von Münchhausenilla, paroni puhelimessa

Kohtuuhintaisuus on nykyään yksi tärkeimmistä, ellei tärkein asuntopolitiikan tavoite. Viime aikoina muotiin on tullut vaatia suurilta rakennusliikkeitä tai vuokranantajilta panostuksia kohtuuhintaiseen eli valtion tai ARA:n tukemaan asuntotuotantoon. Tätä vaadittiin äskettäin Kauppalehdessä ja jopa Hesarin pääkirjoitus moittii ahneita yhtiöitä tilin tekemisestä ja vapaarahoitteisiin kohteisiin keskittymisestä.

Asiaton on myös huolissaan Helsingin vuokrien noususta, mutta syyt vuokrien nousuun ovat mielestämme aivan muualla kuin ahneissa vuokranantajissa.

Keskitytään tässä kirjoituksessa kuitenkin vain tähän kohtuuhintaisuuden vaatimukseen. Onko siinä lopulta mitään järkeä?

Kansanpankkiiri Arhinmäki

Paavo Arhinmäki esitti Helsingin Sanomissa, että pankkitileillä makaavat rahat pitäisi saada osakemarkkinoiden käyttöön. Hänen ratkaisunsa oli kansanrahasto, jonne kansa voisi sijoittaa rahojaan pienellä mutta valtion takaamalla tuotolla. Rahat valtio sijoittaisi yrityksiin. Asiattoman väkeä hienommat ihmiset ehtivät jo kritisoida ehdotusta. Kritiikki oli kuitenkin melko vaikeaselkoista, joten yritämme kantaa oman kortemme kekoon yksinkertaisella tarinalla.

Lukukausimaksut - hampaat irvessä ja haudanvakavana

Ulkomaalaisten lukukausimaksukeskustelu on kiihtynyt sellaiseksi, ettei aiempi humoristista sävyä tavoitellut kirjoituksemme enää riitä. Katso esim. tämä, tämä ja tämä. Käydään nyt hampaat irvessä ja haudanvakavana läpi maksujen vastustajien väitteitä.

Maailmanlopun pasuunaa ei ole olemassa

On jossain määrin huolestuttavaa, kuinka usein Helsingin Sanomien tiedesivut päätyvät Asiattoman lehdistökatsauksen aiheeksi, mutta ei näitä oikein sivuuttaakaan voi. Vuorossa on tällä kertaa Asiattoman lukijoille jo ennestään tuttu kielentutkija, joka jatkaa valitsemallaan selkeällä linjalla: Maailman kulttuurit ovat häviämässä, maailmanloppu on tulossa ja se johtuu globalisaatiosta.

Hesarin lukijoille on tullut selväksi, että kielentutkija ei oikein diggaile nykymusiikista, mutta epäselvää on, miksi tiedesivujen kolumni kannattaa tuhlata omien mieltymysten esittelylle. Erityisen surullista on, että tämä on kolumnin järjellisintä antia. 

Mitä kielentutkija oikein sanoo?

Verotus ja katoavat farmarihousut

Lukijamme ihmetteli kommentissa miksi meillä Asiattomassa ollaan veroja vastaan. Luonnehdinta on mielestämme hivenen liioiteltu. Mekään emme sentään vastusta kaikkea verotusta. Mutta miksi verotus on ongelmallista? Veroista on puhuttu lehdistössä paljon tällä viikolla. Silti tätä kysymystä ei ole julkisuudessa käsitelty lainkaan.

Tuhlari ja Säästäjä

Sankaritarinoiden lisäksi viime päivien verouutisoinnissa on noussut esiin ansio- ja pääomatulojen erilainen verokohtelu. Yleisesti on hämmästelty, miten alhainen pääomatuloveroprosentti on ansiotuloveroprosenttiin verrattuna. Jopa kokoomuslainen pääministeri Stubb vaati YLE:n uutisissa, että ansio- ja pääomatuloverojen veroprosenttien tulisi olla lähempänä toisiaan. 

Pitääkö ansio- ja pääomatuloja verottaa samalla tavalla? 

Keitä ne on ne sankarit?

Lehdistö otti kaiken irti elisestä verotietojien julkistamisesta. Ainakin Helsingin Sanomien uutisoinnista syntyi käsitys, että jotkut suuret veronmaksajat, kuten Supercellin omistajat ovat suuria suomalaisia sankareita. Asiattomassa ei täysin ymmäretä tätä sankaruuden muotoa. Verojen maksamatta jättäminenhän johtaa siihen, että vouti tulee ovelle ja ottaa rahat väkisin. Mutta asiaan.

Onko Juha Sipilä Dr. Evil?

Tiedotusvälineissä Kepun puheenjohtaja Juha Sipilä on leimattu tyhmyriksi, koska hän ei osaa laskea julkisen sektorin kokoa oikein.  Asiaa on päivitelty esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa. Pääkirjoitussivuakin vähemmän vakavasti otettavat tahot, kuten HS:n Nyt-liite ja nettitv-kanava pilkkaavat Sipilää mm. vertaamalla miesparkaa Mike Myers -hahmoon. Mistä on kysymys?

