillä kyllä aika menee yleensä huomattavasti vähäpätöisempien juttujen parissa.
Varmaan siinä on se, että tämä asia näkyy monen (2-3%?) suomalaisista arkielämässä vahvasti. Muut päivän äänestykset olivat lisäksi aika läpihuutojuttuja.
VastaaPoistaVattin tutkijoilla on jostain syystä veronmaksajien kustantamaa aikaa kaikenlaiseen paskapuheeseen. Eikö ole outoa, herra Pursiainen?
VastaaPoistaOlen huomannut, että jotkut valtiovarainministeriön käyvät elokuvissa ja kuntosalilla. Mikä helvetti virkamiehistöä vaivaa?
PoistaOllako vai eikö olla? Rahan laskeminen uudenlain vaikutuksista on mielenkiiintoinen idea. Itse raha taitaa liikkua kuitenkin rivakammin lainvalmistelussa käytävässä keskustelussa kuin uusien onnellisten ihmisten rahapusseissa. On aiheesta revitty niin monta otsikkoa että, jos tätä media mylläkkää voitaisiin jatkaa pitempää maantalouskin korjaantuisi. No ainakin mediatalojen.
VastaaPoistaPaljonko Vartiainen maksaa meidän veronmaksajien kustantamia bonuksia, että käytätte työaikanne eri mieltä olevien pilkkaamiseen nimimerkin suojista. Pursiainen, mitkä olivatkaan tieteelliset ansiosi?
VastaaPoistaBonukset lienevät punaviiniä ja torkkupeittoja virkamiehille.
PoistaParahin Anonyymi,
PoistaVaatimattomat ovat ansiot ja bonukset myös.
Suhteessa saavutuksiin ja tieteelliseen kontribuutioon? Kuinka suuri osuus työsopimuksessasi on määritelty henkilökohtaiseen solvaamiseen tähtäävään bloggaamiseen?
PoistaNiin ja ne tieteelliset ansiot? Milloin kuulemmekaan niistä. Puhumattakaan Pursiaisen "työn" yhteiskunnallisesta hyödystä. Paitsi että Apunen tykkää. Ja Vartiainen.
PoistaMuutama henkilökohtainen solvaaja bongattu kommenteissa. More name droppers?
PoistaSuotakoon Vatt:in tutkijoille tällainen henkireikä. Blogien laatu vaihtelee, mutta on pääosin kelvollista.
PoistaPaljonko luulet Vartiaisen maksaneen bonuksia VATT:n tutkijalle Ahokkaalle blogaamisesta?
PoistaOnko Ahokas Vattissa? Ei kai kukaan täysjärkinen sellaisessa porukassa viihdy? Porukassa, jossa esimiehen siunauksella solvataan nimettömästi muita samalla, kun veronmaksajien kustantamaa palkkaa nostetaan erikoistutkijan statuksella! Erikoistutkijaksi kai päästään, kun ollaan erikoisen kyvyttömiä käymään debattia omalla nimellä. Saarimaa on hyödyttänyt Suomea tutkimalla, kuinka vuokrat vaihtelevat eri asuinalueilla. Löydöstä täytyy pitää huomattavana mediatapahtumana.
VastaaPoistaEi tätä blogia ilmeisesti palkkaa vastaan (eli verorahoilla) tehdä. Tuntuu vähän lapselliselta siirtyä henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, jos ei keksi asiasta mitään valitettavaa. Kirjoittajien nimien esiin kaivaminen on minusta hieman valitettavaa (ja tässä heti näkyy peruste sille, miksi se voi laskea keskustelun tasoa), mutta toivon, että tämä ei johda blogin sulkemiseen. Kiinnostavin seuraamani suomenkielinen blogi tällä hetkellä.
VastaaPoistaTätä blogia aivan ilmeisesti tehdään veronmaksajien kustantamalla virka-ajalla. Asia on helppo päätellä kirjoitusten ajankohdista. On todella vastenmielistä, että virka -aikaa käytetään omien henkilöön kohdistuvien antipatioiden esiin tuomiseen. Kirjoittajien nimien esiin tuominen on merkittävä kansalaisteko, jotta asiattomien puskista ampujien valtaa nuolevat taustat selviävät. Blogistit uhoavat, että olisivat kaiken kirjoittaneet omilla nimilläänkin, joten missä on paljastuksesta koituva vahinko?
