On jossain määrin huolestuttavaa, kuinka usein Helsingin Sanomien tiedesivut päätyvät Asiattoman lehdistökatsauksen aiheeksi, mutta ei näitä oikein sivuuttaakaan voi. Vuorossa on tällä kertaa Asiattoman lukijoille jo ennestään tuttu kielentutkija, joka jatkaa valitsemallaan selkeällä linjalla: Maailman kulttuurit ovat häviämässä, maailmanloppu on tulossa ja se johtuu globalisaatiosta.
Hesarin lukijoille on tullut selväksi, että kielentutkija ei oikein diggaile nykymusiikista, mutta epäselvää on, miksi tiedesivujen kolumni kannattaa tuhlata omien mieltymysten esittelylle. Erityisen surullista on, että tämä on kolumnin järjellisintä antia.
Mitä kielentutkija oikein sanoo?
Ennen maailma oli rikas ja ihana paikka:
- “Kun ihmisiä oli prosentti nykyisistä, tundralla, sademetsissä ja aavikolla elettiin eri tavoin. Yksi elämä perustui poronhoitoon ja joikuun, toinen toteemeihin, kolmas transsiin ja päihdyttäviin sieniin.”
Ongelma tässä ajattelussa on se, että ihmisiä oli prosentti nykyisestä, KOSKA ihmiset elivät näissä kulttuureissa. Sienet ovat varmaankin sopivassa määrin ok, mutta suurinta osaa nykypäivän ihmisistä ei olisi olemassa, jos näistä kulttuureista ei olisi pitkälti luovuttu. Kielentutkijan ihmishengelle antama arvo on melko mitätön.
- “Nyt ihmisiä on seitsemän miljardia, mutta kulttuuri on kaikkialla sama.”
Mutta kun ei ole. Ainakaan jos asiaa miettii kulttuureista nauttivien ihmisten näkökulmasta. Keskivertoihmisellä on valittavanaan enemmän eri kulttuurien hyviä puolia ja tapoja paeta niiden pahoja puolia kuin koskaan aiemmin. Ilmeisesti kielentutkija ajattelee, että kulttuurit ovat ulkoavaruuden kulttuurikirjanpitäjiä, eivät ihmisiä varten.
Maailmalla leviää uusi ihmiskuva, jonka
- “mukaan ihmiset haluavat maksimoida omaisuuden, voittaa toisensa kilpailussa ja asettaa oman hyväksymisenkaipuunsa yhteisön edelle. Se perustuu kelloon, joka pilkkoo ajan pätkiksi, työksi nimettyyn tärkeilyyn...”
On kerrassaan kummallinen väite, että ihmiset olisivat olleet ennen muinoin vähemmän kilpailuhenkisiä kuin nykyään. Ero nykyiseen on se, että kilpailu oli aiemmin kirjaimellisesti veristä. Maailma oli ennen todella väkivaltainen ja ehkä suurin väkivaltaisuuden vähenemisen syy on ollut kaupankäynti ja eri kulttuurien vuorovaikutus. Niin ja olikohan siitä työnjaostakin jotain hyötyä ihmiskunnalle?
- “Ja kuten vehnäpelto ei korvaa sademetsää, vaikka siinäkin on biomassaa, ei myöskään englannin kieli korvaa maailman 7000:ta kieltä luovuuden ja ajatuksen välineenä.”
Ei korvaa, vaan parantaa. Kummassa maailmassa syntyy enemmän hyviä ideoita ja innovaatioita: Siinä missä on 7000 pientä eristynyttä kieliyhteisöä vai siinä, missä kaikilla on yhteinen kieli ja kommunikointi vaivatonta? Kummassa maailmassa hyvistä ideoista pääsee nauttimaan mahdollisimman moni?
Nykyajan pahin monokulttuurihirviö on tietysti tiede, joka on syrjäyttänyt melkein kaikki muut tiedonhankkimiskeinot. Maailmassa ei enää juurikaan ole toteemipaaluja ja animismia. Hyvä niin. Olisi järjetöntä tuomita ihmiset elämään šamaanien ja ylipappien ikeeseen, kun oikeasti tiedetään, miten maailma toimii. Olisi hyvä. jos yliopistolla työskentelevät ihmiset kertoisivat tätä tarinaa.