Viedään ruokakin suusta

Kokoomuksen ministerit Petteri Orpo ja Lenita Toivakka kertovat Hesarin vieraskynäkirjoituksessa halustaan tukea elintarvikkeiden vientiä. Kirjoitus sisältää paljon, sanokaamme mielenkiintoisia toteamuksia kuten sen, että ruokasektori nimettiin Kataisen hallituksen toimesta tulevaisuuden kasvualaksi. Asiaton jää odottelemaan opposition vastavetoa, jossa kissat nimetään  koiriksi ja köyhät rikkaiksi.

Mutta mennään kirjoituksen varsinaiseen pihviin. Pitäisikö vientiä tukea ja kuka hyötyy, kun vientiä tuetaan?

Lukukausimaksut ja ilmaiset lounaat

Hallitus suunnittelee lukukausimaksujen perimistä ulkomaalaisilta korkeakouluopiskelijoilta. Helsingin Sanomat raportoi 30.10. laajasti maksuihin kohdistuvaa kritiikkiä. Mitä lukukausimaksuista pitäisi ajatella?

Pohditaan asiaa Asiattoman lukijoille tuttuun tapaan yksinkertaisen tarinan avulla. Kaukana, kaukana Asiatonlandia-nimisessä maassa on kehitetty mielenkiintoinen järjestely matkailun edistämiseksi. Asiatonlandian pääkaupungissa turistit saavat kaikissa ravintoloissa ruoat ja juomat ilmaiseksi. Julkinen sektori korvaa ravintoloitsijoille ulkomaalaisten tekemät laskut verovaroista.

Parahin kaavoittaja, saanko esitellä: Ronald Coase

Helsingin Sanomien mukaan Espoon ja Lauttasaaren välissä olevan Koivusaaren rakennussuunnitelmat etenevät. Kaupunkisuunnitteluvirasto rauhoittelee maisemasta huolestuneita kansalaisia ja lupaa "kauttaaltaan matalaa rakennusrintamaa". Asiaton on jo aiemmin hämmästellyt tätä korkeuskammoa ja kirjoitus sai aikaan myös raivokkaan keskustelun.

Mutta mennään itse kysymykseen. Ovatko Helsingin nykyiset asukkaat uhreja, joita pitää suojella korkeilta taloilta?

Ota sinä Herlinit niin minä otan tehtaat

Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun kolumnissa puhuttiin sitoutuneen omistamisen tärkeydestä. Kolumnissa oli paljon mielenkiintoisia piirteitä. Journalismin etiikasta kiinnostuneet kiinnittivät kenties huomiota siihen, kuinka HS:n pääkirjoitussivulla ylistettiin lehden emoyhtiön merkittävimpiä omistajia ja heidän sukulaisiaan. Kolumnistin arviot Erkkojen ja Herlinien upeudesta olivat nimittäin uskomattoman hunajaista luettavaa.

Pekkarispäivät

Kalevan verkkoversiossa 19.10. ilmestyneessä artikkelissa Mauri Pekkarinen kertoi olevansa huolissaan siitä, että tehtyjen työtuntien määrä on vähentynyt Suomessa. Työtuntien määrä on artikkelin mukaan vähentynyt 554 miljoonalla työtunnilla vuodesta 1989. Artikkelissa todetaan: "Pekkarisen mukaan luvut kuvaavat sitä, kuinka dramaattisesti talouden tuottavuus on työpanoksen osalta vähentynyt."

Asia on tietenkin juuri päinvastoin. Jos vähemmällä työllä saadaan enemmän tuotantoa, tuottavuus kasvaa eikä vähene.  Pekkarisen lukujen mukaan työtuntien määrä on laskenut dramaattisesti samaan aikaan kun bruttokansantuote on kasvanut noin puolella. Työn tuottavuus on siis parantunut merkittävästi.

Rupisia riimejä, karmeita megatarinoita

Helsingin Sanomiin liittyy jännä juttu, jonka olemme huomanneet täällä Asiattomassa. Kun taloustieteilijät puhuvat taloustieteestä, jutut julkaistaan korkeintaan taloussivuilla. Kun harrastelijat kirjoittavat taloustieteestä, jutut julkaistaan tiedesivuilla. Asiattomassa on jo käsitelty sitä mitä eräskin kosmologi ajattelee talouspolitiikasta. Nämä kosmisen höpsöt ajatukset oli julkaistu Helsingin sanomien tiedekolumnissa. Nyt tiedekolumnista kajahtaa taas. Asialla on tällä kertaa tiedetoimittaja, joka on lukenut kirjan.

Asiattoman väelle ennestään tuntematon kirjailija F.S. Michaels on näköjään havainnut, että "ajattelemme kertomalla itsellemme tarinoita". Huono juttu on se, että viime aikoina länsimaissa olemme kertoneet itsellemme pahan tarinan. Tuo paha tarina on vieläpä niin paha, ettei se olekaan mikään tavallinen tarina vaan ihan oikea megatarina.

Matalat talot korkeat hinnat

Helsingin Sanomissa kerrotaan, kuinka Espoon päättäjät kärsivät korkeuskammosta. Tornitalojen rakentaminen pelottaa. Asiattomassa luulimme, että tällainen irrationaalinen pelko koskee vain helsinkiläisiä päättäjiä, mutta valitettavasti se näyttää olevan tarttuvaa.