VastaaPoistaVahinko on ainakin se, että nyt kritiikki näyttää kohdistuvan vain henkilöihin (eikä esim. itse asiaan). Mielestäni on lähinnä raukkamaista laukoa alatasoisia loukkauksia heitä kohtaan, vaikka todennäköisesti heidän "tieteelliset ansionsa" ovat suurempia kuin näiden kommentoijien eikä mistään ole käynyt ilmi, että tämä olisi verovaroin kustannettu projekti.
PoistaPuhumattakaan siitä, että mielestäni tämä vaikka voisikin olla verovaroin kustannettu blogi (se kuitenkin selventää monia taloudellisia asioita suuremmalle yleisölle - joskin siinä tapauksessa varmaan pitäisi vähän hillitä henkilöihin kohdistuvaa arvostelua), en usko että kirjoitusten ajankohdista voi päätellä mitään oleellista. Ymmärtääkseni tutkijoilla ei yleensä ole mitään samanlaista työaikaa kuin vaikkapa rakennustyömaalla (klo 7-15 on oltava paikalla ja tehtävä mitä pystyy). Enemmänkin kyseessä on se, että asioita saadaan tehtyä, ja töitä voidaan tehdä vaikkapa viikonloppuisin. En siis usko, että jos tutkija kirjoittaa blogin klo 13, se on välttämättä pois mistään muusta.
Hei haloo. Jos skribenttien oma kritiikki on lähinnä henkilöön käyvää, ei kai voida olettaa, että muut nuolevat apuslaisesti vallan takamusta. Raukkamaisinta on puskista ampuminen ja halpahintainen vittuilu anonymiteetin suojista silloin, kun omat argumentit ovat nollatasoa.
PoistaVerovaroin tämä on ilmiselvästi kustannettu projekti, koska tähän käytetään todistetusti veronmaksajien kustantamaa aikaresurssia, minkä luulisi olevan itsestään selvää. Vai onko jollakin esittää dokumenttia, jossa todistetaan, että skribenttien tehtäviin tämä nimenomaisesti kuuluisi. Vaikka Vartiaiselta mitä tahansa voi odottaa, tämä kai jo menisi virkarikoksen puolelle.
En tiedä, missä se on määrätty, että virkamiehillä ei saa olla mitään vapaaehtoista tekemistä. Tuo on sama kuin sanoisi, että jos virkamies käy ulkona syömässä, se on virkarikos.
Poista"Raukkamaisinta on puskista ampuminen ja halpahintainen vittuilu anonymiteetin suojista silloin, kun omat argumentit ovat nollatasoa." Tämä koskee kai lähinnä omia kommenttejasi. Näiden blogiviestien ideanahan on nimenomaan korjata asiavirheitä lehdistössä, *ei* arvostella henkilöitä mistään sellaisesta, mikä ei liity suoraan jonkin asiasisällön virheellisyyteen. Sen sijaan itse et ole puuttunut mihinkään asiavirheeseen, vaan pelkästään hyökännyt henkilöä vastaan. Kenellä tässä omat argumentit ovat nollatasoa?
Älä sotke. Kukaan ei ole kieltämässä virkamiehiltä vapaaehtoista tekemistä. Mutta onko virkamiehillä oikeus käyttää työaikaansa miten tahansa, on täysin toinen asia. Ja onko tällaisella toiminnalla esimiehen lupa jne. Jos Vartiainen on antanut luvan työstää työaikana nimetöntä blogia, jossa hyökätään varsin arveluttavalla tavalla kollegoja ja muitakin henkilöitä vastaan (kaiken lisäksi heikosti argumentoiden) ollaan aika vaarallisilla vesillä. Mutta on tuollaisellakin toiminnalla näköjään kannattajansa, kun henkilökohtaisten hyökkäysten kohde on oikea ja sopiva.
PoistaMitä tulee lainauksesi jälkimmäiseen osaan, niin vastaus kuuluu, että sitä todellakin saa, mitä tilaa. Blogiviestien ideaksi voidaan esittää ihan mitä tahansa, mutta se, miten tosiasiassa toimitaan, on kokonaan toinen kysymys. Pitkän kommenttiketjun aiheuttaneessa kirjoituksessa oltiin kyllä harvinaisen kaukana asiavirheiden osoittamisesta, mutta sietämättömän lähellä kaunaista vittuilua, jonka motiiveja voi vain arvailla.
