Ketkä puuttuvat pöydästä?

Kolmikantainen tupo-järjestelmä ja konsensus laajemminkin ovat olleet julkisen keskustelun aiheena viime viikkoina. Keskustelua kuvataan laajasti Helsingin Sanomien pitkässä artikkelissa. Asiasta on käyty keskustelua myös lehden pääkirjoitussivuilla.

Keskusteluun osallistui myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, joka sanoi nykyisen kolmikantaisen tupo-järjestelmän olevan tiensä päässä. HS:n pääkirjoituksessa epäiltiin yhdeksi syyksi toimitusjohtajan happamuuteen sitä, ettei Suomen Yrittäjiä ole koskaan kutsuttu tupo-pöytään. On tosiaan syytä epäillä, ettei neuvottelutulos yleensä ottaen ole hyvä niille, jotka eivät ole mukana neuvottelupöydässä. Muistellaanpa siksi hetkisen verran ketkä kaikki eivät saa ääntään kuuluviin tupo-neuvotteluissa.

Asiattoman vuosi: Top 5

Blogeissa juhlitaan parhaillaan uutta vuotta. Useimmiten tämä tarkoittaa blogistien kuluneen vuoden aikana saavuttaman menestyksen vuolasta kuvailua. Yleinen tapa juhlia itseään ja blogiaan näyttää olevan lista vuoden parhaista kirjoituksista. Muunkinlaisia lähestymistapoja toki on, kuten esimerkiksi tekaistu vaivaannuttava dialogi kirjoittajien välillä.

Kokeiltuamme epäonnistuneesti dialogivaihtoehtoa (Katsastaja H: Hei, Katsastaja T, mikä on ollut merkittävin saavutuksemme vuoden 2014 aikana? Katsastaja T: Lopeta.)  päädyimme listaamaan vuoden parhaat kirjoitukset. Valintakriteerinä on Asiattomassa kehitetty algoritmi, joka ottaa huomioon niin lukukertojen, jakamisten kuin kommenttienkin määrän.

Tässä se on, Asiattoman Vuoden 2014 Top 5:

Tiedekolumnisti haaskaa elämäämme

Asiattoman toimituksessa oli jo tehty vakaa päätös olla enää kirjoittamatta Helsingin Sanomien tiedekolumneista. Ajatus kulki jokseenkin niin, että ei niitä kuitenkaan kukaan lue. Kolumni Haaskaamme elämää satumaisen rikkauden keskellä pakotti kuitenkin meidät muuttamaan mielemme.

Joulupukille kannattaa kirjoittaa

Hesarin mukaan tänään on jouluaatto. Asiattomassa jo taannoin pohdittiin, kannattaako joululahjat ostaa ulkomaisesta nettikaupasta vai Prismasta. Nyt on aika pohtia vieläkin tärkeämpää asiaa. Nimittäin sitä, kannattaako joululahjoja ostaa olleenkaan.

Olet hankkimassa ystävällesi joululahjaa mutta et tiedä, mitä hän haluaa. Mikä neuvoksi?

Äidin hommat on niin kiireiset

Ministerit Laura Räty ja Susanna Huovinen ovat käyneet julkista keskustelua lasten kotihoidontuen sääntöjen muuttamisesta. Ministerien välillä on kiistaa vain siitä, onko tukea muuttavaa lakia edistetty nopeasti vai hitaasti. Lain sisällön edistyksellisyydestä vallitsee yksimielisyys. Perusteluna lakimuutokselle on Rädyn mukaan huoli naisten palkoista ja urasta. Naiset ovat ministerin mukaan liian pitkään kotona ja saavat (osittain siksi) huonompaa palkkaa kuin miehet.

Tasoltaan verrattain alhainen kotihoidontuki ei kuitenkaan ole ainoa merkittävä äitiystukiin sisältyvä naisten palkkoja alentava ja kotona olemista lisäävä tekijä.

Verotetaan ihmisiä, ei yrityksiä

Vero-oikeuden professori avasi Hesarin vieraskynässä ajatuksiaan yhteisöverosta. Professorin mukaan yhteisöveron poisto johtaisi merkittäviin haittoihin. Poisto loisi kannustimia verosuunnitteluun holdingyhtiöjärjestelyiden avulla, kun tuloja ohjattasiin verovapaasti yhtiöihin, jolloin staattiset verotuottolaskelmat... Zzzz.

Verojuridiikan sijaan pohditaanpas jotakin mielenkiintoista eli sitä, miksi yhteisövero on ylipäänsä olemassa.

Veikkaus on erilainen asiattomin silmin

Kun kolme oman alansa lähes monopoliyritystä suunnittelee yhdistymistä, kilpailuviranomaiset yleensä kiinnostuvat asiasta. Saattaa olla, että jopa lehdistö huolestuu siitä, mitä yhdistetyn firman asiakkaille tapahtuu yhdistämisen jälkeen. Toisin on suunnitellun Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämisen laita. Ketään ei kiinnosta mitä pelaajille tapahtuu, kaikki ovat huolissaan vain edunsaajista. Onkin ehkä sopiva hetki muistuttaa, miksi rahapelimonopolit ovat niin huono asia.

