Paavo Arhinmäki esitti Helsingin Sanomissa, että pankkitileillä makaavat rahat pitäisi saada osakemarkkinoiden käyttöön. Hänen ratkaisunsa oli kansanrahasto, jonne kansa voisi sijoittaa rahojaan pienellä mutta valtion takaamalla tuotolla. Rahat valtio sijoittaisi yrityksiin. Asiattoman väkeä hienommat ihmiset ehtivät jo kritisoida ehdotusta. Kritiikki oli kuitenkin melko vaikeaselkoista, joten yritämme kantaa oman kortemme kekoon yksinkertaisella tarinalla.
Maailmassa on kahdenlaisia sijoituksia, riskittömiä pankkitilejä, joista saa niin pientä korkoa että kutsutaan sitä vaikka nollaksi. Sitten on osakesijoituksia, joihin sisältyy riskiä. Sinä, kuten muutkin, pidät osan rahoistasi riskittömästi pankkitilillä ja sijoitat osan osakkeisiin.
Mietit asiaa tarkkaan ja päädyt siihen, että 1000 euroa on oikea määrä osakesijoitusta sinulle. Enempää riskiä et halua ottaa. Tonnin osakesalkkusi tuottaa hyvänä vuonna 200 euroa voittoa, huonona 100 euroa tappiota.
Perustetaan kansanrahasto. Jokainen kansalainen sijoittaa 1000 euroa kansanrahastoon. Myös sinä teet näin. Kansanrahastosta sinulle maksetaan varmana valtion takaamana tuottona 1 % vuodessa. Valtio sijoittaa kansanrahaston rahat osakkeisiin.
Saamasi tuotto kansanrahastosta on siis valtion takaama 10 euroa vuodessa. Tämä on enemmän kuin pankkitilin nolla euroa. Asiat ovat siis paremmin, vai mitä? No eivät oikeastaan.
Verotus on nimittäin jätetty kokonaan pois laskelmista. Jos muu valtion toiminta pysyy ennallaan, täytyy siihen kerätä yhtä paljon rahaa kuin ennenkin. Lisäksi täytyy saada jostakin 10 euroa vuodessa jokaiselle kansalaiselle kansanrahaston tuottoa.
Valtiolla on nyt verojen lisäksi käytettävissä kansanrahaston osakkeisiin sijoitetun varallisuuden tuotto. Jos yrityksillä menee hyvin, valtiolla on käytettävissä 200 euron voitto per kansalainen. Näin ollen veroa peritään hyvänä vuonna 190 euroa vähemmän kuin ennen kansanrahaston perustamista. Veronalennus on osaketuotto miinus kansanrahaston omistajille maksettava tuotto. Huonona vuonna puolestaan osakkeet tekevät tappiota 100 euroa per kansalainen, joten veroja joudutaan perimään 110 euroa enemmän kuin ennen kansanrahaston perustamista.
Miltä tilanne näyttää sinun kannaltasi? Hyvänä vuonna saat tuottoa kansanrahastosta 10 euroa ja veronalennusta 190 euroa, siis 200 euroa voittoa. Huonona vuonna saat 10 euroa kansanrahastosta ja veronkorotusta 110 euroa, siis 100 euroa tappiota. Verovaikutusten kanssa sijoituksesi kansanrahastoon tuottaa siis täsmälleen saman kuin 1000 euron osakesijoitus. Tämä on aivan luonnollista: itse asiassa kansanrahasto ei ole mitään muuta kuin osakesijoitus, jonka valtio tekee puolestasi.
Koska valtio tekee haluamasi 1000 euron sijoituksen puolestasi, et itse sijoita enempää osakemarkkinoille, vaan panet loput rahoistasi pankkitilille. Yritysten rahoitukseen osakemarkkinoille kanavoituu siis rahojasi täsmälleen sama 1000 euroa kuin ennen kansanrahastoa. Kaikki muutkin tekevät samalla tavalla kuin sinä, eikä yritysten saama rahoitus lisäänny lainkaan kansanrahaston avulla.