Ja kumman hiljaa tämä voimakaksikko on ollut sen jälkeen, kun nimet paljastuivat. Miksi?
Parahin Anonyymi (se vihainen),
PoistaAsiattomassa puuhataan koko ajan uusia kirjoituksia, eli aikomus ei ole vaieta lehdistön kiinnostuksesta huolimatta. Olemme viikonloppuna koko ajan vastanneet kommentteihin, vaikka (vielä) ei olekaan tullut yhtään kirjoitusta ulos.
Vihaisuutesi tekee kanssasi keskustelemisesta epäviihdyttävää. Toteamme kuitenkin pari asiaa. Me emme ole julkaisseet yhtään henkilökohtaista hyökkäystä. Kaikissa kirjoituksissa on käsitelty jotakin asiaa, ei koskaan kenenkään henkilökohtaisia ominaisuuksia tms. Nimeltä mainittuja ihmisiä ovat olleet lähinnä poliitiikot ja sanomalehtien kolumnistit, joiden ajatuksia olemme käsitelleet. Koskaan emme ole kirjoittaneet mitään, jota emme olisi voineet kirjoittaa omalla nimellämme. Nimimerkillä kirjoittaminen oli luonteva ratkaisu, joka tehtiin vain siksi, ettei keskustelu kääntyisi meihin henkilöinä, koska se aihe ei meistä ole erityisen mielenkiintoinen. Tämä keskustelu viittaa siihen, että valinta oli oikea.
Niin viihdeblogsihan tämä lienee tarkoitettu... Totean pari asiaa. Te olette julkaisseet kirjoituksia ja kommentteja, jotka ovat selviä henkilökohtaisia hyökkäyksiä, vähättelevää tyyliä ja asian vierestä puhumista. Nythän teidän on pakko sanoa, että ette kirjoittaisi mitään, mihin ette voisi laittaa omaa nimeänne alle, koska on göntsät nolosti housussa.
PoistaNiin, ja oliko teillä sitä esimiehen lupaa käyttää työaikaa näiden purkausten produsoimiseen?
Anonyymi: sanot jatkuvasti, että blogin argumentit ovat "heikkoja" tai "nollatasoa". En ole kuitenkaan nähnyt sinulta yhtäkään esimerkkiä siitä, mikä blogin argumenteissa on pielessä. Arvostaisin siis suuresti, jos voisit esimerkiksi käydä yhden blogiviesteistä läpi samaan tapaan kuin Asiaton on käynyt lehdistökirjoituksia ja esittää, miksi ne ovat huteralla pohjalla. En kuitenkaan laske yleistä henkilöön kohdistuvaa hyökkäystä tai kirjoituksen "sävyn miellyttävyyden" arvostelua sisällön kritiikiksi. Molemmat menevät asian vierestä ja ovat loppujen lopuksi subjektiivisia asioita.
PoistaKatsoin VTT:n työehtoja enkä oikein löytänyt perusteita jatkuvalle kritiikillesi työajasta. Siellä on monta mainintaa liukuvasta työajasta (eli mistä puhuin aiemmin: työaika ei ole välttämättä mikään kiinteä aikaväli). Lisäksi siellä oli erityinen maininta siitä, että tuossa klo 12-13 voi hyvinkin pitää "virkistystauon". Tuohon ajankohtaan blogia onkin usein päivitetty.
"7.3 Työntekijälle annetaan kello 11.00 - 13.30 välisenä aikana 1 tunnin pituinen virkistys tauko. Virkistystauon aikana työntekijällä on oikeus poistua työpaikaltaan."
Nähdäkseni nuo vihaisen anonyymin mainitsemat henkilökohtaiset hyökkäykset ovat tulleet esiin täällä kommenttipuolella anonyymeiltä nettikirjoittelijoilta eikä niinkään itse blogiteksteissä.
PoistaOn hienoa lukea älykkäiden ihmisten kirjoituksia. Olen niistä suunnattomasti nauttinut kiitos teille kaikille. Voiko joku teistä viisaista kertoa, minkälaista päättelyä käytetään, kun nähdään, että kirjoitus on julkaistu esim. kello 13.22 ja sitten päätellään, että se on kirjoitettu työajalla.