Vertailussa Asiattoman ja Hesarin hintavertailut

Sunnuntain HS varoittaa, että verkkokauppa ei ole aina kivijalkakauppaa halvempi joululahjojen ostopaikka.  Lehti väittää tekemäänsä hintavertailuun perustuen, että ulkomaisista verkkokaupoista ostettu elektroniikka on kalliimpaa ja että toimitusajat ovat pitemmät kuin suomalaisista. Mutta edes kotimainen verkkokauppa ei HS:n mukaan pärjää ostopaikkana Itäkeskuksen Prismalle. Tämä on myös haastatellun asiantuntijan, HOK-Elannon aluejohtajan mielipide. Hänestä HOK-Elannon omistama Prisma on luonteva ostospaikka, eikä tarvitse jännittää kerkeääkö lahja kotiin jouluksi.

Alaston Lounasseteli

Lounassetelistä on käyty vilkasta keskustelua lehdistössä sen jälkeen kun verohallinnon pääjohtaja sanoi sen olevan aikansa elänyt. Kauppalehden mukaan veroedun poistamiselle annettiin täystyrmäys. Asiaton paljastaa miksi lounasseteli tuhoaa hyvinvointia.

Epistä

Taloussanomat uutisoi, että Huvudstadsbladet on tehnyt jutun Helsingin kaupungin perimistä tonttivuokrista. On pakko myöntää, että me täällä Asiattomassa emme muistaneet ennen erästä puhelua, että Taloussanomat on yhä olemassa, mutta täytyypä lisätä lukulistalle.

Juttu onkin erittäin mielenkiintoinen, koska se käsittelee yhtä Asiattoman mieliaihetta eli maapolitiikkaa. Tonttivuokrien tuleva korotus on aiheuttanut ymmärrettävästi asukkaissa mielipahaa ja he kokevat korotukset epäreiluiksi. Ennen kuin korotusten reiluudesta voi puhua, on tiedettävä, kenen kannettavaksi korotukset koituvat.

Avioliittolaista Asiattoman tapaan

Eduskunta äänestää tänään tasa-arvoisesta avioliittolaista. Avioliittolaki on ollut kuumin keskustelunaihe niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa tällä viikolla. Keskustelua on käyty pääosin ideologiselta pohjalta. Lakiuudistuksen yhteiskunnallisia hyötyjä voidaan kuitenkin arvioida myös ihan samalla tavalla kuin muidenkin uudistusten.

Keppiä ja porkkanaa

Yleisradion mukaan erilaisiin yritystukiin menee vuosittain lähes miljardi euroa. Kuten jutussa haastateltu ekonomisti ansiokkaasti selventää, yritystuet hyvin harvoin, jos koskaan onnistuvat tavoitteissaan. Me Asiattomassa olemme olleet siinä käsityksessä, että esimerkiksi lastensairaaloihin tai vanhustenhoitoon ei oikein riitä rahaa, mutta YLE:n listaa katsoessa valtiolla näyttää olevan rahaa yllin kyllin.

Sen sijaan, että pöyristyisimme tästä jokseenkin holtittomasta rahankäytöstä sen enempää, on hyödyllisempää pohtia, miksi yritysten tukeminen menee niin helposti mönkään.

Dr. Evil vastaan Kansanpankkiiri

Kepun Juha Sipilä ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kiistelevät julkisuudessa siitä, pitäisikö valtion myydä omaisuuttaan velan ottamisen sijasta. Sipilä on sitä mieltä, että velkaa ei pitäisi enää ottaa, vaan pitäisi myydä valtion omaisuutta ja lisätä tällä tavalla "kasvua ja tuottavuutta". Arhinmäki puolestaan sanoo, että Sipilän myyntiehdotus on järjetön. Valtionyhtiöistä saadaan enemmän tuottoa kuin valtion velasta maksettava korko eikä niitä pidä myydä. Kumpi on oikeassa? Kuten joskus politiikassa käy, ei kumpikaan.

Enpä ajatellut tänäänkään

Maamme johtava taloustiedekriitikko Lauri Holappa iskee jälleen. Kohteena ei tällä kertaa ole ainoastaan tavanomainen taloustieteilijoiden ja kapitalistien salaliitto vaan järjen käyttö yleensä. Holappa esittää Nyt-liitteen kolumnissaan, etteivät ihmiset saisi uskoa tieteellistä konsensusta vaan kaikkien pitäisi itse arvioida mikä argumentti kulloinkin on vakuuttavin.

Asiattomasta asiallisesti

Kun on muutaman kuukauden ajan lukenut Hesaria tavallista tarkemmalla silmällä Asiatonta lehdistökatsausta varten, sitä suorastaan hämmästyy avatessaan pääkirjoitussivun, jossa kirjoitetaan Asiattomasta lehdistökatsauksesta.

Koska Asiaton kerran herättää kiinnostusta, on ehkä syytä kertoa hieman tarkemmin, mistä on kysymys.