Jos kansanrahasto on isompi, sanotaan 2000 euroa / kansalainen, voitot ja tappiot kaksinkertaistuvat. Valtio on siis sijoittanut puolestasi 2000 euroa osakkeisiin. Mutta tämä on kaksi kertaa enemmän kuin haluaisit. Valtio siis pakottaa sinut ottamaan haluamaasi suurempia riskejä. Osakemarkkinoille kohdistuu enemmän varoja, mutta hyvinvointisi alenee, koska valtio pakottaa sinut spekuloimaan säästöilläsi osakemarkkinoilla. Kansanrahastosta poisjättäytyminen ei ole vaihtoehto: osakesijoittamisen vaikutukset osuvat sinuun verojärjestelmän kautta, halusitpa tai et. Laittamalla rahasi kansanrahastoon saat sentään 20 euroa vuodessa lohdutuspalkintoa.
Pieni kansanrahasto ei siis lisää osakemarkkinoille kohdistuvia varoja. Suuri kansanrahasto lisää osakesijoituksia, mutta aikaansaa vaikutuksen pakottamalla ihmiset ottamaan suurempia riskejä kuin nämä haluaisivat. Arhinmäki voisi yhtä hyvin ehdottaa, että pakotetaan ihmiset sijoittamaan määräosuus säästöistään osakkeisiin. Tai ehdottaa että valtio alkaa sijoittaa verorahoja osakemarkkinoille ihan ilman kansanrahastoa. Kummallakin näistä olisi sama vaikutus kuin kansanrahastolla.
Todellisuudessa pienikin kansanrahasto olisi sinulle huono vaihtoehto, koska toisten rahoilla pelaavat poliitikot ovat todennäköisesti paljon huonompia valitsemaan osakkeita kuin omillaan pelaavat kansalaiset.
Viimeinen kappale viittaa oikeaan suuntaan, mutta kvantifikaatio on melko lievää. Kokemukseni mukaan arhinmäkeläistyyppiset poliitikot eivät ole vain paljon huonompia sijoittajia kuin kansalaiset, vaan he ovat puhtaita hirviöitä, kun sijoitustoimintaan pääsevät; he eivät lopeta ennen kuin kaikkien kaikki varallisuus on tuhottu. He mieluummin tappavat kansalaiset nälkään ja tauteihin kuin tunnustavat olevansa sekä väärässä että tyhmiä ja pahoja.
VastaaPoistaKaksi kertaa enemmän on muuten kolme kertaa niin paljon.
Kaksi kertaa enem..... Aivan oikein. Tämä tuntuu olevan vaikea yhtälö useimmille, media ml.
PoistaHyvin demonstroitu idean mielettömyys. Todellisuudessahan tähän tulisi vielä kustannuksina ko. rahaston aiheuttama hallinnointi virkamiespiirissä.
VastaaPoistaLuultavasti kansanrahastoa hallinnoimaan asetettaisiin kunnon byrokratia ja sille poliittinen hallintoneuvosto.
VastaaPoistaAuta armias jos Solidium pääsisi sekaantumaan sijoituspäätöksiin. Sitten vasta kusessa oltaisiin.
VastaaPoistaArvoisat katsastajat, olis ollut mukava jos olisitte mahd. "syrjäytymisvaikutuksia" arvoidessanne ottaneet huomioon myös luotonlaajennuksen.
VastaaPoistaMun mielestäni näyttää siltä että pohdiskelunne mahdollisista vaikutuksista yritysrahoitukseen perustuu kokonaan siihen oletukseen että sekä pankin että rahaston mahdollisuudet lainoitukseen ovat identtiset, ja niiltä osin vaikutus yritysrahoitukseen identtinen, lainaus alkuperäisestä tekstistä:
"Yritysten rahoitukseen osakemarkkinoille kanavoituu siis rahojasi täsmälleen sama 1000 euroa kuin ennen kansanrahastoa"
Haluatteko kommentoida miksi ette ota lainkaan esille sitä että rahasto ei (ilmeisesti, jos tiedossanne on jotain muuta esitykseen liittyvää seison korjattuna) myönnä uutta luottoa, mutta pankki halutessaan voi näin tehdä?