PoistaTässä on viitattu voimakaksikon edellisiin kirjoituksiin, joissa argumentointia ei käytetty itse asiaa, vaan sen esittäjää kohtaan ja koko juttu oli kirjoitettu tyylillä, josta älykkäiden tekstien ystäväksi itsensä ilmoittavat fanit oudosti saavat kicksejä. Kaiken kukkuraksi kritiikkiä kohdistettiin nimimerkin suojista entiseen kollegaan, joka tunnetusti on ollut näkemyksillään tukkanuottasilla arvon blogistien esimiehen ja ilmeisen idolin kanssa. Minusta tämä kuvio kokonaisuudessaan näyttäytyy täysin munattomana puuhailuna, mutta tuntuu olevan yllättävän suosittua tämän blogin lukijoille.
PoistaSen jälkeen blogisteja on puolustettu siten, että virkamiehellä saa olla harrastuksia, vaikka niitä ei ole kukaan kieltänyt. Sitten vedetään esiin - täysin hatusta - se, että blogit kirjoitetaan sopivasti "virkistystauolla". Uskotteko te ihan aikuisten oikeasti noihin sepustuksiinne? Odotan itsenstä voimakaksikon lausuntoa siitä, kuinka kannustavasti VATTin työyhteisö tällaiseen nimettömään bloggailuun - joka siis myös kohdistuu entiseen kollegaan - suhtautuu ja onko tällä päivänselvästi myös työaikana tapahtuvalle toiminnalle esimiehen lupa tai onko se muuten työsopimuksessa sallituksi mainittu asia.
Joka tapauksessa julkisen sektorin tehottomuudesta syytetty virkakunta on saanut todella paljon tukijoita. Muistanette jatkossakin yhtä ärhäkkäästi puolustaa julkisen sektorin työntekijöitä, kun sen roolia työllistäjänä joissain toisissa kirjoituksissa pohditaan.
Mielestäsi on "päivänselvää", että tutkijoiden työaika kuluu näitä blogeja kirjoittaessa. En vieläkään pysty käsittämään näkemystäsi. Tässä pari syytä:
Poista1) Mistä tiedät, milloin blogit on kirjoitettu? (julkaisuaika ei välttämättä ole sama kuin kirjoitusaika)
2) Mistä tiedät, että ne on kirjoitettu työajalla? (vaikka niitä olisi kirjoitettu päiväsaikaan, se ei vielä tarkoita, että se olisi pois mistään muusta - kenties kirjoittajalla ei ollut silloin työpäivää, hän ei ollut töissä siinä vaiheessa päivää, hän oli tauolla... mahdollisia syitä on monia)
Edelleenkään en saanut edes yhtä asia-argumenttia sinulta. Koko juttusi tuntuu perustuvan jonkinlaiseen henkilökohtaiseen vainoon. Ehkä sinulla on jotain sisäpiirin tietoa virkamieskunnan henkilösuhteista? Joka tapauksessa näkisin mielelläni kritiikin kohdistuvan johonkin oleelliseen blogissa eikä kaikkeen mahdolliseen asian vierestä.
Aivan yleisen elämänkokemuksen myötä voi olettaa, että nopeat vastaukset normaalin työajan rajoissa muiden kommentointeihin eivät voi perustua siihen, että bloggarit osaavat ennustaa, mitä täällä kirjoitetaan. Tokihan tämäkään kaltaisellesi asiaton-uskovaiselle ei ole mahdotonta. Mistä muuten sinä tiedät, että nämä jutut on kirjoitettu "virkistystauolla"? Olen yrittänyt asiaa kysyä täällä itse bloggareilta, mutta harvinaisen vaikeaksi on vastaaminen mennyt. Eikö ole ihmeellistä? Kuten myös asiaan liittyvä kysymys, onko tällä toiminnalla työnantajan siunaus.
PoistaMikä muuten sinut niin sisukkaasti saa puolustamaan näitä bloggareita ja ennen kaikkea heidän menettelytapojaan?