Hesarin tiedesivut ovat vähän kuin tv5:n luonto-ohjelmat, joissa fransmannit menevät ihastelemaan toinen toistaan alkukantaisempia kulttuureja ja kehuvat kuinka hienoja ne ovat, koska ne eivät ole muuttuneet (kehittyneet) vuosisatoihin. Tai valokuvausharrastajien keskustelupalsta, jossa välillä eksytään aiheesta ja päivitellään kuinka hirveää on, että rikkaat ne vaan haluaa tehdä menopaluumatkoja avaruuteen samalla kun köyhät kuolevat nälkään. Näille ajattelun operettipelleille pitäisi jotenkin saada moukaroitua tietoisuuteen tosiasia, että kerran 250000 vuodessa maapalloon iskeytyy meteori, minkä seuraus on, että jopa ranskalaisten ihannoimat yhteiskunnat vaikuttavat edistyneiltä. Nämä pellet eivät näytä tajuavan, että kaikki häviää kertaheitolla, jolleivät jotkut jatkuvasti toimi tiedeuskon periaatteiden mukaisesti yrittäen selvittää, miten maailmankaikkeus toimii. Tässä aktiviteetissa on aivan oikein antaa satojen pienien kulttuurien ja kielien ja ihmisten tuhoutua, jos saavutetaan tietoa ja teknologiaa, joka mahdollistaa kosmisten katastrofien ehkäisyn.
VastaaPoista“Kun ihmisiä oli prosentti nykyisistä, tundralla, sademetsissä ja aavikolla elettiin eri tavoin. Yksi elämä perustui poronhoitoon ja joikuun, toinen toteemeihin, kolmas transsiin ja päihdyttäviin sieniin.”
VastaaPoistaTämä ajatusten Danube ei ilmeisesti tiedosta, että jos hän olisi elänyt silloin kun ihmisiä oli prosentti nykyisistä, hän ei olisi tietänyt tundran, sademetsien ja aavikon ihmisistä mitään.
Asiaton kiittää erinomaisesta lisäyksestä.
PoistaJuu juu. Mutta mikä sellainen Danube on?
PoistaVV
Donau, Duna, Dunaj, Dunărea, Dunav, Dunay tai Tonava.
PoistaOnpa mainio blogi. Nämä näkökannat eivät kuuna päivänä menisi läpi Hesarin kolumnina tai mielipidekirjoituksena, tai edes kommenttina johonkin uutiseen siksi, että toimittaja on aina oikeassa. Myös silloin kun hän ei ole oikeassa. Eikä sitten kannata tulla ulos kaapista. Siinä joutuu vaan kusitolpaksi asiattomille kommenteille.
VastaaPoistaAiniin, yksi "asiaton" yksityiskohta: digata ei tarkoita tykkäämistä, vaan viimeisen parin vuosikymmenen aikana tämä sana on vesitetty käyttämällä siitä tällaista täysin väärää muotoa. Diggaamisen kantasana on englannin dig eli kaivaa, mikä tarkoittaa paljon syvemmälle menemistä kuin tykkääminen. Ei siis sanota että digataan jostakin, vaan digataan jotain. Jookosta.
Aika jännää, että tämän blogin kirjoittajalle näyttävät esim. pakina ja essee olevan tuiki tuntemattomia tekstilajeja. Yleensähän se, että alkaa tosissaan argumentoimaan pakinaa vastaan, on aika varma keino antaa hölmö vaikutelma.
VastaaPoistaUskomme, että kielentutkija on onnistunut tässä ilman Asiattoman apua. Suosittelen tutustumaan kolumnistin aiempiin teksteihin. Viihdyttävää kamaa.
PoistaHauska blogi. Jatkakaa. Useammin olen kanssanne eri mieltä (oikeammin eri mieltä siitä luulen teidän tarkoittavan) kuin samaa mieltä, mutta juuri tässä olen samaa mieltä.
VastaaPoistaOikeasti virkistävä kokemus kaikille olisi olla edes viikko yhteisössä, jossa kaikki muut olisivat humanisteja...Tai no virkistävä ja virkistävä, ainakaan ajattelua se ei virkistä...
VastaaPoista