Kohta katsastajilla alkais olla aika esittää sen tasoista analyysiä joka ei tuota hylsyä ensimmäisen vuoden perusopintojen tentissä, niin kuin luotonlaajennuksen unohtaminen tässä kohtaa tekis.
Minähän esitän tässä niin kun teidän kantaanne puoltavia argumentteja, jos huomasitte.
toivoopi,
n.n
ps.
VastaaPoistaolis myöskin kiva jos kommentoisitte Arhinmäen alkuperäistä esitystä eikä itse rakennettua olkipukkia.
Alkuperäisestä bloggauksestanne:
"Koska valtio tekee haluamasi 1000 euron sijoituksen puolestasi, et itse sijoita enempää osakemarkkinoille, vaan panet loput rahoistasi pankkitilille"
Esityksessähän ei pyritty siirtämään "osakemarkkinoille" nyt tehtäviä sijoituksia uudelle hoitajalle, vaan hankkimaan kokonaan uutta rahoitusta nykyisestä talletuskannasta.
Ja selvyyden vuoksi, itse arhinmäen ehdotukseen en tässä ota mitään kantaa.
toivoopi
n.n
Parahin Anonyymi,
PoistaKukaan ei väittänytkään, että kansanrahaston tavoite on siirtää osakemarkkinoille nyt tehtäviä sijoituksia uudelle hoitajalle. Väite oli, että se on kansanrahaston ei-toivottu seuraus, joka johtuu siitä, että me omistamme valtion ja jos valtio tekee puolestamme paljon riskipitoisia sijoituksia haluamme itse tehdä niitä vähemmän.
Riskisijoitus alkaa huolestuttamaan ihmistä. Huolestuminen laittaa ihmisen töihin omaisuutensa puolesta. Sitäkautta olisi kyllä järkeä saada kansalaisten rahoja PK-yrityksiin ihan suorina omistuksina. Ihmiset alkaisivat automaattisesti tekemään "töitä" näille yrityksille, kukin kykyjensä mukaan. Jos ei muuta niin kehuvat omistamiensa yritysten tuotteita täällä netissä.
VastaaPoistaParahin Anonyymi,
PoistaTästä minun täytyy kyllä olla eri mieltä. Ihmisten riskitason lisääminen suuremmaksi kuin nämä haluavat vain koska näin heistä tulisi omistamiensa yritysten markkinamiehiä aiheuttaisi ihmisille suuria kustannuksia ja saavutettavat hyödyt olisivat pieniä.
Niinkuin n.n tuossa edelle mainitsi, tässä ja monessa muussa puheenvuorossa ei varsinaisesti otettu kantaa Paavon ehdotukseen. Liikkeellä tuntuu olevan paljon tahallista ja tahatonta väärinymmärtämistä (esim. Stubbin kannustuspuheet Talvivaarassa ja "Korhola vs.Marin"), josta saadaan aikaan paljon melua ei juuri mistään, tai ainakaan siitä alkuperäisestä asiasta. Paavohan ei kai kuitenkaan ollut kenenkään säästöjä väkisin rahastoimassa ja tavoite oli saada raha tileiltä rahastoihin, ei ohjata sijoituksia paikasta A paikkaan B niin kuin blogistanne ymmärsin.