En toki voi olla varma siitä, ettei tästä blogista olisi aiheutunut jotakin häiriötä kirjoittajien työpanokselle. Toisaalta vielä vähemmän sinä voit olla varma, että siitä on sellaista seurannut. Ja vaikka voisitkin, niin se menisi silti asian vierestä eli sillä ei olisi mitään tekemistä itse blogin kanssa. Joka tapauksessa tuntuu lähinnä naurettavalta, että arvostelusi blogia kohtaan perustuu asioihin, joita et voi tietää ja vaikka voisitkin, niillä ei olisi mitään väliä blogin sisällön kannalta (paitsi ehkä nakertamalla sitä epäsuorasti, mikä ilmeisesti on tarkoituksesi).
PoistaEn tunne näitä bloggaajia, mutta en voinut olla kommentoimatta, kun olin pelännyt nimien julkaisun johtavan tällaiseen ala-arvoiseen huuteluun ja pelkoni toteutuvat saman tien. Kenties kommenteillani on ollut jonkinlainen rakentava vaikutus, vaikka se onkin ehkä turha toivo.
Oma veikkaukseni on, että kyseessä ovat tutkija Korhonen, vanhempi tutkija Virtanen ja apulaisprofessori Mäkinen.
VastaaPoistaJoo, tieteellisessä mielessä ihan nobodyja Saarimaa ja Pursiainen ovatkin. Vai onko joku kuullut heistä Vattin ulkopuolella?
VastaaPoistaTämä blogi on kiinnostavin tuntemani keskustelufoorumi, suuret kiitokset viitseliäisyydestä! Toivon hartaasti, että nuo ylläolevat kaunaiset ja tyypillistä suomi24 - tasoa olevat solvaukset eivät hyydytä bloggaajien motivaatiota.
VastaaPoistaMinunkin mielestäni blogissa on hyvää efforttia.
PoistaHolapasta ja Ahokkaasta puheenollen, mikä heissä niin ärsyttää valtavirtaekonomisteja? Heitä ohimennen lukeneena heillä on mielestäni asiaakin ja heidän kanssaan voisi käydä keskustelua myös argumenttien pohjalta. Makrotalouden tila huutaa haastamaan konsensusta, luulisi sparraajista olevan hyötyä.
Blogi on uusi ja tyylilajia selvästi vasta haetaan. Välillä ollaan viisaita ja edustetaan konsensusta, välillä ollaan tahallaan tyhmiä ja käyttäydytään huonosti. Pitäisi löytää tasapainoa.
En ole ekonomisti, mutta heidän juttunsa on minunkin silmään lähes älyvapaita ja
Poistairti todellisuudesta.
- Syltty
VIlkaisin vähän Holapan juttuja ja se pisti silmään, että jutuissa näyttää olevan mm. lainauksia Marxin ajatuksista. En ehkä sen perusteella tuomitsisi häntä vielä, mutta se voisi ehkä selittää, miksi "valtavirtaekonomistit" eivät hänestä niin pidä?
PoistaVähän kyllä luulen ettei tuo sinun kustannuslaskelma pidä kutiansa. Homoseksuaalien välisten avioliittojen hyödyt ovat pääasiassa ihan samalla tavalla henkisiä kuin se mielipaha, jonka se aiheuttaa. Esimerkiksi itse olisin halunnut että samaa sukupuolta olevien avioliiton nimi olisi jokin muu kuin avioliitto (edut olisivat voineet olla samat) ja avioliitto-nimeä käytettäisiin vain heteroiden välisistä liitoista.
VastaaPoistaMinä väitän että lähes kaikki hyödyt ja haitat ovat täysin aineettomia. Kun avioliiton hyötyjä mittaillaan, niin käytännössä yleensä mitataan pitkän ja stabiilin parisuhteen hyötyjä. Pitkästä ja stabiilista parisuhteesta tulevat hyödyt ovat varmasti samat sekä avo- että avioliitoissa.
Eli minä en voi uskoa siihen, että itsessään avioliiton hyödyt ovat merkittäviä mutta vakaan ja onnellisen parisuhteen hyödyt ovat. Ja jos parisuhde on vakaa niin silloin yleensä mennään naimisiin ja myös pysytään naimisissa. Eli hyötyjä avioliiton ei voi mitata noin, koska tuskinpa se paperi mitään hyötyä tuo. Toki tulee leskeneläke ja perimisasiat, mutta kyllä ne ovat käytännössä ihan marginaalissa eivätkä nämä lakitekniset asiat varmasti vaikuta ainakaan terveyteen tai asumiskustannuksiin.
- Syltty
"Eli minä en voi uskoa siihen, että itsessään avioliiton hyödyt ovat merkittäviä mutta vakaan ja onnellisen parisuhteen hyödyt ovat. "
PoistaSekava lause, joka tarkoittaa että avioliiton hyödyt tulevat siitä parisuhteesta.
Toki semmoinen hyöty avioliitosta itsestään on, että avioliitto on julkinen lupaus ja julkiset lupaukset pidetään paremmin kuin muunlaiset.
- Syltty
Asiattomien katsastajien, VATT:n erikoistutkijoiden Heikki Pursiainen ja Tuukka Saarinen blogi on ihan mielenkiintoinen. Nimimerkeillä kirjoittelun ymmärrän hyvin. Konsensuksesta poikkeavat kirjoittelijat, olkoot he taustaltaan keitä tahansa, enemmistö tuomitsee hyvin helposti ristiinnaulittaviksi. Jatkakaa kirjoitteluanne, vaikka henkilöllisyytenne onkin tullut paljastettua.
VastaaPoistaMinkähän takia tämä vuokramarkkinoiden differentaatioon erikoistunut, puskista puhumisen erikoistutkijakaksikko on ollut koko viikonlopun vaiti, vaikka ihan vaan harrastuksen pohjalta koko saitti on kuulemma syntynyt. No, usko ei lopu kun vaan uskoo, mutta kyllä kai valahtelullekin joku raja pitäisi asettaa, varsinkin kun työskennellään verovaroin ylläpidetyssä laitoksessa.
PoistaAsiahan on niin että pelkästään asia-argumenteinkin Asiaton Lehdistökatsaus tarjoaa ehkä Apusen ja Virenin jälkeen verrattomimman hedelmällisintä ja insipiroivinta maastoa puskista huutelulle mitä maasta tällä hetkellä löytyy. Kiitoksia vaan.
VastaaPoistaTänne jo muutamankin hyvin kriittisen postauksen kirjoittaneena totean että mielestäni niiden olis parempi pysyä tässä kirjoittelussa passiivisena ja vain lukevana osallistujana joilla Asiattomaan postatessa ei muuta annettavaa löydy kuin karkeita henkilökohtaisuuksia tai alatyylisyyksiä.
Esim tämän bloggauksen aihe on pelottavan vastenmielinen ja iljettävä, ja se on helppo todeta ääneen ilman ensimmäistäkään alatyylisyyttä tai henkilökohtaisuutta:
Lasketaanko tässä Katsastajien bloggauksessa oikeesti aivan vakavissaan hintaa tälle aiheelle vai onko kyse vain epäonnistuneesta parodiasta?
Johdonmukaisena jatkona odottaisin seuraavaksi Katsastajilta analyysiä siitä onko työtön kustannustehokkaampi tyttömänä kuin saippuana.
Se rahamäärä jonka työtön on halukas maksamaan saippuaksi keittämisen välttämisestä on vaihtoehtoiskustannus tyttömyyden aiheuttamille ksutannuksille, eiks je?
Asiaahan pitää pohtia tältä kannalta että onko meillä varaa elättää näitä kaikkia heikompia aineksia niin kun Nalle-Setä sanos ja sehän on helppoa mitata kysymällä paljonko maksatte että ei tarvi kävellä uuniin?
Ihan niin kun aikuisten oikeesti kuvitteleeko joku että tässä Katsastajien kirjoituksessa oli mitään tolkkua?
Jos katsastajat ovat ekonomisteja joudun toteamaan että yo blogikirjoitus on valitettava esimerkki siitä miten täydellisesti osa taloustieteilijöistä on irtaantunut todellisuudesta.
On asioita joilla ei ole hintaa.
Kaiken mahdollisen ja maohdottoman inhimillisen vuorovaikututsen ja kanssakäymisen mahdollisimman täydellinen rahallistaminen on tietty kuitenkin tämän Katsastajien suomessa arvokkaasti edustaman Tealiban-Neocon-Sadomonetaristis-Acemoglulaisen ajattelun kulmakivi.
Katsastajien tässä bloggauksessa erittäin raadollisesti näkyy mihin rahafetissien valtaaavien ihmisten fantasiat johtavat, eivätkä ne johda mihinkään kauniiseen paikkaan.
Raha.
" Avioliittolain arvo on se hinta jonka on valmis maksamaan avioliitto-oikeudesta".