VastaaPoistaMielestäni tuo idea on hyvä, ja Paavon toteutus juuri niin hyvä kuin Vasemmistoliiton talouskoulun päästötodistuksella voi saada aikaan. Mutta sen sijaan, että kaikki rahaston sijoittavat kärsisivät yhdessä sovitusta huonosta tuotosta, typerästä valtion riskitakuusta ja jäsenkortein valitusta hallinnosta, miksi kaupallisilla toimijoilla ei voisi olla tällaisia "kansanrahastoja"? Jos tällainen rahasto sijoittaisi yrityksiin, jotka täyttäisivät sopivat tunnusmerkit, sille voitaisiin myöntää Joutsentarra tai Avainlippu tai Papukaijamerkki. Näihin rahastoihin sijoitettaessa tuoton verotus voisi olla vaikka näin varovaisesti puolet tavallisesta veroprosentista. Tunnusmerkit voisivat olla esim. pääkonttori Suomessa, joku kasvupotentiaalista kertova mittari (pieni koko?), viennin osuus liiketoiminnasta jne.
Saisiko tällainen merkki Sari Sairaanhoitajan, Pekka Paperimiehin ja Ensio Eläkeläisen pohtimaan vähäisten roposiensa siirtämistä pois pankkitililtä? Ja jos vielä kaupan päälle pieni veroporkkana saisi Raimo Rahastosäästäjän siirtämään varojaan hieman korkeamman riskin rahastoon? Vai onko tässä yksilöllä niin paljon mahdollisuuksia päättää omasta tekemisestään, että se ei enää kelpaa sosiaalidemokraateille?
Parahin Anonyymi,
PoistaKirjoituksen idea lyhykäisyydessään oli se, että Arhinmäen ehdottama rahasto sijoittaisi riskisijoituksiin. Riski olisi kaikkien veronmaksajien. Koska ihmiset olisivat nyt osakeriskinottajia jo verojärjestelmän kautta, vähentäisi tämä riskinottohalua muualla ja siten tekisi itsensä osittain tyhjäksi. Siltä osin kun se ei tekisi itseään tyhjäksi, se pakottaisi ihmiset ottamaan enemmän riskejä kuin he haluavat. Ihmisten olisi käytännössä pakko sijoittaa kansanrahastoon, koska valtion ottamat riskit koskevat heitä joka tapauksessa ja kansanrahastosta saisi takaisin edes jotain.
Mitä tulee muihin ehdotuksiisi niin ne ovat kaikki huonoja. Missään tapauksessa rahoja ei pidä haaskata epätuottaviin kohteisiin vain sen takia, että nämä ovat Suomessa, pieniä tms. Tämä olisi yksinkertaisesti verorahojen haaskuuta. Yksi syy kansanrahaston huonouteen on juuri tämä, vaikka sitä ei alkuperäisessä kirjoituksessa mainittukaan: poliitikot ovat huonoja sijoituskohteiden valitsijoita, koska heitä ei ohjaa paras mahdollinen tuotto vaan muut seikat.
"Sitten on osakesijoituksia, joihin sisältyy riskiä."
VastaaPoistaJa osakesijoituksia, joihin ei sisälly. Ja on myös pankkitilejä ja säästöjä, jotka osoittautuivat riskialttiiksia. Tämän tästä tietyt sektorit pelastetaan veronmaksajien rahoilla. Tämän tästä "varmat" säästöt ja eläkkeet menetetään. Jos olisi yksi pankki, joka olisi suojattu veronmaksajien rahoilla, nykyisten lukumäärältään tuntemattoman pankkijoukon sijaan, tilanne olisi oikeasti riskitön niiden pankkitilienkin osalta - ainakin yhdessä pankissa. ;) Kansanpankin tarpeen poistaisi tai ainakin merkittävästi sitä vähentäisi tietenkin palaaminen "Glass-Steagall aikaan".
"Todellisuudessa pienikin kansanrahasto olisi sinulle huono vaihtoehto, koska toisten rahoilla pelaavat poliitikot ovat todennäköisesti paljon huonompia valitsemaan osakkeita kuin omillaan pelaavat kansalaiset."