"Perustuslaissa määriteltyjen yksilön perusoikeuksien arvo on se rahamäärä jonka on valmis maksamaan uuniin kävelyttämisen välttämisestä."
Analogia on täydellinen.
Aihe sinällään, avioliittolaki on mulle henk koht aivan yks hailee, mut tämä on pelottavaa miten näin perustavan laatuisiin ihmisarvokysymyksiin ilmeisesti aivan vakavalla naamalla helkkari sentään sovelletaan hintaa mittana.
C'mon. Pohtiiko porukka tätä aikusten oikeesti aivan vakavissaan tältä kantilta, vai onko kyse vain vitsistä jota en ymmärrä?
mukavasta illanvietosta kiittäen,
n.n
-ps
Poistatäytyy ihan erikseen mainita että vanhasta muistista olin melkein pistämässä Kanniasisen joukon jatkoksi tohon Apusen ja Virenin perään, mut kun Kannianen sentään viittas ja vastas oikeen kun kysyttiin että mitä euro oikeesti maksaa niin ihan sen kunniaksi en tällä kertaa lisännyt.
Vartiainen, Vartiaiseta en sano mitään.
Mahtaiskohan Katsastajilla olla aikaa ja mielenkiintoa tehdä arviota satunnaiseen suuntaan hitaasti joustavan valuuttakurssin vaikutuksista pieneen avomarkkinatalouteen verrattuna kelluvaan omaan valuutaan? Mikä hinta tälle laitetaan?
toivoopi,
n.n
Onko tämä nyt sitten millään tavalla niin kamalan iljettävästi käsitelty aihe? Eikös perimmäinen argumentti ole vain se, että ihmiset menevät naimisiin, jos kokevat avioelämän mielekkäämmäksi kuin jatkamisen ilman avioliittoa. Ao. ajatus voidaan ilmaista preferenssien avulla, ja kuvata edelleen avioliiton jälkeen lisääntyneenä koettuna hyötynä tai lisääntyneenä hyvinvointina.
Poistan.n ilmeisesti vierastaa rahan käyttämistä yo. tilanteessa laskutikkuna, ja asia ei nyt tietysti ole täysin ongelmaton, ainakaan mitä sukupuolineutraalin avioliiton vastustajien arvostuksien mittaamiseen. Mutta olisivathan monet heistä voineet halutessaan käyttää aikaansa johonkin muuhun toimintaan vastustamisen asemesta, mistä ilkeämpi voisi päätellä, että toisten onnen estäminen - koska se on jostain syystä heille mielipahan lähde - on vastustajille ollut vähintään sen arvoista, mitä iloja nämä resurssit olisivat tuottaneet vaihtoehtoisessa käytössä, olipa se sitten vapaa- tai työaikaa.
Saippuaa sivuten:
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1635940
The Value of Planned Death
In this paper we propose a theoretical model of evaluating the economic costs and benefits of physician assisted suicide (euthanasia). The contemplation of euthanasia is modeled akin to the valuation of a real option. Our modeling of the decision shows that euthanasia is optimal when certain conditions are satisfied. The findings in this paper suggest that if more money is spent on medical research (such as pain management), the demand for Euthanasia could be reduced.
Illanjatkoja
Oliko se nyt tämä Jeremy Bentham, joka eritteli yhteiskuntautopioita siten, että yhteiskuntia tulisi mitata siten, että yhteiskunta, joka takaisi suurimman mahdollisimman onnen suurimmalle mahdolliselle joukolle olisi paras mahdollinen yhteiskunta kaikille. Tätä lähtökohtaa lavensi sittemmin Neuvostoliitto - tuli kai nimi oikein? - toteamalla, että Neuvostoliiton jo saavuttama suurin onni on johtotähti NL:n ulkopuoliselle maailmalle. NL oli valmis uhraamaan ihmishenkiäkin muun maailman onnellistamiseksi.
VastaaPoistaBentham pohdiskeli myös sitä, tulisiko onnellisuuden tunteen intensiteettejä mitata ja asettaa niille painoarvoja. Uskoni yhteiskuntatieteisiin on sen verran häilyvä, että en suosittelisi. Jätän sen politiikan kentän toimijoille, joiden onnellisuuden tunteen merkitys on oleellinen asia demokraattisen päätöksentekojärjestelmän kannalta.