Eiks kuitenki suurin osa kansalaisten sijoituksista oo joidenkin rahastojen ja sen sellaisten kautta - eli joku muu niillä rahoilla joka tapauksessa pelaa? Eikö suurin osa kansanedustajista eli poliitikoista ole myös sijoittajia? Eikö kansanrahaston rahoja voisi sijoittaa indeksirahastoihin? Nehän tuntuis toimivan jatkuvasti paremmin kuin finanssilaitosten neuvot.
Pankin osakkeenomistajat valitsevat edustajansa yhtiössä demokraattisesti yhtiökokouksessa. Poliitikot valitaan vaaleilla. En vieläkään ymmärrä, että mikä automaaginen ominaisuus tekee yksityisestä sektorista paremman (tai huonomman sen puoleen) kuin julkisestakaan? Kysymys on jokatapauksessa ideologinen.
Ois kyl kiva nähdä jotain tutkimuksia aiheesta "ryhmä A on sijoittajana parempi kuin ryhmä B".
Asiattoman tiedossa ei ole osakesijoituksia, joissa ei ole riskiä. Jos on olemassa osakesijoituksia, joiden riski on yhtä alhainen kuin vaikkapa valtion obligaation, niin tuotto on myös samanlainen. Mikään sijoitus ei tietysti oikeasti ole riskitön, siinä olet oikeassa. Riskitön sijoitus on teoreettinen käsite, joka joskus auttaa ajattelua ja joskus ei.
PoistaRahastoissa tosiaan on aina se ongelma, että joku muu pelaa sinun rahoillasi. Mutta on syytä olettaa, että rahastonhoitajat yleensä pärjäävät hommassa paremmin. Yksi syy tähän on se, että salkunhoitajien palkinnot ovat yleensä vahvasti yhteydessä rahaston tuottoihin, kun taas menestys politiikassa riippuu suureksi osaksi aivan muusta, Jos ei silti halua antaa rahojaan muiden sijoitettavaksi, voi sijoittaa indeksirahastoon, joka pyrkii mekaanisesti matkimaan koko osakemarkkinoiden kehitystä.
Pankkien hallitukset valitaan toki yhtiökokouksissa, mutta loppujen lopuksi pankin menestys mitataan markkinoilla. Pankille, jonka yhtiökokous valitsee ihmisiä, jotka eivät maksimoi tuottoja, käy huonosti. Huonosti menevälle kansanrahastolle ei käy mitään. Sitä hoitavat poliitikot voivat menestyä riippumatta kansanrahaston menestyksestä. Kysymys ei ole lainkaan ideologinen, vaan empiirisiin havaintoihin perustuva. Kysymys ei siis ole siitä, että poliitikot ja pankkiirit ovat synnynnäisesti erilaisia, vaan siitä että heillä on täysin erilaiset kannustimet.
Kansalaiset saavat jo nyt sijoittaa indeksirahastoihin. Arhinmäen kansanrahasto olisi paljon kalliimpi ja tehottomampi ja sijoittaisi rahaa poliitikkoja tukeviin yrityksiin eikä sinne, minne poliitikot omat rahansa sijoittavat.
VastaaPoistaKansanrahastosta maksettava korko vaatisi kassavirtaa. Mistä se tulee? Osingoista kai, koska PK-yritykset tyypillisesti eivät ole pörssiyrityksiä eli niiden osakkeiden likviditeetti on hyvin vähäinen. Kansanrahasto siis pakottaisi osingonmaksuun niissäkin tapauksissa, joissa se ei yrityksen kannalta olisi järkevää.
VastaaPoistaKuinka moni PK-yrittäjä muuten muutoinkaan ottaisi poliittisessa ohjauksessa olevan kansanrahaston yrityskumppanikseen?
Kansanrahasto on mielekäs, jos valtion rahastolle maksama tuotto ja hoitokulut ovat yhteensä pienemmät kuin rahastopääomaa vastaavan velan korko.
VastaaPoistaPaaterolla asiaa http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2014/12/05/paatero-pankkitilien-varoja-voisi-sijoittaa-yritysten-kasvuun/201416812/12
VastaaPoista