Avioliiton yhteiskunnallisia hyötyjä arvioitaessa on vaille huomiota jäänyt moniavioisuus. Se pitäisi ehdottomasti laillistaa. Yhteiskunnan ja lapsien kannalta ihanneavioliitto olisi sellainen, jossa heteromiehellä olisi kaksi vaimoa, joko kummatkin tai ainakin toinen biseksuaaleja ja toinen joko biseksuaali tai lesbo. Vaimot voisivat tyydyttää molemminpuoliset seksuaaliset halunsa avioliitossa ja miehellehän tämä olisi päiväunien täyttymys. Toinen vaimoista voisi olla uraohjus ja toinen kotiäiti. Perheen talous ja lastenhoito olisi turvattu ilman yhteiskunnan tukea. Lapsilla olisi kolme rakastavaa vanhempaa. Tämän pitäisi sopia myös kirkolle, sillä moniavioisuudella on hyvin vahvat kristilliset perinteet. Muslimeille tämä on voimassa olevaa oikeutta.
VastaaPoistaArvon Katsastajat, voisitteko jatkossa poistaa nuo anonyymien ala-arvoisimmat henkilöön käyvät asiattomat hyökkäykset teitä vastaan? Ne eivät palvele lukijoita, päinvastoin. Ette ole itse lainkaan samalla tavalla hyökänneet henkilöitä vastaan vaan arvostelleet tekoja kuten Holapan vaatimusta asettaa maallikoiden argumenttimieltymykset tieteen parhaiksi toteamien argumenttien edelle.
VastaaPoistaParahin Anonyymi,
PoistaOlemme samaa mieltä siitä, etteivät nuo kommentit hyödytä ketään. Olemme kuitenkin pystyneet tähän saakka pitämään kommentoinnin täysin avoimena, mikä on ollut mukavaa niin ilmaisunvapauden kuin säästettyjen moderointikustannustenkin näkökulmasta. Harkitsemme asiaa, mutta koska kommenteissa ei toistaiseksi ole vihoiteltu kuin meille itsellemme, kallistumme tällä hetkellä sille kannalle, ettemme rupea poistamaan kommentteja.
Kansan ylivoimainen enemmistö kannatti lakia, joten ilo lienee surua suurempi. Päälle tulee avioparien suora ilo, johon veroetuja ei saa laskea, sillä ne ovat toisilta pois, tosin ovat jo rekisteröidyssäkin suhteessa. Kansantaloudenkin on arvioitu hyötyvän, kun homotyöntekijöitä voi nyt paremmin rekrytoida, myös ulkomailta. Onneksi kapitalismissa saa vapaasti yrittää lahjoa homopareja olemaan avioitumatta ja näin se toteutuu, kumpaa halutaan enemmän. Ei-vapaassa maassa tämäkin empiirinen koe olisi laiton.
VastaaPoistaJulkisen sektorin asiantuntijatehtävissä on muuten mahdollista pitää saldovapaita koko- tai puolipäiväisinä, kun työtehtävät eivät muuta vaadi ja ylimääräisiä työtunteja on kertynyt.
Tässä "Vihaiselle Anonyymille": lopeta. Sun skeidaa ei jaksa kukaan lukea.
VastaaPoistaMikä lie teidän Katsastajien kirjoituksista on saanut jonkun teidät tuntevan pillastumaan ja kirjoittamaan ärhäkkää mitäliehöpöhöpöä. Teidän taustat eivät ole, ainakaan minulle, olleet oleellisia vaan tekstien sisältö ja niiden tuomat mielenkiintoiset näkökulmat sekä kommentaattoreiden väitteet ja vastaväitteet.
Jaksamista ja älkää lopettako blogin kirjoittamista.
nim. "ei ainakaan ekonomisti"
Minusta Katsastajat-blogin kirjoitukset ovat mainioita, älykkäitä ja hyvin laadittua kirjoituksia. Ehkä hieman ilkamoivia mutta tarpeellisia ymmärtämään asioiden todellisia taustoja ja vaihtoehtoja.
VastaaPoistaHienoa! Ei ole tarpeen tuntea heitä nimeltä, keskittykäämme ajattelemaan heidän näkökulmiaan, Eivät he väärässä ole vaikka hieman leikkimielisiä.